Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 1,383)
  • mehänpoika

    Edesmennyt ylijohtaja Tauno V. Mäki ,ennen merkonomi Suomuksen yltiöpäistä aikakautta, piti hirvikantaa niin haitallisena, ettei olisi halunnut kasvattaa sitä. Tieto löytyy vanhoista tietosanakirjoistakin, mutta ei Suomuksen kirjoittamista.

    mehänpoika

    Timppa:

    ”Tosiaan silloin 1950-luvulla hirvikanta oli pieni. Pyyntiluvilla kyllä säädeltiin hirvikantaa, Siis toisin kuin Mehänpoika väittää.”

    – Silloin metsästysasioista vastaavat ymmäsivät, että hirvistä on metsille ja pelloille niin paljon haittaa, että kaatoluvilla ei pyritty kohottamaan hirvikantaa. 1960-luvulla ilmestyneessä Karjalaisessa tosin riistapäällikkö totesi ajatuksenaan mm: milloinkahan suomalainen metsästäjä ymmärtäisi hirvenkaatolupia anoessaan, että jos nyt tyytyisi vähempään, niin tulevina vuosina olisi kaatolupia mahdollista saada enemmän.

    Silloin suunniteltiin hirvikannan kasvattamista sen verran, että myöhemmin voitaisiin valtakunnallisesti myöntää noin 5000 hirvenkaatolupaa. Jo silloin hirvivahinkoja pidettiin todella merkittävinä.

    Tällä ajatuksella on nyt päästy vuotuiseen noin 10-kertaiseen pyyntilupien määrään. Hirvistä koituvat haitat on selittelemällä pyritty kiistämään, jopa hirvikolarit on alettu panna autonkuljettajan aiheuttamiksi. Ehkäpä tällaisen aivopesun tuloksena tulevaisuudessa hirvikolarista saa kuljettaja 1000-2000 euron sakon.

    mehänpoika

    Samoin alkuperäiluonto on paineessa liiallisen hirvikannan aiheuttaman yksipuolisen puulajivalinnan, kuusentaimi, johdosta. Metsät ovat olleet jo pitkään kuusettumassa.

    Kohta ei riitä talviravinto hirville enää, vaikka hirviä olisi vain alle 1 hirvi/1000 hehtaarilla. Syötävänikäiset ja -kokoiset männyntaimikot ovat jo liian vähissä nykyiselle hirvikannalle.

     

    mehänpoika

    Reijo Orava ei halunnut ymmärtää, että jos hirvikanta pidettäisiin selkeästi pienempänä, niin hyödyt myös metsästäjille muodostuisivatkin monessa tapauksessa nykyistä suuremmiksi, kuten metsänomistajille ja yhteiskunnallekkin tulisivat muodostumaan. Nykyisin Orava toiminee vain seuraajansa Varjon taustavaikuttajana.

    Nykyisellään hirvenhoitosuunnitelma mitätöi hyvin monen metsäsuunnitelman metsänhoidon kustannusten ennakkoarviot sekä samalla metsistä saatavat hyötylaskelmat. Tällaiset suunnitelmat ovat perustuslain vastaisina tuomittavia.

    Ihmetyttää, miten tällaisia hankkeita on yhteiskunnan varoin saatu rahoitettua. Rajoituksia olisi nyt ryhdyttävä purkamaan.

    mehänpoika

    Esitetty ”pilkunviilaus” metsästyskäytäntöön ei poista hirvien aiheuttamia ongelmia. Säätelyn seurauksena hirvikanta pysyy edelleen liian tiheänä ja korvaamattomia vahinkoja aiheuttavana.

    Hirven tunnustaminen vahinkoeläimeksi, pyyntiluvista luopuminen sekä vapaa metsästysmahdollisuus omistussuhteista riippumatta, olisivat onnistunutta suunnitelmataloutta valtiontalouden kuntoon saattamiseksi ylisukupolvisella ajatuksella toteutettuna.

    mehänpoika

    Metsuri motokuskille ja suorittavalle portaalle!

    Epäilette turhaan, ettei hirvikanta tai hirviongelmat pienenisi pyyntiluvista luopumisen seurauksena.

    Esimerkiksi ennen vuotta 1960 ei pyyntiluvilla enemmälti ”säädelty” hirvikantaa. Hirvikanta oli vielä yleensä siedettävä. Silloin hirvituho tai hirvikolari oli enemmän luonnon aiheuttama. Nykyisin se on selkeästi ihmisten säädöksillään aiheuttama. Tällaisesta olisi päästävä heti eroon.

    mehänpoika

    Kemera-hankkeiden hallinta- ja työnjohtokulut ovat kuitenkin sivuasia, kunhan taimikoiden hyvä kehitys saataisiin hyvissä ajoin turvattua.

