Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Samoin alkuperäiluonto on paineessa liiallisen hirvikannan aiheuttaman yksipuolisen puulajivalinnan, kuusentaimi, johdosta. Metsät ovat olleet jo pitkään kuusettumassa.
Kohta ei riitä talviravinto hirville enää, vaikka hirviä olisi vain alle 1 hirvi/1000 hehtaarilla. Syötävänikäiset ja -kokoiset männyntaimikot ovat jo liian vähissä nykyiselle hirvikannalle.
Reijo Orava ei halunnut ymmärtää, että jos hirvikanta pidettäisiin selkeästi pienempänä, niin hyödyt myös metsästäjille muodostuisivatkin monessa tapauksessa nykyistä suuremmiksi, kuten metsänomistajille ja yhteiskunnallekkin tulisivat muodostumaan. Nykyisin Orava toiminee vain seuraajansa Varjon taustavaikuttajana.
Nykyisellään hirvenhoitosuunnitelma mitätöi hyvin monen metsäsuunnitelman metsänhoidon kustannusten ennakkoarviot sekä samalla metsistä saatavat hyötylaskelmat. Tällaiset suunnitelmat ovat perustuslain vastaisina tuomittavia.
Ihmetyttää, miten tällaisia hankkeita on yhteiskunnan varoin saatu rahoitettua. Rajoituksia olisi nyt ryhdyttävä purkamaan.
Esitetty ”pilkunviilaus” metsästyskäytäntöön ei poista hirvien aiheuttamia ongelmia. Säätelyn seurauksena hirvikanta pysyy edelleen liian tiheänä ja korvaamattomia vahinkoja aiheuttavana.
Hirven tunnustaminen vahinkoeläimeksi, pyyntiluvista luopuminen sekä vapaa metsästysmahdollisuus omistussuhteista riippumatta, olisivat onnistunutta suunnitelmataloutta valtiontalouden kuntoon saattamiseksi ylisukupolvisella ajatuksella toteutettuna.
Kemera-hankkeiden hallinta- ja työnjohtokulut ovat kuitenkin sivuasia, kunhan taimikoiden hyvä kehitys saataisiin hyvissä ajoin turvattua.
Huomattavasti enemmän huomiota vaatii mieletäni se, jos yli 30 % männyn- ja koivuntaimikoiden Kemera-varhaisperkuun tuloksista jalostuu myöhemmin hirvenlihaksi. Siinä mitätöityy tehdyn työn tulokset ja lisäksi menetetään kymmenien vuosien lisäkasvu.
Tänään Karjalainen uutisoi sivullaan A13: ”Kuusikin on alkanut kelvata hirville”.
Tämä ongelma hirvistä on ollut jo kymmeniä vuosia mutta pidetty mitättömänä. Lainaus uutisesta:”Toistuvien syöntien vuoksi taimi pensastuu kasvatuskelvottomaksi”.
Tätä alkaa tapahtua entistä enemmän, kun Viljellyt männyntaimikot kasvavat hirvisyönnöksiltä karkuun.”Hirvet ovat muuttaneet ravintokäyttäytymistään ja alkaneet syödä myös kuusentaimien latvuksia. Metsätaloudessa on luotettu pitkälti, että kuuset ovat turvassa hirviltä.”
”Alueelliset riistaneuvostot suosittelivat, että viime syksyn jahtiklauden jälkeen metsiin olisi jäänyt 65 000-89 000 hirve, mutta Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kanta jäi talvikauden alkaessa runsaat 10 000 yksilöä suositusta suuremmaksi.”
– Näyttäisikin siltä, että Suomen metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi pitäisi luopua hirvien pyyntiluvista kokonaan. Sillä voisi olla pitkällä tähtäimellä tervehdyttävä vaikutus koko Suomen talouteen. Juuri pyyntilupien avulla on hirvikanta saatu pidettyä jatkuvasti liian suurena metsä-, pelto- ja liikennevahinkoja ajatelle. Kansantalous on ollut suurimpana kärsijänä.