Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 1,383)
  • mehänpoika

    VTV:n tarkastusraportta ja laskelmia on aivan turha lähteä sivullisten muuttelemaan. Onhan nytkin MMM:llä selvä tarkoitus kasvattaa vahinkoa maanteillä, pelloilla ja metsissä tekevää hirvikantaa, koska pyyntilupia on leikattu 1/3 edellisestä vuodesta.

    VTV:n tarkastusraportin sivulla 36 on mainittu hirvien metsätaimikoille tekemien vahinkojen ilmantuvan yhteiskuntataloudelle viiveellä. Onhan metsikön kiertoaika puulajista ja maapohjan viljavuudesta johtuen noin 40-100 vuotta.

    Sivulla 39 esitetään tarkastusviraston kannanotot. VTV:n mukaan valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haittaeläin. VTV:n kannanoton mukaan (sivulla 40) pidetään yhtenä vaihtoehtona hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä luopumista.

    mehänpoika

    VTV:n hirvitarkastus 2005 on käyttänyt hirvien yhteiskuntataloudellisena hyötynä RKTL:n laskelmaa hirvenlihan arvosta ja metsästäjien omaa laskelmaa jahtien virkistysarvosta (valtiontilintarkastajat 2000). Laskelmat ovat hyvin epämääräisiä, koska kummastakaan arvosta ei metsästäjät ole koskaan maksaneet tuloveroa.

    Hirvisaaliille on saatu laskennallista arvoa, vaikka jahdeista muodostuneet kustannukset ovat muodostuneet kertyneen lihan arvoa huomattavasti suuremmiksi. Jahtikulut ovat kelvanneet verottajalle verovähennyksenä.

    Hirvenmetsästyksen virkistysarvoksi on laskelmoitu noin puolet RKTL:n laskemasta lihan arvosta toinen puoli olisi metsästystapahtumasta kertyvää virkistysarvoa. Näistäkään ei veroa ole tarvinnut maksaa.

    Metsätaimikoiden hirvivahingot voi ilmoittaa metsäkeskuksille vahinkoarvion tekoa varten. Kuitenkin mahdollinen korvaus on metsänomistajille veronalaista tuloa. Ilmeisesti se on sitä hirvistä koituvaa hyötyä. Taimikkonsa menettänyt metsänomistaja jää kokonaan ilman korvausta kertyneestä mielipahasta ja vuosikausia taimikossa mahdollisesti tehdystä hirvivahinkojen torjunnasta.

    mehänpoika

    Glaa ja Korpituvan Taneli vähättelevät hirvipaljouden vaikutuksa tämänhetkiseen valtiontaluoden kuralla oloon. Heillä on siinä omat oikeutensa ja motiivinsa. Kuitenkin asia olisi tutkimisen arvoinen. Onhan tutkittu runsaasti turhempiakin asioita.

    Tämän asian tutkimista peräsi valtiontalouden tarkastusvirasto jo noin vuoden 1984 hirvitarkastuksen päätöksessään. Viraston mukaan ennen hirvikannan kasvattamiseen ruhtymistä olisi pitänyt ensin selvittää hirvien hyödyt ja haitat sekä vaikutukset valtiontaloudelle. Yhteistyöelimen perustamisen jälkeen asia on unohtunut.

    Nyt olisi todella korkea aika valtion käynnistää puolueeton tutkimus hirvien vaikutuksista valtiontaloudelle ja talouselämälle. Se ei onnistune Metlalta MMM:n alaisuudessa. Metla kuuluisi luontevasti valtionvarainministeriön (VM) alkaisuuteen jos aiotaan saada kaikkia osapuolia tyydyttävää puolueetonta tutkimusta.

    mehänpoika

    Suorittavalle portaalle huomauttaisin vielä, että hirvien haittavaikutukset metsätaimikkotuhoista näkyvät valtiontaloudessa täysimääräisesti aikaviiveellä kuten VTV:n raportissa mainitaan. Yksityistaloudessa tappiot alkavat näkyä nopeammin ensin lisääntyneinä metsänhoitokuluina ja myöhemmin vähentyneinä metsänmyyntituloina.

