Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Kerroppa ”kitsasteleva porsas” kuka näitä ”talkoita” on jatkuvasti järjestänyt ja järjestää edelleen? Eikö kesähelteiden jatkuminen jo riitä, vai pitääkö helteiden jatkua myös syksyllä?
Kuusettuminen, ja siitä koituva monimuotoisuuden väheneminen sekä puustolle koituvat seuraustuhot, olisivat käännettävissä terveelle uralle ilman suurempia uhrauksia talouteen. Tarvittaisiin vain hirvieläinten metsästykseen sellaiset ohjeen, että riittävä metsästys toimisi.
Metsästäjät järjestöineen ovat toteuttaneet liian pilkulleen seurausvaikutuksista piittaamatonta hirvikannan hoitosuunnitelmaa. Tämä suunnitelma on tehty MMM:n toimesta, josta ilmeisesti puuttuvat runsaan hirvikannan vaikutus uudistettavan puulajin valintaan sekä siitä johtuvat ongelmat monimuotoisuudelle ja metsien terveydelle.
Jatkuvan kasvatuksen mukaanotto metsänhoito-ohjeisiin sekä kuusettumisesta aiheutuva metsien tuhoherkkyys lisäävät varsinkin tulevaisuudessa metsien päästöjä. Hirvikannan alentaminen vaikuttaisi päästöjä alentavasti ja lisäisi metsien hiilensidontaa.
Tämä on monimuotoisuusketju, vaikka se ei siltä ole aina näyttänyt.
Metsien monimuotoisuus kohentuisi pitkällä aikajaksolla reippaasti, jos monivuotisia metsäpuiden taimia syövä hirvikanta saataisiin pidettyä varmuudella järkevällä tasolla. Näin saataisiin metsissämme jo pitkään tapahtunut kuusettuminen loppumaan.
Kuusettuminen on köyhdyttänyt monimuotoisuutta jo pitkään, mutta MMM:ssä siihen on reagoitu hyvin hitaasti. Esimerkiksi metsästrategian päivitys ei pidä asiaa vakavana. Tarjotaan ohjeeksi sekametsien suosimista. Jos halutaan kuusettumisen vähentämistä, niin vasta sitten vaihtoehtona olisi hirvikannan pienentäminen.
Jalostetun rauduskoivun ja männyn käyttö metsien uudistamisessa on jäänyt melko pieneksi liian tiheänä pidetyn hirvikannan vuoksi. Tähän tarjotaan kuuselle vaihtoehdoksi ulkomaisia puulajeja. Näistä on takavuosilta hyvinkin huonoja kokemuksia mm. juuri hirvituhojen vuoksi.
Koivun tekopökkelöön voi hömötiaisen olla vaikeaa hakata pesäkoloaan. Sitkeä tuohi on vaikea rikkoa käpytikankin. Leppä- ja haapapökkelö käyvät hömötiaiselle parhaiten.
Hirvikannan voimakas rajoittaminen auttaa Kurjen esittämissä metsänkasvun tavoitteissa. Muuta ekstraa ei paljon tarvitakkaan. Kannattaa katsoa VMI:n tulosteista, kuinka suuria pinta-aloja ”hirvitalous” pitää Suomen metsien pinta-alasta lisäkasvun ulkopuolella. Se vähentää kasvua ja pienentää hiilinieluja.
En ymmärtänyt mahdollista vitsiä! Oliko päiväkotilapsella ärrävika?
Luke:n tutkijat eivät ehkä hirvieläimiä koskevissa tutkimuksissa itse pysty enemmlti vaikuttamaan siihen, mitä tarkkaanottaen tutkitaan ja miten tutkitaan. MMM:n johtoporras tuntuu pitävän tutkimusohjelmat näppinsä alla. Voi olla, että liika sooloilu tutkijan taholta kostaantuu. Blogia voi kirjoittaa, mutta johtoporras ei kelpuuta tutkijan omia näkemyksiä Luken ”viralliseksi” näkemykseksi. Virallista kantaa tunnutaan jopa salailtavan.
Puuki tiivisti oleellisen nykyisen hirvieläinvahinkojen korvausjärjestelmän kattavuudesta ja sen aiheuttamista metsien kasvutappioista.
Ihmettelen, miksi MMM:n alaista luonnonvarakeskusta (Luke) ei vieläkään ole velvoitettu tutkimaan hirviläinten aiheuttaman metsien kuusettumisen vaikutuksia luonnontuhojen lisääntymiseen ja monimuotoisuuden heikkenemiseen, vaikka huono kehitys on jo pitkään ollut nähtävissä. Tähän saakka tutkimusmäärärahoja on ohjattu lähinnä nykyistä hirvieläinpolitiikkaa tukeviin tutkimuksiin