Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
6m3:lle poistamansa ketjun otsikosta ja aiheesta:
Aihe käsitteli riistametsän käsittelyä ja ko. asian käsittelyä samoihin aikoihin monessa lehdessä. Esimerkiksi Metsälehdessä oli pääotsikon jälkeen seuraavalla sivulla otsikko ”Puuntuottoa riistan ehdoilla”. Kyllä tietääkseni hirvi on metsästäjien itsensä toimesta luokiteltu riistaeläimeksi, ja samalla kuuluu riista-aiheisen otsikon alle.
Tiia Puukilan nimissä tehdyssä artikkelissa kerrottiin pelkästään ”vinkkejä kanalintumetsän hoitoon”. Kun samat metsänhoito-ohjeet parantavat myös hirvieläinten elinoloja, ja hirvi on metsästäjien oman ilmoituksen mukaan tärkein riistaeläin, on kirjoitus tosiasiassa pienriistalla peitelty ohje hirvien huomioimiseksi ja hirvilaitumien parantamiseksi.
Jos otsikko ja aihealue olisi ollut ”puuntuottoa hirven ehdoilla”, ei kirjoitus olisi ollut kovin sopiva hyvään metsänhoitoon ja taloudelliseen tulokseen tähtäävässä Metsälehdessä julkaistavaksi.
Nyt julkaistun artikkelin otsikoissa tarkoituksella käytetty ”riista”-sana, vielä naispuolisen ihmisen toimittamana, on metsästäjien jo pitkään käytössä ollut keino suuren yleisön ja ainakin metsänomistajien hyväksynnän saamisessa. Hirvi-sanaa varotaan tarkoituksella mainitsemasta, koska se jakaa jyrkästi mielipiteitä.
Luulen, että nimimerkki 6m3 kuuluu siihen ryhmään metsänomistajia, jotka on hirviporukan jahtitulilla tulleet aivopestyiksi Metsästäjä-lehden sanoman sisäistämiksi. Valitettavasti Metsälehti ko. kirjoituksessa tähtää samaan asiaan. Luulen esimerkiksi, että Tiia Puukilalle on hirvimiesten taholta annettu aineisto artikkeliin.
Oliko sensuroitu viestiketju, joka käsitteli metsäkanalintujen huomioimista metsien hoidossa ja sen uutisoimista eri lehdissä? Sitä ei ole näkynyt enää.
Mitä tervaHauta tarkkaan ottaen menit kirjoittelemaan?
Ja nyt otsikon aiheeseen!
Hirvituhojen todellinen suuri määrä aiheuttaa talouselämään runsaasti negatiivisia kerrannaisvaikutuksia. Nekin pitäisi laskea mukaan hirvituhoihin siksi, että päättäjät ymmärtäisivät tehdä hirvipolitiikkaan oikeansuuntaiset ja riittävän voimakkaat muutokset.
Nytkin kuluvalle hirvestyskaudelle tehtiin muutos väärään suuntaan ja vielä käsittämättömän voimallisesti. Leikattiinhan hirvenpyyntilupia 1/3 edellisestä vuodesta.
Kerrannaisvaikutuksia syntyy metsätaimikoiden hirvituhoista jo siksi, että hirvien tärvelemä taimikko aiheuttaa metsän tuoton määrällisen ja laadullisen alenemisen koko kiertoajalle. Lähinnä maapohjasta ja puulajista riippuva metsän kiertoaika on yleensä 40-100 vuotta.
Metsän tuoton aleneminen vähentää metsänomistajien puunmyyntituloja. Samalla valtion puunmyyntiverokertymä vähenee. Myös laadukkaan raaka-aineen saanti sahoille ja vaneritehtaille heikkenee. Nämä heikentävät teollisuuden kilpailukykyä ja vähentävät vientituloja.
