Etusivu › Keskustelut › mehänpoika › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 1,383)
1 2 3 … 17 18 19 … 137 138 139
  • mehänpoika 23.3.2021, 10:35

    Ja sitten otsikon aiheeseen:

    Mielestäni sekä Lähde että Katainen ovat nyt yhteisellä asialla puolustellessaan jatkuvaa kasvatusta parempana nykykäytännön  mukaiseen metsien käsittelyyn. Lä’hde ollut asiansa puolesta jo pitkään, Katainen julkisesti vasta nyt.

    Nykyisen hirvikannan hoitosuunnitelman puolustelu on selvästi agendalla. Katainen perustelee samaa asiaa myös metsien monimuotoisuuden säilyttämisellä.

    Molemmat tietävät, että jk:n lisääntyvä käyttö vähentäisi korvattavia hirvivahinkoja. Jo se yksin mahdollistaisi nykyisen hirvipolitiikan jatkumisen.

    Erkki Lähde ilmeisesti tiesi jo ennakkoon jatkuvan kasvatuksen ”markkinointiinsa” lähtiessään, että huomattava osa vanhemmasta metsänomistajakunnasta suhtautuu myötömielisesti hänen viestiinsä. Hän tiesi, että heitä kiinnostaa lähivuosien hakkuumahdollisuudet ja uudistamisen kustannusten pois jääminen enemmän kuin tulevaisuuden metsän tuotto. Ilmeisesti juuri siksi hänkään ei kerro jk-tiedotuksensa todellista motivaatiota.

    Katainen Sitran yliasiamiehenä on ottanut pääteemaksi metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ehkäisemisen:

    ”Ilman luontoa ei ole tulevaisuuden menestystä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja kuudes sukupuuttoaalto horjuttavat koko nykymuotoisen sivilisaation perusteita.”

    Hän pitää avohakkuista luopumista hyvänä tämän asian korjaamiseksi. Kuitenkin jk:n käyttö laajentuessaan lisäisi kuusettumista ja metsätuhoja sekä heikentäisi monimuotoisuutta. Myös hirvien talviravinto keskittyisi enemmän kuivahkoille mäntykankaille.

    Hänelle riittää, että korvattavat hirvivahingot vähenesivät, ja harrastus entisessä laajuudessaan olisi turvattu. Hyvä eläke ja mieluinen harrastus eläkepäivien ajaksi riittää. Jälkipolvet nauttisivat siitä, mitä nykyisiltä valtaa pitäviltä jää jäljelle.

    mehänpoika 22.3.2021, 22:27

    Metsien hoitoa jatkuvalla kasvatuksella ovat ilmeisesti olleet viimeisten vuosikymmenien aikana ideoimassa nykyistä hirvenmetsästyskäytäntöä ylläpitävät tahot. Ehkä ajatellaan, että näin saataisiin avohakkuut ja kuusenistutus-buumi vähenemään.

    Näin myös korvattavien hirvivahinkojen määrät saataisiin vähenemään, koska jatkavalla kasvatukselle käsiteltyihin metsiin harvoin kertyy  korvattavaa hirvivahinkoa. Jos pieniin aukkoihin jotain ilmestyy, niin kehittyy kuusen taimia tai hirville käyvää pihlajanvesaa.

    Ehkä samaa hirvipolitiikkaa on ajamassa myös Sitran nykyinen yliasiamies Jyrki Katainen: ”Avohakkuussa ei järkeä – Sitra nosti strategiansa kärkeen luonnon monimuotoisuuden” (MT 9.11.2020). ”Metsiä voitaisiin hoitaa jatkuvalla kasvatuksella”.

    Pääministeriaikanaan Katainen harrasti hirven metsästystä. Nyt hän lausuntoaan antaessa ilmoittaa olivansa ”kanalintujen metsästäjä”. Ehkä hän ei halua metsänomistajien ymmärtävän, että hänen nyt tekemänsä avohakkuun arvostelu liittyisikin hirven metsästykseen ja sen edistämiseen.

