Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 1,383)
  • mehänpoika

    ”Aika näyttää” on selityksenä jatkuvasti hirvieläinten kannan säätelyssä. Kun otetaan huomioon, että hirvi on hyvin monelta kantilta katsottuna selvä vahinkoeläin, eli sen ylläpito tulee kohtuuttoman kalliiksi yhteiskunnalle, niin hirvielänten pyyntilupiin perustuvassa metsästyksessä ei ole minkäänlaista järkeä. Mitä enemmän niitä kaadetaan, sen suurempi hyöty siitä koituu.

    Kun ensin metsästyksellä pudotetaan hirvikanta murto-osaan nykyisestä, niin se on myöhemmin pyyntivapaalla metsästyksellä pidettävissä siedettävänä. Laskelmat ja havaintokortit joutavat jahtinuotiolla sytykkeiksi.

    Susi sitävästoin on EU:ssa tiukasti suojeltu elän, jonka metsästyksestä koituu yhteiskunnalle ja monimuotoisuudelle suuret tappiot.

    mehänpoika

    Susikannan lisääminen olisi toivottava ympäristöteko. Se vähentäisi hirvikantaa ja teoriassa sitä kautta myös kuusettumista. Se lisäisi talousmetsien monimuotoisuutta ja hiilinieluja. Se varmistaisi myös ilmastonmuutokseen sopeutumista.

    Kyllä raadoilla olisi käyttöä myös muille metsän eläimille.

    mehänpoika

    Olin siinä vaiheessa ihmeissäni kun kaikki MMM:n alaset tutkimuslaitokset yhdistettiin  samaksi Luke-tutkimuslaitokseksi. Metsäosaston aklainen metsäntutkimuslaitos, ent. Metla, ja Kala- ja riistaosaston alainen Riistantutkimuslaitos, ent. Rtl ovat nyt saman johdon alla, Luke.  Ajattelin yhdistämisestä tulevan haittaa metsänhoidon tutkimukselle. Mielestäni juuri näin on tapahtunut.

    Esimerkiksi hirvistä metsien hoidolle aiheutuvia vahinkoja ja menetyksiä en ole huomannut enää tutkittavan. Ainakin epäilen, että MMM myöntää tutkimusmäärärahojaan enemmän riistapainoitteisesti.

    Pidän esim. nollatutkimuksena nykyistä metsähoitotutkimusta jossa tutkitaan jalostetun männyn siemenen käyttöä männyn metsäkylvöksissä. Haiskahtaa hirvikannan suosimiselta, kun jalostettu hirville maistuva männyntaimi ei mene enemmälti kaupaksi. Helpompi olisi esim laskea hirvikanta 20 000 – 30 000:teen hirveen, mutta ei käy. MMM ohjaa määrärahat ja myötäilee hirvikannan nykyistä hoitosuunnitelmaa, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta.

    mehänpoika

    Planterin Lukelta kokoamat hirvien havaintomäärät ja talvelle jäävät hirvet useiden vuosien ajalta antavat vertaillessa sellaisen kuvan, että hirvien määrää on pyritty pyyntilupien avulla hilaamaan mahdollisimman korkealle tasolle. Havaintojen määriä pimittämällä salainen touhu on onnistunut helposti. Tilanne vaatii jotain järkeen käypää selitystä esim Lukelta.

    Periaatteessa olen sitä mieltä, hirvieläinten pyyntiluvista tulisi kokonaan luopua, kuten VTV ehdotti yhtenä vaihtoehtona ylisuuren hirvikannan leikkaamiseen. Pitää lisäksi tehdä muutoksia metsästysohjeisiinkin. Jäisi turhat ja työlään laskelmat. Ja mikä parasta, hirvikannat voisivat laskea.

    Joitakin hirviä voisi sopiviin paikkoihin jättää kaadon jälkeen susille talviravinnoksi. Esimerkiksi jokaisen kylän alueelle yksi ruho. Pitäähän uudistusalueellekkin jättää riistatiheikköjä. Eivät sudet nälissään tulisi niin herkästi pihapiiriin kotieläimiä sieppaamaan. Nämä asiat tulisi sakkojen uhalla noudatettavaksi ja kirjata korostetusti päivitettävään hirvikannan hoitosuunnitelmaan.

    mehänpoika

    10.4.2013 Maaseudun Tulevaisuudessa oli seuraava uutinen: MMM:stä tulossa Ruoka- ja luonnonvaraministeriö. En tiedä hankkeen tämänhetkistä tilannetta. Uutinen oli samoihin aikoihin kuin Hirvikannan hoitosuunnitelmaa valmisteltiin, ja vähän myöhemmin se myös valmistui.

    Silloin elettiin MMM:n entisellä Kala- ja Riistaosastolla pullistelun aikoja. Hirviasiat ilmeisesti menivät kuten oli suunniteltu. Tämä osasto oli ilmeisesti miehitykseltään ylivertainen metsäosaston miehitykseen verrattuna, joten valtasuhteet olivat hirviharrastajille hyvin myönteiset.

