Planterille ym. tiedoksi: Ei VTV:n hirvitarkastus 2005 ole mihinkään hävinnyt internetistä. Ehkä on vain hakua rajattu. Esim haulla VTV 34/54/05 23.5.2005 pitäisi löytyä. Tarkistan asian vielä ja korjaan jos on aihetta.

VTV:lle pitäisi lähettää esitys uuden hirvitarkastuksen tarpeellisuudesta. On tullut uutta muutosta metsissä, joiden osasyyllisenä on liian runsas hirvikanta:

1.  Metsät kuusettuvat entisestään jos mitään ei tehdä. Siitä seuraa moni ikävä asia, jotka on jo edellä lueteltu.

2.  Talousmetsien monimuotoisuus heikkenee. Kuusikoiden alla ei monesti kasva juuri mitään. Jopa mustikanvarretkin häviävät eikä monelle elämelle tarpeellista pohjavesaa muodostu. Hirvetkin joutuvat etsimään ravintonsa taimikoista.

3.  NS. jatkuvakasvatus tuottaa lähes yksinomaan harvoja kuusikoita, joiden pohjalla mahdollinen vesa, koivun vesat mukaan lukien, toimii hirvilaitumena. Useimmin vesakko pesoittuu noin metrin pituuteen hirvien parturoinnin tuloksena.

4.  Koivun ja männyn jalostushyöty on jäänyt vähemmälle, kun niiden taimet ovat olleet hyvää ”hirvenruokaa”. Taimikauppa näillä on vähäisempää kun kuusta on suosittu.

5.  Ilmastomuutokseen sopeutumien vaikeutuu. Tälläkin hetkellä MMM rahoittaa tutkimusta, jonka tulosten avulla tullaan esittämään metsätalouden käyttöön uutta puulajivalikoimaa, jotka toiveiden mukaan menestyisivät paremmin hirvien kanssa kuin kotoiset mänty ja rauduskoivu.

Tämänhetkisessä tutkimuksessa toisena tutkijana on erikoistutkija Katri Himanen. Hänen päätyönsä on metsäpuiden siemenlaboratorio ja siemen sekä taimihuolto. Ymmärrän hyvin hänen turhautumisensa, kun MMM:ssä mieluummin myönnetään varoja hirvielänten hyötyjä etsiviin tutkimuksiin.

Minusta oli yllättävää havaita, että luonnonvarakeskuksen (LUKE) henkilö blogissaan kirjoittaa, että ”ilmastomuutokseen varautumisen näkökulmasta hirvien, kauriiden ja valkohäntäpeurojen suuret kannat tulevat kalliiksi yhteiskunnalle.”

Samoin kuusettumisesta: ”Hirvieläinpolitiikassa metsien ääntä on tarpeen kuulla tai kuusettuminen jatkuu”

Jatkona edelliseen: ”Kuusi on ollut koko 2000-luvun metsäviljelyssä yleisin puulajimme. Sen viljelyketju on osoittautunut toimivaksi. Hirvetkin jättävät kuuset yleensä rauhaan. Myös jatkuvapeitteinen metsänkasvatus suosii kuusta., sillä puulaji uudistuu muita puulajeja paremmin varttuneen puuston alle.”

”Kuusen ennakoidaan kuitenkin menestyvän pääpuulajeistamme heikoiten muuttuvassa ilmastossa. Laji kärsii kuivuusjaksoista ja lämpenevä ilmasto suosii muun muassa kirjanpainajaa, joka on yksi sen pahimmista tuholaisista. Kuusen ylivalta metsänviljelyssä ja luontaisessa uudistumisessa ei siis ole ongelmaton seikka ilmastomuutoksen edetessä.”

Hyvä että on rohkeita tutkijoita LUKE:ssa. Myös Eduskunnan kansanedustajilla pitäisi olla rohkeutta myös istuntosalissa ottaa keskusteluun hirvipolitiikasta johtuva metsiemme kuusettuminen ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen varautumiseen. Metsiemme monimuotoisuus kärsii ja kuusivaltaiset metsät altistuvat kaikein helpommin metsän hyönteis- ,sieni- ja myrskytuhoille. Kuusimetsä on myös kaikkein herkin metsäpaloille.

Valtiontalouden tarkastusviraston hirvitarkastus 2005 oli annettu tiedoksi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle ja valtiovarainministeriölle, mutta sieltä ei haluttu viedä sitä Eduskunnan käsittelyyn. Se oli paha virhe. Tarkastusraporttiin ei luotettu. Se todistaa, että ainakin silloiset tarkastusvaliokunnan jäsenet olivat ”vellihousuja”.

Miten nykyinen Eduskunta? Vihreät ovat nykyisin hallituspuolue. Kaikki puolueet ovat sitoutuneet ilmastumuutoksen hillintään.