Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin sorkkaeläinlaidunnuksen luulisi jatkuvan. kun pohjatyö tuli valmiiksi ministeriössä eri toimialojen yhteishakkeena. Elinkeinoelämän keskusliitossa on hyvä jatkaa ideoiden ja projektien soveltamista käytäntöön. Ilmeisesti Suomen metsät hivutetaan pikkuhiljaa saksalaisten metsästysturistien jahtimaiksi, tietysti näennäistä korvausta vastaan.
Hirvestyssafarien ympärille syntyy yrityksiä maaseudulle kysynnän vauhdittamana. Hirvikanta pidetään hyvänä, mutta metsien kokonaishyöty ei pääse vähenemään luontomatkailuksi verhotun hirvestysbisneksen kasvattaessa tulostaan.
Miten käy metsätalouden? Aika näyttää!
Tietokoneelta voi kysyä: ”mitä aiheuttaa biodiversiteetin köyhtyminen?” Tulos 8940 tulosta (0,17 sekuntia).
Voi valita ja avata vaikka tiedoston KOM(2010)4 lopullinen – Eduskunta
Bryssel 19.1.2010
On paljon tietoa…
Lopussa kysymys: ”Miten pysäytetään Suomen luonnon köyhtyminen?
Sopisi otsikoksi jos jotain kiinnostaa.Asia näyttäisi olevan ilmaston lämpenemisen (kasvihuoneilmiön) lisäksi tärkein yhteinen asiamme, mihin vielä ehkä voisi vaikuttaa. Ehkä sopii laajasti ajatellen otsikon alle.
Antonin mukaan biodiversiteetin köyhtyminen, jonka ylitiheät hirvieläinkannat ovat jo aikoja sitten aiheuttanaat, olisi syy kaikkien muidenkin sairauksien lisääntymiseen. Allergiat olisivat lisääntyneet eniten, 1000%.
Jos Antonin kirjoitukset pitävät paikkansa, niin miksi näistä ei saa suuria otsikoita esim. päivälehtiin?
MJO:lle
Metsäverotuksessa pinta-alaveroitus voisi olla yhteiskunnan kannalta oikeudenmukaisempaa kuin ansioverotuksesta erillään määräytyvä metsän puunmyyntivero. Sinulle se olisi epäedullista, jos laskelmasi pitää paikkansa. En sitä toki epäile.Ei puunmyyntivero minun mielestäni silti ole ”muinaisjäänne”, koska ko. verotusta sovellettiin vielä 7 vuotta sitten, eikä esim. yli 100 vuotta sitten.
Antonille!
Ei se käytännössä noin mene kuten kirjoitat. Lähes kaikki suurempien eläinten kannat ovat meillä ihmisen säätelemiä ja hyvä niin. Ilmeisesti säätelyä ei ole tarvetta purkaa muiden kuin susien, karhujen ja hirvieläinten osalta. Sen jälkeen kaikki asiat metsässä asettuisivat ihmisen (trooppisen päiväeläimen!?) toimesta ihan kohdalleen.Minäkin lopettaisin jonninjoutavien ja ikävien asioiden jauhamisen, koska siihen tuskin olisi senjälkeen tarvettakaan.
Ei pinta-alavero ole mikään ”muinaisjäänne”. Aivan toimiva verotuskäytäntö se oli. Eivät metsänomistajat muistaakseni olleet vaatimassa siirtymistä puunmyynninverotukseen.
Nyt puunmyyntiverotuksesta on jo 7 vuoden kokemus myös siirtymäajan pinta-alaverotuksen piirissä olleilla. Ehkä jokainen kohdaltaan alkaa ymmärtää myyntiverotuksen ongelmat.
Nykykäytäntö tuntuu hyvältä palkkatyöntekijästä tai eläkeläisestä kun nyt ansiotulot tai eläketulot verotetaan erillään metsän puunmyyntitulosta. Onko se sitten hyvä asia, ja onko se oikeudenmukaista verotusta? Ainakin moni perikunta tai eläkeläinen on pyynmyyntiverotukseen siirtymisensä jälkeen jättänyt metsänsä ainakin hakkuiden osalta seisomaan.
Siis metsät kasvavat paljon enemmän kuin hakataan, mutta kuitenkin teollisuuden on vaikeaa saada kotimaasta hakkuutavoitteitaan täyteen. Ehkä tämä johtuu verotuskäytännöstä. Esim. eläkeläisen ei ole nykyisin pakko hakata metsiään toimeentulonsa vuoksi. Kun ei hakkaa, ei tarvitse maksaa verojakaan, eikä tutustua veroilmoituksen täyttöohjeeseen.