    Ministeri oli viety hirvijahtiin ja saatu ”omaksi mieheksi/naiseksi”. Tarkoitan Anttilaa. Anttila hyväksyi ensimmäisen valtakunnallisen metsäohjelman, jossa muu luonnon käyttö, esim hirvestys, katsottiin erittäin tärkeäksi metsien moniköyttömuodoksi. Hirvikantoja alettiin seurata ja metsästää ”alueellisesti”. Hirvikannat vahvistuivat.

    MMM, käytännössä hirvestysministeriö, laaditutti ensimmäisen metsäsrategian, mikä oli yhdistetty ohjelma hirvikannan hoitosuunnitelmasta ja ministeriön strategiasta. Metsäosastolla ei ollut sananvaltaa enää hirviasioihin. Ministerin vastaväitteisiin ja puheisiin vähän hymähdeltiin ja käännettiin tarvittaessa rintamasuuntaa. Se tepsi aina. Tälläistä voisi MMM:ssä oikeasti olla mutta kukaan ei kerro.

    Onkohan missään päin maailmaa sellaista perustuotannon suuntaa, jonka toimintaedellytyksiä vuokramiehet voivat sabotoida mielin määrin ja kenenkään siihen puuttumatta? Mitähän varten maassamme pidetään voimassa sellaista perustuslakia, jonka omaisuuden suojaa ja elinkeinon harjoittamisen suojaa saa rikkoa tietoisesti esim liiallisesti hirviä laiduntamalla.

    Metsänomistaja haluaa tuottaa puuta ja sitoa kasvustolla hiiltä, eikä hakea korvauksia. Hirvimiehet tuottavat elämyksiä itselleen sekä hirvenlihaa. Lisäksi he lisäävät päästöjä ja heikentävät monimuotoisuutta.

    Metsänomistajelle aiheutettu ylimääräinen työ ja mielipaha jätetään omaan arvoonsa. Puuntuotannon tuottavuus yksikkä kohti sekä metsänomistajan hyvä mieli tuntuvasti kärsivät.

    mehänpoika

    Hirvikannan hoitosuunnitelman toteutuksen tuloksena jatkuvaan kasvatukseen ajautuminen veisi ilmastopaneelin asettamia tavoitteita epäedulliseen suuntaan. Kuusettumisen jatkuminen lisäisi talousmetsien monimuotoisuuden heikkenemistä ja lajikatoa. Sen aiheuttamat seurannaistuhot lisäisivät hiilidioksiidipäästöjä ja pienentäisivät hiilinieluja. Näin hirvieläimet ovat nopeuttamassa ilmastomuutosta. ”Vaikeuttaminen ilmastomuutokseen sopeutumiseen” on liian lievä ilmaisu.

    Hirvieläinten metaanipäästöt lähentelevät kohta puolta Suomen lypsylehmien metaanipäästöistä. Myös nämä kasvihuonepäästöt nopeuttavat ilmastomuutosta.

    Jos Suomessa mitkään tahot eivät ryhdy vaatimaan ilmastollisista syistä johtuen hirvikannan supistamista, niin Suomen tavoite päästäjen ja nielujen saamisessa tasapainoon vuoteen 2035 mennessä on entistä vaikeampi saavuttaa. Välttämätöntä olisi hirvikannan hoitosuunnitelman päivityksen velvoitus.

    mehänpoika

    Jatkuvaa kasvatusta perustellaan metsän pitämisellä aina ”peitteisenä”. Ilmeisesti siinäkin ajatuksessa on mukana hirvikannan hoitosuunnitelmaan sitoutuneet kansallisen metsästrategia 2019 päivityksen tekijät. Laskennallisia hirvivahinkoja saadaan näin pienenemään, ja yhteiskunnan ”hyväksyttävyys” paranee.

    Kansallisessa metsästrategiassa ei hirvivahingoista juuri puhuta, mutta hyvin monessa kohti selitetään metsätulojen lisääntyvcän metsien muilla kuin puuntuotannllisilla palveluilla. Esimerkiksi pyrkimykset tilakoon suurentamiseen sukupolven vaihdosten rahoitusratkaisuilla ja yhteismetsän puunmyyntiveron edullisuudella. Ne tähtäävät samaan palveluja kehitettävään metsästrategiaan. Metsästysvuokrasopimukset onnistuvat näin paremmin

    Kuvitellaan että jatkuvaa kasvatusta on metsäneuvojien helppo markkinoida metsänomistajille. Kun oppi saadaan perille, alkaisi hirvimiehille runsaiden kaatojen ajat. Onkohan hirvikolareiden osalla jotain uutta strategian tekijöillä? Esim. jos vahingoittaa hirvieläimiä liikenteessä, niin joutuu maksamaan korvauksen valtiolle, joka jakaa varat hirviseurueille tuotannollisiin investointeihin.

