Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Metsälakia tarvitsee yhteiskunta siksi, että metsän raaka-ainepohja kehittyisi myönteisesti teollisuuden raaka-ainepohjana ja kansakunnan kaikenlaista hyvinvointian varten. Tämä periaate pitäisi pitää kirkkaana myös tulevan metsälain säädöksissä.
Valitettavasti valtionhallintoon on pesiytynyt itsekkäitä ja aivan toiseen suuntaan ohjaavia voimia, jotka omia tarkoitusperiään ja tutkimuslaitosten tarkoitushakuisia tutkimuksia käyttäen ovat jo pitkään pyrkineet muuttamaan myös yksityisten metsät metsästysmatkailun kohteiksi. Siitä ei ilmeisesti pitemmän päälle hyvää seuraa kansakunnallemme.
Selvää ohjeistusta metsätaimikoiden myyrätuhojen torjuntaan ei ehkä ole saatu aikaiseksi, mutta käytännön metsänomistajat osaavat jo melko hyvin selviytyä ohi myyrätuhoalttiin ajan. Yleensä käytetään hyväksi myyräkantojen luontaista vaihtelua, josta metla tutkijoineen on vuosittain tiedottanut.
Istutukset osataan myyrätuhoalttiilla alueella toteuttaa myyräkannan romahtamisen jälkeen. Moni suojelee myyrien luontaisia vihollisia, pienpetoja ja pöllöjä. Moni myös pyytää myyrät uudistettavilta alueilta vähiin loukkupyydyksillä.
Ehkä tärkeintä olisi saada taimikot syntymään tiheinä, jolloin myyrien vikuuttamat taimet eivät tekisi taimikosta heti vajaatuottoista. Harvoin luontaisesti syntyneissä taimikoissa syntyy mittavia myyrätuhoja.
Sienien ja metsämarjojen hyödyntäminen matkailussa olisi ihan kivan tuntuinen kehittämisidea, mutta maksavien asiakkaiden haaliminen ei oikein tahdo sattua huippuajankohtaan. Sienillä ja marjoilla kun on yleensä vain lyhytaikainen keräilysesonki.
Yllättäen sienet tai marjat onkin ehkä ehditty kerätä nenän edestä, tai sitten ne ovat ehtineet mädäntyä piloille. Ei sellaisten tuotteiden varaan voi enemmälti nykyistä enempää organisaatioita rakentaa.
Nimimerkki ”harrastelijan” esiintuoman metsästysmatkailun (hirvestys) tuomitsisin vastuuttomana metsänhoidon perusedellytyksiä vaarantavana touhuiluna. Se vai lisäisi hirvikantoja ja hirvivahinkoja metsätaimikoissa.