    Saman uutisen kommenteissa Erkki Lähde kirjoittaa: ”Jyrki on vihdoinkin noussut asialinjalle”. – Ainakin nämä kaksi herraa puhaltavat samaan hiileen. Ajavatko he yhteistä peitteellistä tiedotusta, jonka visio on: hirvikannan hoitosuunnitelman toteuttaminen valheellisin perustein, maksoi mitä maksoi?

    mehänpoika 20.3.2021, 16:27

    ”suorittava”: ””Kuitenkin on käytetty yhteisiä varoja rästihommien paikkaamiseen””. Jne…

    – Turhaa saivartelua suorittavalta! Taimikko kun voi muuttua rästikohteeksi yhden kasvukauden aikana, jos vesottuminen on runsasta. Monesti ainakin luontaisissa männyntaimikoissa joudutaan hirvisyönnösten pelossa torjumaan vesakoita 1, jopa 2 ylimääräistä kertaa. Siitä aiheutuu turhia kustannuksia, mikä alentaa työn tuottavuutta. Tätä ei hirvimies ajattele.

    Kaikista suurimmat vahingot ja menetykset metsänomistajille ja kansantaloudelle aiheutuu kemera-avustusten turvin peratun ja sittemmin hirvien syömiksi tulleiden taimikoiden hirvituhoista. Näitä ei MMM katso aiheelliseksi tutkia, mutta karkean arvion mukaan liikutaan ehkä 30 % kemera-tuetuista männyn taimikoista.

    Ei vieläkään ole selvitetty hirvitalouden yhteiskunnallisia vaikutuksia kuin hyötyjen osalta. Hyödyissä on mukana mm virkistysarvo ja yhteisöllisyys, joilla tiheiden hirvikantojen ylläpitoa on perusteltu.

    mehänpoika 19.3.2021, 22:28

    Kyllä hänkin kiinnostaa. Voi olla vaikka sama henkilö. Voi olla A.Jalkasen entisiä esimiehiä. Lienee kotoisin siltä suunnalta.

    En ole huomannut hänen koskaan ottaneen hirviasioita esille, vaikka toimi Metlan metsänhoidon tutkimusosaston professorina.

    mehänpoika 19.3.2021, 22:06

    Ylisuurina pidetyistä hirvikannoista syntyneet ”pulmat” eivät todellakaan ole Suomessa missään ”paikallisia”. Se pitäisi viimeistään tässä vaiheessa ruveta ”suorittavan portaankin” pikkuhiljaa ymmärtämään.

    Liikahirvistä eli hirviorganisaation pyyntilupapolitiikasta aiheutuneet haitat ovat jo pitkään aiheuttaneet Suomen metsien kuusettumista. Samoin on tapahtunut läntisissä naapurimaissamme.

    Kuusettuminen puolestaan vaikeuttaa ilmastomuutokseen sopeutumista. Nimittäin ilmaston lämmetessä kuusi on mäntyä ja koivua arempi metsätuhoille, joita tapahtuu kohta lisääntyvästi.

    Hyönteis-, sieni- , kuivuus ja myrskytuhot sekä metsäpalot ovat ilmaston lämmitessä kuusikoiden riesana. Näissä kohteissa hiilen sitoutuminen estyy ja metsistä tulee päästölähteitä.

    Näitä asioita ei ehkäistä paikallisella sopimisella. Ne ovat suuren luokan pulmia. Tähän asti hirvikannan paisuttajat ovat päässeet kuin koira veräjästä. ”suorittavan portaankin” olisi vihdoin tarpeen ryhtyä puhumaan asiaa hirvenmetsästäjien aiheuttamista ongelmista. Itse hirvi on syytön.

    mehänpoika 19.3.2021, 15:42

    Etelä-Suomessa avohakatille aloille on jo pitkään hirvivahinkojen pelossa jouduttu istuttamaan kuusentaimet. Samoilla aloilla luontaisista männyntaimista valtaosa menee hirvien suihin jo pieninä. Myös luontaiset koivuntaimet tulevat hirvien riipimiksi yleensä pari-kolme vuotiaina. Hirvi syö latvoja ja sivuoksia myös kuusentaimista. Näiltä aloita harvoin tulee ns. kovattavia vahinkoja.