    Ensin syötettiin eteläisen Suomen männyn ja koivun taimikoita aukkoisiksi ja harvoiksi paikoin jopa kasvatuskelvottomaan kuntoon. Myöhemmin sama riesa levitettiin Lappiin heikosti uusiutuville maille. Lapin taimikot oli aikaansaatu kovalla työllä ja valtaosin yhteiskunnan varoin. Niitä uhrattiin ja uhrataan edelleen lyhytnäköisesti virkistykseen ja hirvenlihan tuotantoon.

    Valtiontalouden menetykset kaikista hirvien aiheuttamista vahingoista olivat VTV:n mukaan 130-175 milj. euroa vuodessa. Metsätalouden osalta ei kattavaa selvitystä ole tehty. Tämä johtunee siitä, koska Metla ja RKTL ovat MMM:n käsikassaroita, eli tutkittavaksi esitetään lähinnä hirvien hyötyjä esille tuovia tutkimustuloksia. Siksi molemmat laitokset olisi tarpeen muuttaa VM:lle (valtiovarainministeriölle) alisteiseksi. Vain näin tutkittaisiin yhteiskunnalle tärkeitä ja hyödyllisiä aiheita.

    mehänpoika

    Jees h-vallalle ja A. Jalkaselle esittäisin näkemykseni hirvi- ja petopolitiikan muuttamisen vaikeuksien syistä. Ainakin yksi syy ovat eläköityneet MMM:n ylijohtajat ja myös alemmat toimenhaltijat. Heidän intressi on toimia siten, että ainakaan heidän elinaikana ei metsästyspolitiikkaa muuteta. Sehän mitätöisi heidän elämäntyönsä ”hyvät tulokset”. He käyvät vielä hirvimetsällä.

    Ilmeisesti ohjeita tulee täyspäiväisiltä myyräntyötä tekeviltä eläkeläisiltä. Vanhempaa polvea ei haluta loukata. Asia hoituu hyvin, kun MMM, Metla ja RKTL ovat toimineet saman asian puolesta samassa koplassa.

    Nytkin hirvestäjien keski-ikä on hyvin korkea. Eläkeläiset ovat nyt päättämässä hirvenpyyntilupien määrästä. Heiltä monelta on metsätaimikoiden merkitys jo hämärtynyt.

    mehänpoika

    Suorittava porras ja harrastelija suhtautuvat epäillen hirvikannan valtiontaloudelle aiheuttamiin kustannuksiin. Lähempänä puolueetonta tutkimustietoa voi lukea VTV:n hirvitarkastus 100/2005 kertomuksesta.

    Kertomuksen sivulla 36 mainitaan mm: ”Hirvien aiheuittamat yhteiskuntataloudelliset kustannukset vaihtelevat vuosittain 130-175 miljoonan euron välillä. Tästä pääosa muodostuu laskennallisista liikennevahingoista. Taloudellisesti merkittäviä muita kustannuksia aiheutuu tiestön suojaamisesta ja metsävahingoista.”
    ”Tiheä hirvikanta alkaa metsänviljelyssä vaikuttaa puulajin valintaan. Metsätaloudelliset haittavaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia ja ilmaantuvat aikaviiveellä. Esimerkiksi taimikkotuhojen vaikutus tulevaisuuden tukkipuun laatuun voi olla huomattava.”

    Ylitiheä hirvikanta on vaikuttanut metsissämme yli 40 vuotta. Elon laskuopin mukaan 40 vuotta kerrottuna 130 miljoonalla eurolla (haarukan alin luku) tekee yhteensä 5200 miljoonaa euroa eli 5,2 miljardia. Ehkäpä nyt alkavat harjoitetun hirvipolitiikan haittavaikutukset ilmaantua aikaviiveellä, kuten VTV kertomuksessaan kirjoittaa.

