Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Voimakkaasti korkeaa heinää ym. kasvavat uudistusalat kannattaa heinätä vaikka viikatteella 2-3 kertaa kesässä. Työ tulisi tehdä aina silloin, kun taimia ei vielä tarvitse etsiä heinän seasta. Silloin heinäys on nopeampaa ja taimen tulevan kesän kasvua ajatellen palkitsevinta.
Esim. kesän valossa kasvanut havupuun taimi kehittää voimakkaan latvasilmun, josta riippuu seuraavan kesän vuosikasvun pituus. Hyvä tulos edellyttää tietenkin, että taimien ei anneta hautaantua pitkän heinän alle tulevanakaan kesänä. Näin taimet pääsevät rehevilläkin aloilla nopeasti heinikosta eroon.
Koska porotalouden ja hirvenmetsästyksen vaikuttavuus on poro- ja hirvikolareiden muodossa liikentelle jopa useita kertoja todellisia hyötyjä suurempaa, tulisi ottaa harkintaan niiden oikeampi vastuutaho.
Esim. liikenneministeriö olisi oikeampi taho määrittämään tarkoituksenmukaisemmat porojen ja hirvien määrät. Ne voisivat muodostua alhaisemmalle tasolle, johon myös autoilijat ja metsänomistajat voisivat tyytyä. Onhan liikenneviranomaisten tavoitteena pitää liikenneturmien määrä mahdollisimman lähellä nollaa.
MMM:llä olisi riittävästi työtä pienriistakantojen ja niiden metsästyksen kehittämisessä, jotka se on hirvien vuoksi lyönyt laimin.
Ensiksi tulisi hirvieläimet säätää vahinkoeläiminä pois riistaeläinten luettelosta ja välittömästi. Se olisi kaikkien kannalta oikea ratkaisu.
Lait tulisi säätää sellaisiksi, että porot ja hirvet olisi pidettvä aitauksissa niitä hyötyvien omilla mailla. Silloin ne olisivat poissa vaarantamasta liikenneturvallisuutta teillä, sekä hankaloittamasta niistä hyötymättömien metsänomistajien taimikoiden perustamista ja hoitoa metsissä.
Kun hirviä olisi vain aitauksissa, hyötyisi autoilija vakuutusmaksuissa, metsänomistaja lisääntyvissä metsätuloissa sekä valtiovalta lisääntyvien verotulojen muodossa.
Eihän esim. hirvenlihasta koidu valtiolle mainittavasti verotuloja. Koko sirkuksesta on vaan pelkkää haittaa ja vahinkoa.
Tappiollista on myös ylitiheiden porokantojen ylläpito, kun huomioidaan myös menetykset.
Aivan sama tilanne Lapin porojen kanssa liikenteessä kuin hirvien kanssa koko Suomessa. Autoilija maksaa tyhmyyksissään ja kiltisti vakuutuksissaan.
Valtio on vetäytynyt kokonaan vastuusta vaikka hyväksyy nykyiset vahinkoihin nähden liian suuret eläinten määrät. Valtio selittää vetäytymistään sillä, koska autoilijan on mahdollista vakuuttaa ajopelinsä.