Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Nykyisellään hirvieläinkannan ylläpito vapaana metsäluonnossa aiheuttaa kuusettumista, mistä johtuen on jo tullut, ja tulee vastakin, ilmaston lämmetessä suuriakin metsätuhoja. Tästä seurauksena on hiilipäästöjä lisää, mikä aiheuttaa ilmaston läpiämistä ja metsätuhoja lisää.
Vaikka metsien hiilinielut ovatkin huomattavasti suuremmat kuin metsistä koituvat päästöt, on päästöjen vähentämisen eteen tehtävä kaikki voitava. Hirvieläimistä suurelta osin johtuva metsien kuusettuminen, jo lähitulevaisuudessa lisääntyvine seurantatuhoineen, pitäisi saada vähenemään. Siihen ehkä auttaisi metsästyslain pikainen muutos: pyyntiluvista ja muista turhista rajoitteista vapaa hirvieläiten metsästys. Hiilinieluja pienentävät haittaelämet eivät tarvitse pyyntilupia.
Ilmaston lämpenemisestä johtuen pitäisi kaikin keinoin välttää kuuselle uudistamista, sillä kuusi on kaikkein alttein hyönteisten, juurikäävän, metsäpalon ja tuulen aiheuttamille metsätuhoille tulevaisuudessa. Kuusen käyttöä puoltaa yksin sen mänyä ja koivua vähäisempi alttius taimikkovaiheen hirvituhoille.
Myöhemmin varttuneet kuusikot voivat kuitenkin mäntyä ja koivua useammin altistua tyviosaltaan hirvien vikuutuksille. Nämä tulisi huomioida taimilajia suunniteltaessa, mutta se on vaikeaa. Hyvin usein istutuksenkin kustannus taimineen on liian tiheänä pidetyn hirvikannan, eli metsästäjien aikaan saamaa.
Nykyisin yleensä istuttamista varten juodutaan muokkaamaan maata ns. kääntömätästyksenä, koska näin taimien kasvu on jatkossa hyvä, eikä perkaustarvetta kehity kohtuuttomasti. Kuitenkin vain harvoille aloille uskaltaa hirvikannan vuoksi istuttaa jalostettuja männyn tai rauduskoivun taimia, vaikka niin pitäisi kaiken järjen mukaan tehdä.
Kaapimisella toteutetun laikutuksen avulla olisi mahdollista saada alueelle ilmainen luontainen rauduskoivikko tai männikkö. Kylvö muommausjälkeen olisi toinen vaihtoehto. Silti puulajin valinta on hirvituhouhkan vuoksi vaikeaa, koska koivu kehittyisi kohta etukasvuiseksi.
Jos sahaa koivut kaikki pois, voi hirvi syödä tai vaurioittaa männyn taimikon. Siksi joudutaan odottamaan lopullista perkausta kunnes koivu on 5-6 metristä eli ohittanut hirvituhoille alttiin koon. Siinä ehtii hirvi tuhota männyn taimistoa ja joskus koivutkin. Ehkä myöhemmin joudutaan täydentämään varjostusta sietävillä kuusen taimilla. Tässäkin tapauksessa taimikon hoitotyö ja mahdollinen kuusen täydennys on hirvitiheydestä johtuvaa turhaa työtä.
Kuusta joudutaan nykyisin istuttamaan aivan turhaan metsästäjien pelkän harrastuksen vuoksi. Näitä ei hirvivahinkoina ole korvannut mikään taho, vähiten hirvivahinkojen korvausjärjestelmä.
Koska hirvi on puuntuotantoalueella selvä vahinkoeläin ,tulisi se ottaa huomioon, kun päivitetään hirvikannan hoitosuunnitelmaa ja metsästyssäädöksiä.
Kun otetaan huomioon myös hirvikannan haitalliset vaikutukset metsien monimuotoisuuteen, hiilinieluun ja ilmastonmuutoksen sopetumiseen, pitäisi hirvien tarpeellisuutta arvioida yksinomaan jajin säilymistä ajatellen.
Näihin Planterin selvityksiin tarvittaisiin suorittavalta portaalta selitys. Miksi MMM ja MTK pelaavat samaan päämäärään hirvikantojen kohottamiseksi vaikka toisin puhutaan ja tiedotetaan?
Planderilta seikkaperäinen selvitys valkohäntäpeurojen oletetuista hyödyistä MMM:n kannalta katsottuna, sekä todellisista vahingoista peurakolareiden muodossa. Ministeriön hirvimiehet laskevat hyödyiksi myös ”jahdeissa saadun lihan laskennallisen arvon”, mutta ilmeisesti veroa metsästäjä ei silti tarvitse maksaa. Jahdin kustannukset kun ovat saadun lihan arvoa suuremmat.