Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Luken tutkimuksen anti: ”Hirvieläinten aiheuttamista vahingoista metsä- ja maataloudelle ei kattavaa tiuetoa.”
Kyllä hirvien hyötyjen tutkimuksiin on aina löytynyt yhteiskunnalta varoja. Vaikka ja useita vuosikymmeniä sitten esim. oikeuskansleri vaati MMM:ta selvittämään hirvistä koituvat hyödyt ja haitat hirvipolitiikan toteuttamisen tueksi, mutta selvitys on edelleen tekemättä.
Tosin selvitystä ei tarvittaisi, jos hirvikantaa olisi kehitetty ja hoidettu metsänhoidon sekä luonnonhoidon vaatimusten mukaisesti. Nyt on liian myöhäistä. Paskat on jo housussa. Metsät ovat jo kuusettuneet ja pysyvät kuusivaltaisina useita vuosikymmeniä vaikka hirvet metsästettäisiin hyvinkin vähiin. Koivun ja männyn luontainenkin uudistaminen, ilman kuusen istutuksella varmistamista, tulisi tehdä riskivapaaksi.
Nykytilanteen ymmärtää hyvin, kun MMM:n johtaville paikoille on kelpuutettu jo hyvin pitkään yksinomaan hirviasioissa ”samoin ajattelijoita”. Henkilöt ovat vielä presidentin nimittämiä. Hallitukset vaihtuu, mutta virkamieskoneisto säilyy. Samoin hirvipolitiikka säilyy.
mehänpoika 6.12.2021, 09:10Gla:lle! Kirjoita hakukenttään: Hirvet hotkivat hiilinielua. Sitten entteriä ja lue otsikon mukainen teksti. Tiedät sitten paremmin miten asiat ovat.
Ihmettelen kovasti, missä viipyy MMM:n alullepanemat tutkimustulokset hirvieläinten vaikutuksista luonnon metsäluonnon monimuotoisuuteen, metsien hiilensidontaan sekä sen hiilidioksidipäästöihin.
Vähäisiä eivät liene myöskään hirvieläinten tuottamat metaanipäästöt. Onhan hirviä Suomessa ainakin kesäaikaan lähes puolet lypsylehmien määrästä.
Maidontuotanto sentään on välttämätöntä, toisinkuin ylisuuri hirvikanta.
mehänpoika 5.12.2021, 23:24Tämän keskustelun otsikon alla hirven ruokailua esittävän kuvan jälkeen on uutinen Ruotsin hirviongelmasta:
””Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on arvioitu, että hirvieläimet aiheuttavat vuosittain 6,4 miljoonan kuution puuntuotoksen vähenemisen””, ”kertoo erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta.”
”Suomessa ei ole tehty vastaavaa tutkimusta, mutta tarvetta tutkimukselle Matalan mukaan olisi. Kahdennessatoista valtakunnan metsien inventoinnissa hirvien aiheuttamia puuston laatua alentavia tuhoja oli kaikkiaan 555 000 hehtaarin alalla. Niillä on väistämättä vaikutusta myös puiden kasvuun.” Ja uutinen jatkuu…
Otsikoita jatkosta:
”Mittava vaikutus hiilinieluun”
”Puulajien monimuotoisuus kärsii”
”Yhteisvaikutukset arvaamattomat”
mehänpoika 5.12.2021, 09:46Tulevaisuudessa ehkä suurin uhka raakapuun hinnalle on mahdollinen tuhopuiden pakkomyynti. Se koskisi metsien kuusettumisesta johtuvia kuusikoiden hyönteis- ym. tuhojen vuoksi tehtäviä hakkuita.
Pääsyyllinen tulevaan tilanteeseen on jo pitkään toteutettu virheellinen hirvieläinpolitiikka, jossa metsille aiheutettuja tuhoja on vähätelty ja hirvistä koituvia hyötyjä liioiteltu.
mehänpoika 19.11.2021, 21:34Anton on oikeassa, ja suorittava porras kirjoittelee omiaan. Luke on entisen Metlan ja riistapuolen sulattelun jälkeen kokonaan hirvimafian ohjauksessa. Ministeriksikin hyväksytään vain nykyistä hirvipolitiikkaa tukeva henkilö.
Mafia on kansainvälinen. Jo maa-ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa aikoinaan kävi vierailulla Saksassa virkaveljensä luona vahvistamassa hirvipolitiikan tavoitteita.
Koivun- ja männyntaimia syövät hirvet luokitellaan hyötyeläimiksi. Harrastus menee puuntuotannon edelle.
Kun uudistusalueille on 20-30 vuotta istutettu lähinnä vain hirville huonommin kelpaavia kuusen taimia, niin ei nykyisiä hirvitiheyksiä pitäisi puolustella vahinkoilmoitusten vähentymisellä.
mehänpoika 14.11.2021, 11:51Ilmastomuutoksen eteneminen ei puolla kuusen viljelyä nyt eikä tulevaisuudessa. Siitä on hyötyneet vain hirvestäjät, kun on saanut levitellä alentuneita korvauksia hirvivahinkojen osalta.
mehänpoika 14.11.2021, 10:58Nykyisen hirvipolitiikan vallitessa Suomen metsien kuusettuminen jatkuu. Jalostettuja rauduskoivun tai männyn taimia ei monikaan hirvien syönnin vuoksi käytä metsiensä uudistamisessa, vaan istuttaa hirville kelpaamattomia kuusen taimia. Tästä johtuen moni kuusikko, ilmaston edelleen lämmitessä, muuttuu odotettavissa olevien luonnontuhojen vuoksi päästölähteiksi. Myös jatkuvan kasvatuksen metsissä on samat riskitekijät, koska kuusettuminen ja altistuminen tuhoille nopeutuu niissäkin.