Yhteiskunnan kannalta oikeudenmukainen ja myös paras metsäverotuksen muoto voisi ihan hyvin olla pinta-alavero jo pelkän teollisuuden paremman puuhuollon vuoksi. Kuitenkin, kun metsänomistajan itsensä valitsema siirtymäaika ennen puunmyyntiveroon siirtymistä on monelta tullut hyödynnettyä, niin kohta palaaminen takaisin pinta-alaveroon tuntuisi jopa narraamiselta.
Ilmeisesti metsänomistajien täytyy Wahlroosin puheista välittämättä hyväksyä nykytilanne, jossa puuta pilaantuu metsiin, ja ulkomailta tuodaan teollisuudelle suurenevia puumääriä.
Ainakaan raha ei näytä ratkaisevan hirviongelmaa. Sellaiseen johtopäätökseen tulee, kun selailee valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) vuonna 2005 tekemää raporttia maamme hirviasioiden hoidosta. Siinä lukee, että ”hirven aiheuttamat yhteiskuntataloudelliset kustannukset vaihtelevat vuosittain 130-175 miljoonan euron välillä. Tästä pääosa muodostuu laskennallisista liikennevahingoista”. Nämä eivät kata kuitenkaan läheskään kaikkia vahinkokuluja, koska esim. ruttautuneet autovahingot maksavat autoilijat nykyisin Kasko-vakuutuksissaan tai pitää kipeinään.
Metsätaimikoiden osalta vahinkotilanne jatkuu ilmeisestri ennallaan. Kun perustetaan lähes yksinomaan paremmille maille vain kuusentaimikoita, vähenee hirvien talviravinto, jolloin nyt perustetut vähäiset männyntaimikot joutuvat talvella entistä kovemman hirvikulutuksen kohteeksi. Istutetut koivun taimet eivät ole täysin turvassa hirviltä edes pihan ympäristössä.
Näyttäisi siltä, että hiviporukat MMM:n tuella suhmuroivat hirvikannan säätelyn. Siis metsästäjien ehdoilla sitä toteutetaan. Epäilen Suomessa lisääntynyttä mafiaa. Metsätalous 3/2012 sivulla 4 on Martti Linnan selostus ko. asiasta:
”Mikään ala ole turvassa hyvä veli -verkostolta. Yleisempiä korruption muotoja ovat virka-aseman väärinkäyttö tai törkeä virka-aseman väärinkäyttö. Myös metsäalalla vaanii vaara …””Suorittava porras” moittii kuusentaimikoiden päällä kasvaneiden energiapuustojen huonotuottoisuutta motohakkaajan ja metsänomistajankin kannalta. Jäljelle jätetyt nuoret kuuset kun ovat hänen havaintojensa mukaan hyvin huonoja pysymään pystyssä. Siinä voi olla joissain kohteissa siteeksi vähän totuuttakin.
Kuitenkin hän tahallaan jättää kertomatta, miksi entisessä avohakkuukohteessa oli jouduttu käyttämään kuusentaimia rauduskoivun tainten sijasta. Tätä tapahtuu liian tiheän hirvikannan vuoksi vielä joka kevät lisää. Hyvin monessa kohteessa hallan suojana on pidettävä yli 10 vuotta lehtipuuta suojaamassa kuusentaimia.. Näistä kohteista muodostuu monesti huonoja energiapuuleimikoita poistettavan rungon pienestä tilavuudesta johten.
Metsänomistajalle tällaisilla alueilla on kantohintaa tärkeämpää päällyspuuston mahdollisimman taitavasti tehty korjuu. Jos päällä on myös siemensyntyistä rauduskoivua, voi monessa kohteessa olla järkevää jättää niistä parhaita esim. 200 r/ha kehittymään kuusentaimikon päälle vaneripuiksi. Nekin voivat hieman vähentää kuusentaimien kallistumisia korjuun jälkeen.
Nimimerkki ”ostaamyy” puhuu asiaa luonnonvaroistamme. Uusiutumattomat olisi tarpeen säästää tuleville sukupolville eli ainakin siihen asti, että osaisimme itse jalostaa malmit lopputuotteiksi asti. Näin ajatellen olisi Talvivaarankin ympäristövahinko estetty.
Alueella toimiva Kuhmon Saha Oy on hyvä esimerkki uusiutuvan luonnonvaran menestyksellisestä jalostamisesta. Siellä jalostuu myös pikkutukki jopa 8 senttiin asti vientituotteeksi. Se on todellinen lähialueelle koituva piristysruiske, jolla on mahdollisuus jatkua pitkäänkin.
Sahalla ei ole muita uhkia kuin MMM:n jo pitkään harjoittama hirvipolitiikka, joka heikentää sahalle tulevan raaka-aineen laatua entistä enemmän tulevaisuudessa. Se vie varat vähiin myös Talvivaaran kaltaisten ympäristövahinkojen ennalta ehkäisemiseltä.