Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Nykyisellään jo vuosikymmeniä pidetty hirvipolitiikka on vaikuttanut hiilidioksidipäästöjä lisäävästi pitkälle tulevaisuuteen.
Hirvipolitiikasta johtuvaa metsiemme kuusettumista ei muutamassa vuosikymmenessä saada käännetyksi päästöjä vähentävään suuntaan, sillä valtaosa viime vuosikymmeninä perustetuista kuusikoista on vielä suhteellisen nuoria, joko nuoria kasvatusmetsiä tai taimikoita.
Minusta tuntuu siltä, että jatkuvan kasvatuksen salliminen metsän käsittelymuotona jaksollisen kasvatuksen vaihtoehtona on MMM:n hirvestystä harrastavien päättäjien aikaansaannosta. Ehkä kuvitellaan, että taimikoiden hirvivahinkojen vähentyessä voitaisiin hirvikantoja lisätä vielä nykyisestä.
Ei varmaan ymmärretä, että jaksollinen kasvatus jää kuitenkin valtamenetelmäksi, jolloin paineet hirvieläinten tihutöistä taimikoihin kohdistuisivat entistä pienemmille pinta-aloille. Silloin kuusettuminen jatkuisi viljelyn kautta entistä tehokkaammin. Tästä johtuen metsien hiilensidonta olisi entistä heikompaa. Tämä olisi seurausta tuhojen lisääntymisestä.
Korjasin viestiä sivulta 2/4. Tarkoitin metsästyslakia enkä metsälakia.
Metsästyslain 3 luku, Metsästyksen harjoittaminen: 20 § Yleiset vaatimukset:
”Metsästystä on kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistakannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä.”
”Riistakantojen tuoton jatkuvuus on pyrittävä turvaamaan tarkoituksenmukaisella riistanhoidolla.”
”Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ilmiselle tai toisen omaisuudelle.”
– Ensimmäisessä kohdassa on maininta, että ”luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta”: Tämä ei mielestäni huomioi nykyisen hirvikannan aiheuttamaa metsien kuusettumisesta johtuvaa luontokatoa, sen turjuntaa, eikä ilmastomuutokseen sopeutumista.
– Toisessa kohdassa tuoton jatkuvuudesta ja tarkoituksenmukaisesta riistanhoidosta: Vahinkoa tuottavaa hirvieläinkantaa on supistettava edellisen kohdan vaatimusten mukaiseksi, ja sen ruokkiminen on kiellettyä.
– Kolmannessa kohdassa vahingon aiheuttaminen metsänomistajan omaisuudelle: Tämä täkeimpänä tulee nostaa yleisten vaatimusten kärkeen. Ei ollenkaan riitä, että hirvien aiheuttamasta taimikkovahingosta on mahdollisuus hakea korvaus.
Metsänomistaja puuntuottajana haluaa kasvattaa metsässään puuta mahdollisimman vähällä vaivalla sekä runsaasti, teollisuuden ja omiin tarpeisiinsa, ei hirvien ravinnoksi. Hirvenmetsästystä toteutetaan pelkästään harrastuspohjalta metsänomistajan etu huomioiden.
Kuusettumisesta johtuvat metsätuhot sekä jatkuvan kuusettumisen ehkäiseminen tulisi huomioida metsästyslaissa, sen 3 lvun 20 §:ssä ensisijaisesti. Vasta sitten voidaan metsänhoitoa harjoittaa maapohjan vaatimusten mukaisesti kotimaisilla ja jalostetuilla puulajeilla
En lähtisi entisiä turvesoita taimettamaan tuhkalannituksen avulla. Jo lannoituskin tulee kalliiksi, mutta taimikon hoito puuntuotantokuntoon tulee maksamaan rutkasti enemmän. Sitten voipi tulla ”valtion karja” ja tärvelee suuren osan hoidettua taimikkoa.
Eipä siitä hyvää puuntuotantoaluetta välttämättä tullutkaan. Tulipahan jonkinlainen huono hiilinielu. Nåin voi käydä myös turvemaiden peltoheittojen metsityksissä. Rahaa palaa ja paljon.
Tärkeintä on kuitenkin, että turvemaan pelto tai ent. turvetuotantoalue saatiin muutettua metsämaaksi? Ilmasto kiittää?
”Metsämaan hiilinieluja voidaan tutkimuksen mukaan vahvistaa kolmella tavalla: nielun trendiä vahvistamalla, hakkuiden nieluvaikutusta pienentämällä tai hakkuita vähentämällä. Trendin vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. metsäkadon hillitseminen, maaperän hiilen vapautumisen hidastaminen erityisesti turvemailla ja lyhyellä aikavälillä lannoittaminen. …”
Mitähän Suomen olosuhteissa ovat tutkimuksessa mainitut ”metsäkadot”? Sisältyykö siihen metsämaan ottaminen muuhun käyttöön, esim rakennusmaaksi ja pysyväisluontoiset metsätuhot kuten hirvivahingot? Hirvielämethän pitävät käytännössä noin 200 000 hehtaaria jatkuvasti metsätalouskäytön ulkopuolella (VMI:n mukaan).
Valkohäntäpeura on ”haitallinen vieraslaji” kuten lupiini nyt, lainsuojaton. Lupajärjestelmä tällaiseen on turha. Joskus vuosikymmeniä sitten karhun sai ampua laillisena metsästysaikana kunhan vain oli riittävän järeä ase ja sille kantolupa. Ei tarvittu mitään metsästysoikeuksia alueelle.
Myös hirvi on haitalliseksi karsottava nykyisessä pyyntiluvilla säädellyssä muodossaan, haitallisen runsas. Heikentää hiilinieluja ja vaikeuttaa ilmastonmuutokseen sopeumisessa.