On hyvin masentavaa lukea ”suorittavan portaan” vastauksia taimikon hoidosta nykyisen hirvipolitiikan vallitessa esim. kuusen ja männyn taimikoiden osalta. Rauduskoivusekoitusta hänenkin mielestä pitäisi molempiin saada, mutta onnistuuko se hänen opeillaan, epäilen voimakkaasti. On runsaasti omakohtaisia kokemuksia useiden vuosikymmenten ajalta.

Jos vaikka parimetriseen kuusi- tai mäntytaimikkoon jätetään samanmittaisia luontaisia ra-ko taimia sopiviin kohtiin, niin yleensä niille käy huonosti hirvien käsittelyssä. Hirvellä on silmät päässä, ja sillä on hyvä suunnistustaito maittavien koivun latvojen kimppuun. Vielä 4 metriset koivut voivat taittua helposti ainakin paksun lumen aikaan.

Männyntaimikossa koivut voivat paremmin säästyä  talvella, sillä mänty  ja männyn kuori ovat hirville koivua halutumpaa ruokaa. Kesällä tapahtuu enemmän  koivujen taittelu ja riipiminen.

Näistä ei ole viisasta väitellä enempää, koska suuret hirvipolitiikan aiheuttamat vahingot ovat jo tapahtuneet, eli metsien melko nopea kuusettuminen hirvisyönnösten aiheuttaman virheellisen taimivalinnan johdosta. Ei missään nimessä kuusta olisi pitänyt istuttaa, vaan käyttää voimavarat hirvipolitiikan muuttamiseen.

Jo pitkään olisi ollut näissä olosuhteissa parempi pelkkä uudistusalojen tarkoituksen mukainen muokkaus ja ra-ko luontaisen taimiaineksen varmistaminen kylvöllä. Aika olisi näyttänyt mitä tulee. Jalostettuja ra-ko taimia harva on uskaltanut kokeilla.

Koivu olisi paras puulaji ilmaston lämmetessä., Koivun kasvu kiihtyy, ehkäisee luontokatoa ja sitoo hyvin hiilidioksidia. Valitettavasti moni istuttaa muokkausjälkeen varmuudeksi kuusen taimet. Kaikki tällainen  hullu työ hirvituhouhkan vuoksi?

Tomperille: Eivät hirvet ole hiilinieluja. Sitä vastoin hyvässä kasvukunnossa olevat metsät ovat sitä. Jos metsät esim. kuusettumisen vuoksi muuttuvat huonommin kasvaviksi, silloin metsän hiilidioksidin tarve (hiilinielu) pienenee.

Ilmaston edelleen lämmetessä puulajeistamme lähinnä kuusi alkaa mahdollisesti kärsiä monenlaisista tuhoista, myös kuivuudesta. Pahimmillaan se voi johtaa vanhempien kuusikoiden kuolemiin. Kituliaasti kasvavat kuusikot sitovat hiiltä vähemmän ja mahdollisten metsien kuolemien jälkeen niistä tulee enemmän päästölähteitä. Lähinnä tästä tulevaisuuden arvauksesta on otsikon sanoma: ”hirvet hotkivat hiilinielua”.

Kyllä hirvet ovat vähentäneet jo pitkään metsien hiilensidontaa taimikoita tuhoamalla. VMI12 mukaan yli 1/2 miljoonaa hehtaaria taimikoistamme on hirvien tuhoamaa tai vioittamaa niin, että taimikon laatu on huonontunut vähintään yhdellä. Tämä tilanne on säilynyt jo pitkään. Mielestäni ilmastopaneelin tikun nostamat turvemaan petoheitot hiilidioksidipäästöineen ovat tähän verrattuna vain rikka rokassa.

Jos liikahirvien vaikutuksesta syntyneet kuusikkometsämme joskus alkavat menettää kasvukykyään. On se ilmaston ja monimuotoisuuden kanalta todella iso juttu. Siinä ylitiheinä pidetyn hirvikannan  mahdollistamat ”hyödyt” ovat todella olemattomat.

Arto rohkaisee panemaan ”hirvenruokaa” uudistusalalle, jos maapohja sitä vaatisi. Aivan oikein, jos kaikki tekisivät samoin. Kun olisi 1-5 metrisiä männyntaimikoita (hirvenruokaa) istutettuna kuten 30-40 vuotta sitten, niin ehkä jonkinlaisesta metsästä olisi paremmin toiveita. Kun nykyisin talvinen hirvenruoka on jatkuvien hirvisyönnösten vuoksi vähentynyt, ovat hirvituhot jäljelle jääneissä männyntaimikoissa totaalisemmat.

Kuusen taimet kuitenkin lienee jo kasvatettu tilausten mukaisesti viime kesänä, joten tilanne jatkunee ja tulevaisuuden hiilipäästöt sen mukana.

Tarkoitatko suorittava huolenpidolla sitä, ettei kuusentaimet tukehdu hirvien riipimään rauduskoivun taimikkoon? Mielestäni sellaista on nykyinen metsän uudistaminen.

Ei kevääksi ole tilattu taimitarhoilta muuta kuin lähinnä kuusentaimia. Muita taimia ei enemmälti ole saatavilla.

Muutamia vuosikymmeniä sitten taimitarhoille tuli suuret tappiot, kun hirvituhojen pelossa jo kasvatetut rauduskoivun taimet eivät menneet kaupaksi. Ne piti ajaa kaatopaikalle.

Jatkoa edelliseen viestiin:

Samassa uutisoinnissa oli Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltolan näkemys asiasta:

”Hänen mukaansa metsäalan perusoppi oikeaan kasvupaikkaan kasvatettavasta oikeasta puulajista ei hirvituhojen takia enää toimi.

– Tiedetään, että pyssyä tarvittaisiin. Siinä on sitten kysymys siitä, kuka tekee päätökset ja millä alueilla, Peltola tiivistää hirvien, peurojen ja kauriiden aiheuttamat paineet.   —-

Professori Heli Peltola näkee nykykehityksen johtavan mahdollisesti siihen, että kuusten kärsiessä erilaisista tuhoista metsänomistajat voivat joutua polkuhintaisiin tuhopuiden pakkomyynteihin.” Lainaus päättyy

– Näyttäisi siltä, että Luken tutkijat tietävät mitä pitäisi hirvipolitiikalle tehdä, mutta MMM:n johdossa olevat hirvestystä harrastavat henkilöt haluavat mennä ilmastokriisistä ja luontokriisistä huolimatta aina vuosi kerrallaan eteenpäin kohti eläköitymisiä.

– Nyt ohjeissa painotetaan kuusentaimikoihin jätettäväksi koivua sekapuustoksi. Onpa tutkittu jopa ulkomaisten lehtipuulajien, kuten tammen, käyttöä metsiä uudistettaessa. Hirvikannan hoitosuunnitelmaan ei tiettävästi ole vielä koskettu. Ihmeellistä!