Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 1,383)
  • mehänpoika

    Pyyntiluvista vapaa metsästys soveltuu kaikille hirvieläimille. Sen toteuduttua voisivat joskus hirvieläinkannat asettua siedettävälle kannalle ja kuusettuminenkin vähentyä.

     

    mehänpoika

    Vastaan Planterin kysymykseen: lentoliikenne kaukomaiden turistikohteisiin saastuttaa enemmän. Sekin on vähän puolueellista. Pitää ajatella Suomen parasta.

    mehänpoika

    Petteri Taalas on nykyisin maailman Ilmatieteen järjestön pääsihteeri. En luottaisi hänen puolueettomuuteen ilmastoasioissa. Katson hänen harrastuksensa Wikipediasta: Hirven- ja peuranmetsästys. Se kertoo jo aika paljon. Hän on aiemmin toiminut mm. Suomen ilmastopaneelissa.

    Lienevät Taalas ja kumppanit sitä samaa ”hyväveli”-järjestöä jotka toimivat esim. Suomen metsäsrategian päivityksen teossa. Sen lyhyemmästä versiosta en löytänyt mainintaa kuusettumista aiheuttavasta hirvestä. Pitemmassä versiossa (ilman kuvia) sivulla 30 on maininta: ”Kuusettumisen vähentäminen edellyttää hirvikannan vähentämistä.” Lisäksi toisessa kohtaa oli lyhyesti hirvi mainittu. Sitävastoin hyvin monessa kohti on selitetty metsien virkistyspalveluista tulevista hyödyistä kaikille tahoille. Loppu piti arvata.

     

    mehänpoika

    Kun ”resurssit” ovat pienet, pitää hirvikanta jo senkin vuoksi olla riittävän pieni. Muuten se on entistä enemmän hallitsematon.

    mehänpoika

    Riistaeläimiksi on luokiteltu selviä vahinkoeläimiä. Siis riistaeläinten luettelosta pitäisi poistaa esim. hirvi ja valkohäntäpeura ”vahinkoeäimet” -luetteloon. Vahinkoeläimiä varten pitää säätää maanomistuksesta riippumattomat hävitysohjeet. Nykyinen hirvikannan hoitosuunnitelman mukainen hirvenmetsästys pitää yksinomaan yllä kauhun tasapainoa maanteillä ja metsätaimikoissa.

    Hirvieläimet aiheuttavat metsissämme jatkuvaa kuusettumista. Kuusettuminen vähentää metsien monimuotoisuutta. Siitä johtuu lajikatoa kasvi- ja eläinkunnassa. Kuusettumisesta johtuu lisäksi lukuisia metsätuhoja, mm sieni- ja hyönteistuhot. Myös metsäpalot ja myrskytuhot lisääntyvät herkemmin. Tumman kuusimetsän aiheuttama ilmaston liiallinen lämpeneminen on myös tutkimatta. Silläkin on omat haittansa metsien terveyteen ja ilmaston muutokseen.

    mehänpoika

    Tasaiseen ja kohtuulliseen hirvikantaan on aina hirvimiehet puheissaan pyrkineet. Milloinkaan siihen ei ole päästy kuin puheissa. Totuus on paljastunut vasta talven jälkeen.

    mehänpoika

    Metsäkupsan kulmilla on ihanteellinen hirvikanta. Samanlainen tilanne myös kaikkiin naapurivaltioihin palvelisi pitemmällä tähtäimellä hiilinieluja ja puuntuotantoa.

    mehänpoika

    Riistakonsernin tavoitteena on saada valtakuntaan niin tiheä hirvikanta, että vahinkojen vähentämiseksi kehittyisi jokaiseen kuntaan mahdollisen paljon hirven kaupalliseen metsästykseen suuntautuneita yrityksiä. Nämä vaativat takuusaaliit, joten tiheä hirvikanta olisi varmistamassa yrityksen kannattavuuden.

    Riistakonsernilla on ylivalta MMM:ssä. Sen johtaville paikoille on palkattu vain hirvenmetsästyshenkisiä eli samoin ajattelevia. Tämä miehitys on niin vahva, että metsiemme kuusettuminen ja osin siitä johtuva ilmaston lämpiäminen eivät paina mitään.

    Riistakonsernissa ajatellaan ilmastonmuutoksesta kuin Tramp ajattelee Yhdysvalloissa. Ko. konserni tuntuu johtavan myös kaikkia metsänhoitoasioita ja Luke:n tutkimushankkeita omiin tarkoitusperiinsä soveltuviksi. Esimerkkinä vaikka VTV:n hirvitarkastus 2005 ja heidän kannanotto siihen.

    Näistä asioista ja hirvikannan hoitusuunnitelmasta johtuen hirvikantaa tuskin pystytään alentamaan nykyisellä pyyntilupiin perustuvalla metsästyksellä. Susikantaa kyllä pystytään rajoittamaan vaikka se on tiukasti suojeltu laji EU:ssa.