    Kannattaa lukea koko tarkastuskertomus läpi. Mm. sivulla 37 on seuraava maininta: ”Taloudellisen uhkakuvana pidetään sitä, että vahingot voivat tulevaisuudessa aiheuttaa tukkipuun laadun heikkenemisen ja toisaalta altistaa metsiä laholle. Myös kuusikoiden uudistaminen kuuselle lisää juurikäävän yleisyyttä. Puulajien yksipuolisuus tarkoittaa myös metsäluonnon yksipuolistumista ja monimuotoisuuden vähenemistä.”

    mehänpoika

    Ylisuuri hirvikanta on saanut rauhassa tehdä Suomen metsissä ja maanteillä tuhojaan ja vahinkoa jo yli 40 vuotta mitätöiden vuosikymmeniä sitten tehtyjen töiden tuloksia. Jopa huomattava osa (ehkä 30 %) valtion myöntämistä metsänparannusvaroista on hirvisyönnösten vuoksi menettänyt merkityksensä.

    Metsänhoidon kustannukset ovat kasvaneet ja metsänhakkuutulot vähentyneet hirvivahinkojen vuoksi. Nytkin on syksyn hirvenpyyntilupia leikattu ja vähennetty lupia lisää petojen tarpeiden verran. On todella harjoitettu yksityismetsissäkin hyvin vastuutonta hirvipolitiikkaa. Hirvien aiheuttamista metsätaimikoiden kokonaisvahingoista jäänee korvauksen ulkopuolelle 95 %.

    mehänpoika

    Tuomen vesa voi kosteassa kohteessa kehittää tyveen juuret, ja vesasta tulee silloin pitemmän päälle kilpailija varsinaiselle istutetulle taimelle. Luulen, että varsinaisilla kivennäismailla vesomista ainakaan palteessa ei tapahtuisi.

    Lehtipuu- ja mäntyvaltaisilla viljavilla kohteilla luulisi tuomenvesakkoa hämäysmateriaaliksi riittävän istutuksien aikaan. Vuoden päästä on kokemusta vähän enemmän.

    mehänpoika

    A. Jalkasen mainitsemia metsästysseuroja mainostetaan mielestäni liikaa kylien yhtesöllisyyden säilyttämisessä. Asia nimittäin voi olla juuri päinvastoin.

    Metsästysseurat ovat monessa tapauksessa tappaneet monesta kylästä täysin muun yhteistoiminnan ja yhteisöllisyyden. Kyliin on muodostunut hirvikuumetta poteva omaa hirviuskontoa tunnustava klikki. Toisaalta on hirvivahingoista ja metsänhoidon ongelmista kärsivä vähemmän äänekäs oppositio. Kylän napana toimii monesti hirviporukan hirvenmetsästyksen johtaja. Mitä yhteisöllisyyttä sellainen metsästysseura kylissä edistää?

    Nyt karhuille ja susille pitäisi säästää hirviravintoa, että pedot eivät tulisi pihoihin ruokaa etsimään. Onpa taitavasti juonittua hirvipolitiikkaa yhdistettynä petojen suojeluun.

    mehänpoika

    Voipi olla vikaa taimien istutuksessa tai vaikka taimierässä. Muuten on vaikea ymmärtää koivun tainten pituuskasvun hiipumista. Tietysti maaperä voi olla liian märkää tai muuten sopimatonta. Minä en ole huomannut koivuissa mitään pituuskasvun hiipumisia.

    On voitu istuttaa avojuuritaimien juuret sykkyrälleen liian pieneen istutuskuoppaan. Toiseksi: Kennotaimet on istutettu tiiviiseen tai liian märkään maahan liian syvään ja tiukkaan.

    Varmuuden voisi saada kun nyppää heikompia taimia jonkun juurineen ylös ja tutkii juuriston kunnon sekä juurten leviämisen istutuskuopan ulkopuolelle. Jos juuret hyvin suppealla alalla edelleen ja taimet nousevat maasta helposti, on syynä pituuskasvun hiipumiseen joko istutusvirhe tai kennotainten juurten kiertyminen liikaa jo taimitarhavaiheessa.

Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 1,383)