    Korvattavia vahinkoja syntyy lähinnä männynviljelyaloille (istutua tai kylvö), koska hirvien talvilaidunalueet ovat vähentyneet kuuselle istuttamisen johdosta. Tätä ei ole otettu milloinkaan huomioon hirvien pyyntilupia haettaessa.

    Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuut vähentävät tai lopettavat hirviltä männyn havusta koostuvan talviravinnon. Kehittyy vain pihlajan vesaa.

    Jatkuvan kasvatuksen hyväksyminen metsänhoitomenetelmäksi lienee alkuaan suunniteltu hirvivahingoista eroon pääsemiseksi. Valitettavasti ko. menetelmällä Suomen metsät kuusettuvat entistä nopeammin, ja talousmetsien monimuotoisuus kärsii.

    Jk-menetelmllä hakattujen kuusikoiden alle syntyy joskus kuusen taimia tai pihlajan vesaa. Mäntyä syntyy mäntymaille, mutta varjossa kasvanut männyntaimi kelpaa hyvin hirville. Nykyinen hirvikanta estää hyvän metsän syntymisen. Muutos on tarpeellinen kiireellisenä.

    mehänpoika 19.3.2021, 08:21

    Ilmeisesti MMM:n huippuviroissa olevat kohta eläköityvät päälliköt turvatakseen mielenkiintoisia hirvijahtejaan. He eivät ajattele koituvia hirvihaittoja tai vähättelevät niitä. He eivät myöskään ajattele sitä, että hirvestäminen on mahdollista myös paljon pienemmillä hirvikannoilla.

    mehänpoika 18.3.2021, 21:55

    Vielä MMM:n Kala- ja riistaosaston osastopäällikön, ylijohtaja Tauno V. Mäen seuraajan, Heikki Suomuksen, toiminnasta ennen nimitystään osastopäälliköksi. Hän kuului presidentti Kekkosen seurueeseen metsästysretkillään Tauno V. Mäen kanssa. Aina yritettiin saada kaatolaukaus presidentille.

    Hirven tullessa ampumaetäisyydelle kehoitettiin Kekkosta ampumaan kaatolaukaus. Suomus varmisti Kekkosen takaa sivummalta, että hirvi todella kaatui. Kekkonen sai havun hattuunsa.

    Suomus nimitettiin aikanaan osastopäälliköksi ja virkaa suuremmilla ansioillaan hakenut Löyttyniemi jäi vähän katkeraksi. Ei olisi Löyttyniemen v. 1982 kannattanut paljastaa kansalle hirvien aiheuttamia metsätuhoja, jos vähänkin olisi ajatellut virassaan ylenemistä. Näin virassa etenemiset jatkunevat MMM:ssä edelleen ja tulevaisuudessa.

    Sijaiskärsijinä toimivat Suomen metsänomistajat, puunkorjuuyrittäjät, puutavarankuljettajat, metsäteollisuus, kunnat, valtio, Euroopan Unioni ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

    mehänpoika 18.3.2021, 18:55

    Jotenkin tuntuu siltä, että tätä keskustelupalstaa varten on hirvenmetsästäjätaho pestennut 2 palstavahtia, Metsuri motokuski ja suorittava porras.  Vahdit yrittävät monesti saada huomautuksillaan hirvipolitiikkaa koskevat moitteet loppumaan tai selittävät vahingot metsänomistajien itsensä aiheuttamiksi.

    Sinne asti kunnes hirvipolitiikkaan saadaan selvä muutos, on hirvistä ja niiden aiheuttamista ongelmista kirjoittamista jatkettava. Ei se kenestäkään ole mieluista, mutta tarve vaatii. Vain kielteinen julkisuus voi kääntää hirvimiesten pään.

    Nyt kun yleisönosastoon voi kirjoittaa vain nimellä varustettuna, niin harvalla on tahtoa niinkin tympeästä aiheesta kirjoittaa kuin hirvipolitiikasta.

    mehänpoika 18.3.2021, 18:11

    Se on juuri sitä!

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 1,383)
1 2 3 … 17 18 19 … 137 138 139