    Ehkä riistakonsernissa ajatellaan, että ensin susikanta alas ja sen jälkeen palkka hirvenmetsästäjille hirvien kaadosta. Ilman susia pakkokeinojen käyttö olisi tehokkaampaa. Onhan hirvenmetsästyslakkoakin jo väläytelty.

    Kävipä hirvikannan kanssa niin tai näin, niin ehdottomasti tarvittaisiin puolueeton tutkimus metsien kuusettumisen vaikutuksista sen seurannaistuhoihin, sekä näistä johtuvaan hiilinielun heikkenemiseen ja ilmaston läpenemisen aiheuttamiin seurannaismenetyksiin.

    Hivuttaako riistakonserni hirvipolitiikallaan Suomen metsiä hiilenpäästölähteiksi?

     

    mehänpoika

    Timpalle hirvenmetsästys/lehdistö -suhteesta.

    Lehdistön tulisi suhtautua kriittisesti sellaiseen metsän virkistyskäytön nimissä tehtyyn toimintaan, mikä on jo vuosikymmeniä ollut aiheuttamassa metsiemme kuusettumista, mistä on aiheutunut runsaasti seurannaistuhoja. Näistä johtuen metsiemme hiilensidontakyky on jo heikentynyt, ja heikentyy edelleen kiihtyvällä tavalla, ilmaston edelleen lämmitessä. Nämä ovat tutkimattakin itsestäänselvyyksiä.

    Metsänomistajien menetykset ilmaston lämpiämisen haittoihin verrattuna voivat jäädä hyvinkin pieniksi. Muissakin metsäisissä maissa on runsas sorkkaeläinkanta tekemässä samaa tuhoa.

    Meillä metsästäjät ovat olleet laatimassa hirvenmetsästyksen ohjeet, hirvikannan hoitosuunnitelman ja muut määräykset. Hirvikannat on pidetty jatkuvasti liian tiheinä, koska mäntyä ja koivua ei moni ole uskaltanut istuttaa hirven ruuaksi. Eikö tässä ole jo tarpeeksi aihetta kritiikkiin? Metsästäjät ovat käyttäytyneet vuokramaillaan kuten itsevaltiaat.

    mehänpoika

    puunhalaajalle:

    Erikoistutkija Juho Matalan tutkimus ”Hirvieläintuhot muuttuvassa ilmastossa” keskittyi lähinnä ilmastomuutoksen vaikutuksista hirvituhoihin tai hirven käyttäytymiseen lämpötilan noustessa. Ko. tutkimus ei ota kantaa hirvieläinten vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja sen etenemiseen.

    Otsikossa mainittu erikoistutkija Katri Himanen omassa rajatussa tutkimuksessaan, ”Monipuolinen puulajivalikoima on varautumista tulevaan”, ehkä turhautuneenakin kirjoittaa blogi-kirjoituksessaan että ”hirvet vaikeuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista”.

    Nykyisistä runsaan hirvikannan mukanaan tuomista ja ilmastoon vaikuttavista riskeistä Himanen mainitsee metsien kuusettumisen. Se on perusongelma ja jatkunut jo vuosikymmeniä. Kuusettuminen vaikuttaa metsien hiilensidontaan negatiivisesti, koska metsien alttius tuhoihin lisääntyy:

    Lämmin ilmasto helpottaa juurikäävän leviämistä jo tartunnan saaneissa puissa ja runsastuneissa kuusikoissa. Kuusi kärsii myös kuivuusjaksoista ja lämpenevä ilmasto suosii muun muassa kirjanpainajaa.

    ”Kuusen ylivalta metsänviljelyssä ja luontaisessa uudistamisessa ei siis ole ongelmaton seikka ilmaston muutoksen  edetessä”. ”Ilmastomuutokseen varautumisen näkökulmasta hirvien, kauriiden ja valkohäntäpeurojen suuret kannat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi”.

    – Kuusimetsien ongelmiin voisi vielä lisätä kuusikoiden alttiuden tuulituhoille ja metsäpaloille. Lisäksi kuusettuminen vähentää talousmetsien monimuotoisuutta, eli muni kasvi- tai eliölaji on jo hävinnyt hirvien aiheuttaman kuusettumisen vuoksi.

    Himasen mielestä ”laajentamalla puulajien kirjoa hajautetaan tuhojen aiheuttamaa riskiä”.

    Jalostetun ja hyvälaatuisen rauduskoivun- tai männyntainten kauppa on käynyt hirvituhojen pelossa, kuusentaimiin verrattuna, nihkeästi. Siksi hän ilmeisesti kokee turhautuneisuutta uutta tutkimusaihettaan tutkiessaan.

    Ilmeisesti Himanen ei ole kovin riippuvainen Luken palkkarahoista, kun blogissaan kirjoittaa vastoin työnantajansa virallista kantaa. Ehkä J. Matalan tilanne on toinen. Voi olla osin asuntolainaa vielä maksamatta, ja elämäkin on nykyisin kallista. ”Sitä teet kenen leipää syöt!”, vai miten se meni?

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 1,383)