Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras kertoo hirvien mielestään tarpeellisuudesta laiskojen metsänomistajien kuusentaimikoiden hoitajina talvehtimisalueella. Harvoin siellä on hirville ns. talviravintoa. Jos on, alkaa vahinkoa tulla enemmänkin.
Hyötyä ei tule kuusentaimikoille yhtään, sillä kuusi kestäisi hyvin reikäperattuna siihen asti, kunnes energiapuusavotta-ajankohta on ajankohtaista. Hirvien rassaaminen kuusen taimikoissa pilaa toisinaan energiapuukertymän liian pieneksi, että korjaajilta loppuu mielenkiinto, jolloin jätepuuston joutuu kaatamaan maahan kokonaan metsänomistajien omana työnä.
Hirvi hakeentuukin talven aikaan laajoihin männyntaimikoihin, joissa vähällä vaivalla saa pötsin täyteen männyn havua. Pienempialaiset männyntaimikot kuusikoiden keskellä ovat myös kovilla talven aikaan. Antaahan kuusikko sopivasti suojaa ja lumipeite jää kevättalvellakin kuusikossa vähäisemmäksi. Siellä syntyy monesti hirvien toimesta kuusikoiden kuorenjättämistuhoa. Sen tuloksena on lahoava kuusikko.
Eiköhän olisi viisainta lopettaa metsänomistajien ja autoilijoiden syyttely hirvivahinkojen syistä. Puhuttaisiin vain VMI:n ja liikennelaitoksen tilastoista, jotka noudattelevat pienellä viiveellä hirvikannan koon mukaan. Ratkaisut olisi tehtävä tosiasioihin ja euroihin perustuen. Tunteet tulee poltella erätulien kuumuudessa.
Joko kävit mottitalkoissa kirveen ostamassa? Minä jo kävin! Sotiemme veteraanit kiittävät! Aihe on todella hyvä ja aina ajankohtainen.
Valtiollakin olisi enemmän varaa avustaa veteraaneja jo hirvikantamme olisi pidetty hyvin pienenä.
Kyllä ainakin syksyn kynnyksellä hirvi alkaa totuttautua normaalin talviravinnon (männyn havu) käyttöön syömällä vesojen varjostuksessa kasvaneita männyn taimia (Nygrenin hirvien puolustelupuheesta). Ilmeisesti varjossa kasvaessa männyn taimiin ei pääse kehittymään hirville vähemmän kelpaavia ”haitta-aineita”.
Ilmeisesti männyntaimi tai kuori sopii hyvin mausteeksi koivun- tai pajunvesojen sekaan. Sulan maan aikaan pienen männyn kennotaimen syönti nostaa koko taimen juurineen maasta. Tätä tapahtuu myös koivulla ja lehtikuusella, jopa normaalilla kuusellakin.
Vähälumisina talvina hirvituhot voivat juuri perustetuissa taimikoissa olla jo parin hirven tekeminäkin laaja-alaisia. Pikkutaimista kun ei paljon pötsi täyty, joten aluetta on haravoitava laajemmalti.
Ainakin työtä ja toimeentuoloa olisi hyvin monelle suomalaiselle entistä enemmän. On kansantaloudellista tuhlailua syöttää valmiiksi hoidettuja metsätaimikoita hirvieläimillä.
Liikennelaitoksen tilastojen mukaan liikenne on nykyisin suurin häviäjä runsaiden hirvikolareiden vuoksi. Kuitenkin metsätaimikkovahingot voivat todellisuudessa kerrannaisvaikutuksineen olla rahallisesti huomattavasti suuremmat, koska metlan mahdolliset tutkimukset eivät ehkä ole puolueettomia. Onhan metla MMM:n alainen ja tutkii vain sitä, mitä rahoittaja käskee tutkimaan. Ilman hirviä ei tietysti tulisi hirvikolareita tai hirvituhoja.
Koska nyt valitettavasti on hirviä kovasti liikaa, kannattaisin Suomesta perustettavaksi kokeilumielessä hirvivapaa valtio. Lajin harrastajat voisivat hirvien lopetuksen jälkeen metsästellä vaikka Ruotsissa tai muualla, esim. autuaammilla metsästysmailla.
Uudempaa metsäoppia on metsien onnistunut uudistaminen kasvupaikan tuottokyvyn mukaista puulajia käyttäen.
Metsänomistajalla on oikeus ohjata hirvestysharrastusta siten, ettei se pääse olemaan missään vaiheessa ristiriidassa metsän päätuotantosuunnan kanssa. Siihen päästään pyyntiluvista vapaassa hirvieläinten metsästyksessä.