    Huomattavasti enemmän huomiota vaatii mieletäni se, jos yli 30 % männyn- ja koivuntaimikoiden Kemera-varhaisperkuun tuloksista jalostuu myöhemmin hirvenlihaksi. Siinä mitätöityy tehdyn työn tulokset ja lisäksi menetetään kymmenien vuosien lisäkasvu.

    mehänpoika

    suorittava porras:
    ””Maanviljelyksestä luopumisen seurauksena olin luopumassa myös metsästyksestäkin mutta palasin aktiivisemmin riviin takaisin antaakseni oman panokseni ylisuureksi paisuneen hirvikannan harventamiseksi 2 000 -luvun alussa. Liikenteen kasvanut hirvikolaririski oli kimmokkeena päätökseen.””

    – Nyt kun jo useana vuonna peräkkäin hirvikanta ja hirvikolarien määrä on ollut selvässä kasvussa, niin ihmetyttää ko. nimimerkin jääräpäisyys pyyntiluvallisen hirvenmetsästyksen puolustamisessa, minkä avulla saadaan hirvikanta pidettyä suuria vahinkoja ja turmia aiheuttavalla tasolla. Samalla hän itsekin omalta osaltaan syyllistyy hirvivahinkojen aiheuttajaksi. Luonto ei niitä silloin aiheuta, jos ihminen on keksinyt hirvenmetsästykseen rajoituksia.

    Pyyntiluvat joutavat historiaan. Sen jäleen hirvien aiheuttamat vahingot olisivat luonnon aiheuttamia. Nykyjärjestelmässä ne ovat hirviporukoiden aiheuttamia, johtuen liian pienien pyyntilupamäärien anomisesta, käyttämättömistä pankkiluvista ja ties mistä muusta heidän keksimästään rajoituksesta.

    mehänpoika

    Tänään Karjalainen uutisoi sivullaan A13: ”Kuusikin on alkanut kelvata hirville”.
    Tämä ongelma hirvistä on ollut jo kymmeniä vuosia mutta pidetty mitättömänä. Lainaus uutisesta:

    ”Toistuvien syöntien vuoksi taimi pensastuu kasvatuskelvottomaksi”.
    Tätä alkaa tapahtua entistä enemmän, kun Viljellyt männyntaimikot kasvavat hirvisyönnöksiltä karkuun.

    ”Hirvet ovat muuttaneet ravintokäyttäytymistään ja alkaneet syödä myös kuusentaimien latvuksia. Metsätaloudessa on luotettu pitkälti, että kuuset ovat turvassa hirviltä.”

    ”Alueelliset riistaneuvostot suosittelivat, että viime syksyn jahtiklauden jälkeen metsiin olisi jäänyt 65 000-89 000 hirve, mutta Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kanta jäi talvikauden alkaessa runsaat 10 000 yksilöä suositusta suuremmaksi.”

    – Näyttäisikin siltä, että Suomen metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi pitäisi luopua hirvien pyyntiluvista kokonaan. Sillä voisi olla pitkällä tähtäimellä tervehdyttävä vaikutus koko Suomen talouteen. Juuri pyyntilupien avulla on hirvikanta saatu pidettyä jatkuvasti liian suurena metsä-, pelto- ja liikennevahinkoja ajatelle. Kansantalous on ollut suurimpana kärsijänä.

    mehänpoika

    ”Tavoiteltu hirvikanta”on sellainen luku, mitä ei pitäisi olla olemassakaan. Suurin osa metsänomistajista olisivat onnellisia, jos hirvikanta olisi niin pieni, että metsien uudistamiselle ei olisi minkäänlaisia hirvistä koituvia ongelmia.

    Hirvenmetsästyksellä talteen saatu lihamäärä on toisarvoista myös monelle hirvimiehellekkin. Ainakin moni heistä on sanonut, että saatu saalis ei ole pääasia, vaan yhdessä toteutettu metsästystapahtuma ulkona luonnossa on tärkeintä. Tämä voisi toteutua parhaiten pyyntiluvista vapaassa hirvenmetsästyksessä. Ei tarvittaisi hirvilaskentoja, hirvivahinkoilmoituksia tai pyyntilupiin liittyviä organisaatioita. Mahdolliset hirvikolaritkin voisivat olla todellisia vahinkoja ja valtion korvausvastuulla.

    Esim. hirvien aiheuttamia metsätaimikkotuhoja ei yksikään kommentoija tässä ketjussa ole vielä pitänyt ”luonnontuhona”. Ilmeisesti niitä pidetään ihmisten kehittelemien pyyntilupiin perustuvan metsästyksen ja hirvien tavoitetiheyksien tuloksina. Näin on saatu vahingot metsissä, pelloilla ja liikenteessä jatkumaan myös tuleville sukupolville. Metsätalouden ylisukupolvisuus taimikoita tahallisesti tuhoamalla on jahdin sokaisemana täysin unohdettu.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 1,383)