Raaka-aine (tässä tapauksessa puu) on yksi kolmesta tuotannontekijöistä. Hoidettu metsä kasvaa puuraaka-ainetta maapohjan ravinteiden, veden ja auringon lämpöenergian avulla meillä Suomessa omalla maaperällä. Hyvin usein juuri hirven on annettu tärvellä tätä ketjua arassa 1-20 vuoden iässä. Yhtä meille niin tarpeellista tuotannon tekijää on heikennetty. Muut tuotannon tekijät, kuten työvoima ja pääoma, ovat olleet siitä kärsimässä.
Vaikka hirvituho lisää työtä metsien uudistamisessa, ovat aikaisemman työn tulokset valuneet kuin hiekkaan. Sitävastoin puiden korjuussa ja teollisuudessa on selvästi menetetty työmahdollisuuksia. Siten hirvituho lisää, ja on lisännyt jo pitkään, työttömyyttä.
Pääomia ovat olleet menettämässä ainakin valtiontalous, metsänomistajat ja metsäteollisuus lähi- ja kaukokuljetuksineen.
Viestiketjun avaaja esittää viisaita ajatuksia toisaalta hirvestäjien ja toisaalta susien tekemästä hirvikannan jalostuksesta. Susi olisi ilmeisesti parempi jalostaja. Metsästyksellä saadaan vain taudit ja loiset lisääntymään.
Minulle on ihan sama, kuka hirvikantaa jalostaa, kunhan vain hirvikanta pidettäisiin hyvin pienenä. Parempi olisi kun hirvestäjät saisivat hirvikannan sairastumaan ja lopettamaan lisääntymisensä. Tervettä verta säilyy kuitenkin Siperiassa ja monessa paikassa muuallakin.
6tukin kaipaamaa luetteloa tai selvitystä hirvivahinkojen kokonaismäärästä ja niiden vaikutuksista talouselämään ei ole vieläkään saatu aikaiseksi, vaikka VTV piti sitä puutteena hirvitarkastusessaan 1984-85.
Esimerkiksi viimeisen 40 vuoden aikana hirvikolareissa menehtymiset ja loukkaantumiset kätkevät sisäänsä hirvittävän määrän inhimillistä kärsimystä ja tuskaa, joita eivät hirvestyksen laskennalliset virkistysarvot tai laskennallinen lihan arvo millään laskutavalla pysty kompensoimaan.
Juuri näin havainnollisesti pitää hirvivahinkojen osuus tuoda esille.Hyvä Anton! Ongelman suuruutta kuvaa parhaiten tilasto hirvivahinkojen osuudesta niissä metsämaan taimikoissa, jotka ovat normaalia hirvien ruokaa. Hirven talviruokaan sisältyvät mm. männyn versot ja kuori sekä kesällä koivun silmut ja versot.
Nykyiset hirvivahinkojen määrät metsätaimkikoissa selviävät viimeisistä VMI:n tulosteista. Niistä puuttuvat kuitenkin hirvien aiheuttamat seurannaismenetykset istutettaessa hirvivahinkojen pelossa esim. juurikäävän saastuttamia kuusikoita uudelleen kuusikoiksi tai istutettaessa kuivahkoja kankaita kuusikoiksi.
Metsäkeskuksille korvattaviksi ilmoitetut vahingot antavat vain viitteitä hirvivahinkojen määrästä ja vain yksityismetsien osalta, koska muut metsänomistajaryhmät on kokonaan rajattu korvausmahdollisuuden ulkopuolelle. Siitä huolimatta näitä virallinen hirvikannan säätelijä pitää todellisina hirvivahinkoina ja niiden mukaan päätetään vuotuisista pyyntiluvista.
Kyllä hyvälaatuisen mäntytukin ja vanerikoivun tuottaminen on hirvien vuoksi vaikeaa. Hoitaminen tulee kalliiksi ja lopputulos voi olla huonoa sellu- tai polttopuuta.