    Ilmastopaneelissakin voi olla hirvikysymys polttavana, mutta siitä ei julkisuuteen kerrota. Varmaan tiedetään sorkkaeläinten aiheuttamasta kuusettumisesta johtuva epäedullinen vaikutus maailman ilmastoon ja monimuotoisuuteen. Paneelin jäsenkavereiden harrastuksen turvaamiseksi ei hirvikysymystä haluta käsitellä. Kuitenkin metsästrategiassa sitä käsitellään runsaasti mutta peitellysti.

    Metsästrategiassa vain kahdessa kohtaa olen nähnyt hirvi-sanaa käytettävän. Sivulla 30 (2019 päivitys) : ”Kuusettumisen vähentäminen edellyttää hirvikannan vähentämistä”. Toista kohtaa en enää löytänyt. Liian laaja luettavaksi. Tämä todistaa, että myös herrojen keskuudessa hirviasia on arka asia. Esim. yliasiamies Jyrki Katainen  (Sitra) ei enää tunnusta harrastavansa hirvenmetsästystä vaan linnustusta. Hän lausunnossaan asettuu julkisesti jatkuvan kasvatuksen kannattajaksi. Ilmeisesti keskusteluja on kovasti käyty.

    Ehkä ilmastopaneelin puheenjohtajaltakin pitäisi kysellä, onko hirviongelma ollut esillä?

    Ei tällaisilla jatkuvan kasvatuksen ratkaisuilla saada metsänomistajan tuloja lisättyä. Kuusettuminen ja siitä johtuvat ongeamat jatkuvat. Metsän peitteisyys on kosmetiikkaa ilmakuvien selailussa. Vain metsien terveys ja kasvukunto lisäävät hiilinieluja.

    mehänpoika

    Viime vuosina mustikat ovat löytyneet parhaiten rämemänniköiden laiteilta. Niissäkin on nähtävissä kasvuston harvenemista. Ainakin hirvi ja jänis käyttää niitä keväisin ja syksyisin.

    Talousmetsien kuusettuminen ja sulkeutuneena kasvattaen vie mustikka- ja muunkin kasvuston vähäiseksi. Nämä pitäisi ottaa huomioon hirvikannan hoitosuunnitelmaa päivitettäessä.

    Hirvien ravintoa on lähinnä männyn taimikoissa ja puiden tyvillä. Tietysti varvut ja lehdetkin, mutta kuusikoista niitä löytää vähemmän. Jatkuva kasvatus hirvien ravinnon vuoksi tuntuu kannattamattomalta metsänomistajan kannalta katsottuna.

    mehänpoika

    Jean S:lle: Kyllä voi, jos metsänomistajasta itsestään siltä tuntuu. Tiheänä kasvatusta ei ole mikään taho kieltänyt. Metsäkeskus kuitenkin valvoo, ettei kasvatettavassa iässä olevaa metsää harvenneta liian harvaksi. Silloin tuotos heikkenee ja hiilinielukin kärsii. Kasvatusmallit ohjaavat rauduskoivikoita kasvatettaviksi havumetsiä harvempana.

    Koivu ja mänty ovat ns. valoa vaativia puita, joita pitäisi voida käyttää aukeaksi hakattuja alueita tai peltoja metsitettäessä. Valitettavasti tiheä hirvikanta on mieltynyt juuri näiden puulajien versoihin, joten hallanarkaa kuusta joudutaan usein niissä käyttämään.

    Metsien kuusettumiselle ei näy vielä loppua. Siinä menetetään luonnon monimuotoisuutta ja elämiltä ravintoa.

    mehänpoika

    On kohtuutonta, että metsänomistajien täytyy suojata taimikkonsa hirvieläimiltä aitaamalla alueet. Minusta olisi kohtuullisempaa, jos hirvikannan kasvattajat aitaisivat ”karjansa” omille tiluksilleen ja hävittäisivät muiden metsänomistajien mailta tuhoa kylvävän karjansa.

    Annelin esitys, että kuusentaimikkoon jätettäisi kuusta pienempiä lehtipuita, koivua, sekapuuksi. – Teoriassa hyvä, mutta turhaa työtä on saatu tehdä hirvien vuoksi muutakin. Koivuntaimet kuusentaimikossa kun menevät hirvien suihin heti perkuun jälkeen.

    jees h-vallalle esitän näkemykseni, että männyntaimikko voi mennä piloille hirvien hampaissa vielä 5-6 metriä pitkänäkin, jos kuoreen ei ole ehtinyt kehittyä kaarnan muodostusta. Aitaaminen on minusta tuhan kallista. Viisainta on nostaa kädet pystyyn, jos hirvikantaa ei saada pudotettua alle 30 000 yksilöön Suomessa. Siinäkin on periaatteessa toinen puoli liikaa kun ajatellaan myös liikenneturvallisuutta.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 1,383)