Laajoilla alueilla koivulle soveltuvat viljavammat metsämaat joudutaan heinittymisen ja ylisuuren hirvikannan syönnösten pelossa ensin muokkaamaan kaivurilla laikuttaen turhankin voimakkaasti. Syntyy maaperästä peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä. Tuloksena saadaan runsaasti metsänhoidon kustannuksia lisäävää luontaista koivuntainta, mitä hirvikarja riipii ja laiduntaa, kunnes osa koivun taimista enemmän tai vähemmän runneltuina pääsee hirviltä ns. ”karkuun”. Hyvin usein olisi saatu viljavillekin paikoin hyvin ilmaston muutosta kestäviä koivumetsiä, mutta kokemukset vuosikymmenten ajalta ovat muuttaneet käsitykset. On varmuudeksi istutettu muokkausjälkeen kuusen taimet, vaikka hyvin on tiedossa sen olevan selkeästi huonoin vaihtoehto. Luontaiselle männyn taimelle nähty käyvän viljavilla mailla samalla tavalla kuin luontaisella koivun taimellekin.
Kuusen taimikoista tai jatkuvan kasvatuksen metsästä ei tulevaisuudessa tule enemmälti hiilinieluja. Päästöt kylläkin lisääntyvät. Pitäisi saada vauriotonta rauduskoivua ainakin sekapuuksi, mutta nykyisen hirvipolitiikan vallitessa se on monesti vaikeaa. Myös talousmetsien monimuotoisuus tulee heikkenemään kuusikoissa edelleen. Luontokadon hidastaminen ja hiilensidonnan lisääminen vaatisi hirvikannan voimakasta leikkausta.
Nyt metsästyslaki pitäisi panna uusiksi, ellei entistä noudateta olemattomilla tekosyillä
mehänpoika 9.11.2021, 09:22Näyttäisi siltä, että hirvien pyyntilupiin perustuva hirvikannan säätely ei toimi metsänhoito- ja ilmastonäkökohtien vaatimusten osalta.
Hirvien tavoitetiheydet on määritelty liian suuriksi. Lisäksi säätelyä sotkemaan on keksitty metsästystapahtumaa haittaavia ohjeistuksia, kuten jäljelle jäävä uros-naarassuhde, vasojen osuus tai pankkiluvat. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, että kuusettuminen metsiä uudistettaessa jatkuu, ja monimuotoisuus heikkenee entisestään. Tästä on odotettavissa tulevaisuudessa laajenevia kuusikoiden hyönteis- , sieni- ja tuulituhoja sekä metsäpaloja, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä ja pienentää hiilen sidontaa. Jokainen hirvieläin on lisäsi suuri metaanipäästöjen aiheuttaja.
Hirvipolitiikan aiheuttama kuusettuminen, ja siitä johtuva päästöjen lisääntyminen sekä hiilensidonnan pieneneminen, vaativat nopeasti toimia hirvikannan hoitosuunnitelman ja metsästrategian päivittämistä nykyaikaa vastaavaksi ilmastonäkökohdat huomioiden. Siinä voisi hirvestäjille jättää hyvin pienen siivun puuntuotannon ja hiilensidonnan lisäämisen vastapainoksi.
mehänpoika 18.10.2021, 22:01Tänään kävin perkaamassa ko. ku-taimikkoa. Leikkasin ylimääräiset latvat pois koivujen pystypuukarsintaa varten kehitetyllä pitkävartisella oksaleikkurilla. Tuntui soveltuvan hyvin pitkien kuusentainten latvakasvainten saneraamiseen. Korjaamista tuntui olevan vähän ilmoittamaani enemmänkin, eli ehkä 10-20%.
Syksypuolen kasvua oli melkein kaikissa reilun kasvun taimissa. Latvaosa kasvaimissa oli läpikuultavan vaalean vihreää, jossa oli runsaasti samanvärisiä hienoja oksia. Alempana ne olivat aukeamattomia oksasilmuja, joista ei muodostu oksakiehkuraa. Istutuskesänä syksyinen kuusen latvojen jälkikasvu oli vähäisempää.
Pakastetaimia olivat ja hyvin lähtivat kasvuun kaikki.
mehänpoika 17.10.2021, 20:10Nyt on kulunut 7 kasvukautta ku-tainten istutuksesta, joten on tarpeen kertoa lisää tainten myöhäiskasvusta ja sen seurauksista.
Ilmiö on jatkunut kaikki nämä vuodet samalla tavalla. Sen olen pannut merkille, että keväällä latvakasvuja on tullut useampi vierekkäin arviolta 10%:tiin taimista. Pääranka, eli viimeinen edellisen vuoden kasvain, oli kuivunut parista prosentista. Nyt taimet ovat keskimäärin 4 metrisiä, joten ylimääräisiä latvoja ei ylety enää leikkaamaan pois.
Epäilen, että ilmaston lämpenemisellä on ollut alentavaa vaikutusta ainakin tulevaisuuden tukkipuutuotoksen määrään ja laatuun. Lisäkasvu mättäissä on ollut hyvä, lähes metri vuodessa. Parhaat taimet olivat kasvaneet pituutta silmävaraisesti arvioiden 4 metriä viimeisen 3 vuoden aikana. Maapohja viljava, ja booriakin ovat taimet saaneet.
Mielestäni tulevasta kuusikosta tulee hyväkasvuinen, mutta haaroittuneisuutta ja poikaoksia tulee normaalia enemmän, mikä alentaa tulevaisuuden tuottoa. Ilmastonmuutosko on lisäämässä kuusentainten latvojen haaroittumisia istutusten jälkeisinä vuosina?