Vain maanteillä syntyneet hirvivahingot eli hirvikolarit on jo pitkään tilastoitu hyvin kattavasti. Vahingot ovat edelleen suuret, mutta niitä on ryhdytty panemaan autoilijoiden syyksi.
Suorittavalla portaalla ei varmaan ole kovin puhtaat jauhot pussissa kun kyselee hirvenmetsästystaustaa. Ehkä hän haluaa jostain nimimerkistä kumppanin hirviä puolustamaan. Hirvi on siten poliittinen eläin.
MMM:n kalastus- ja metsästysosaston hirvestäjät pyytävät vaalien jälkeen valtakunnan päättäjiä tutustumaan käytännön hirvijahtiin. Kutsun saavat ainakin presidentti sekä maa- ja metsätalousministeri. Lupa-asiat ammuntakoe hoidetaan kutsujien toimesta. Vieraalle koitetaan järjestää hirven kaato. Jahtitulilla annetaan vielä hirvestysharrastusta ylistävä tietoisku.
Myöhemmin metsästäjä-lehdessä selostetaan vierailua ja kehutaan vierailulla olleen päättäjän olevan nyt ”meidän miehiä”. Ilmeisesti suullisia sitoutumisia suuren todistajajoukon läsnäollessa on vastapalveluksena vaadittu. Täyttyyköhän lahjonnan tunnusmerkit?
n-merkki taitaa yrittää panna hirviasiat leikiksi, kun kirjoittaa hirvien paskomisella olevan jotain merkitystä metsän lannoitteena. Jos hirviä ei olisi, voisi luonto hoitaa puille lannoitusta kuten tähänkin asti. Todellisuudessa hirvien paska on nimittäin hyvin pieni marginaalierä.
Ilman hirviä uudistettaisiin viljavampia maita enemmän lehtipuille. Ne pudottavat ravintorikkaat lehtensä joka vuosi maahan hajoamaan. Niistä vapautuu typpeä ja myös emäksinen humus lisääntyy. Sama tapahtuu heinälle joka vuosi.
Havupuut karistavat osan neulasistaan joka vuosi. Ainakin kuusen neulasmassasta tulee hitaasti hajoavaa hapanta humusta. Tätä tulee nykyisin hirvien aiheuttamana kovasti lisää. Ainakin kuivahkolle kankaalle hirvien pelossa istutetut kuusikot tarvitsevat monta lannoituskertaa, jos istuttaja aikoo puista jotain hyötyä.
Miten temppu sitten tehtäisiin? Ensimmäiseksi nykyiset hirvipolitiikasta vastuussa olevat kilometritehtaalle pelkän kansaneläkkeen varaan. Samat henkilöt ja vielä elossa olevat pantava syytteeseen kuolemantuottamuksista ja omaisuuden tärvelemisestä.
Metsästysasiat ja metsäntutkimus siirrettävä MMM:n hallinnasta esimerkiksi valtionvarainministeriön alaisuuteen. Siellä ymmärretään hyvälaatuisen raakapuun tuottamisen tarpeellisuus.
Nyt viimestään ovat kaikki huomanneet, että hirvien pyyntilupakäytäntö ei toimi. Vahingot maanteillä, pelloilla ja metsissä kaikille sektoreille säteilevine kerrannaisvaikutuksineen ovat pitäneet Suomea laman kourissa jo vuosikymmeniä.
Näitä nykykäytännön aiheuttamia vaikutuksia yhteiskuntaan ei kuitenkaan ole annettu tutkia tai ainakaan julkaista tutkimustuloksia. Siitä pitänee MMM:n vaikutusvaltainen kalastus- ja metsästysosasto lyhytnäköisyydessään huolta. Tätä taustaa vasten ajatellen pitäisi hirvenpyynti heti vapauttaa pyyntiluvista.
Salakaadot ja kärhämät loppuisivat kokonaan, kun ensin huolehdittaisiin toimivista hirvenmetsästyksen ohjeista kokonaan vapaana jonninjoutavista pyyntiluvista.