Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Tarjosin kerran ylisuuren hirvikannan matalina pitämiä taimikoita (jatkuvasti 200 000 hehtaarin luokkaa) hiilinielun ja hiilivaraston pienentäjinä. Silloin se ei kelvannut. Vain maatalouskäytöstä vapautuneet turvemaan pellot, sekä rakennusmaaksi otetut kohteet kelpasivat. Nyt tuntuvat kelpaavat sähkölinjat ja tietkin.
Minun mielestä hirvipolitiikan vaikutus hirvinieluun ja hiilivarastoon on ylivertaista muihin esitettyihin kohteisiin verrattuna. Hirvipolitiikkaa ”katsotaan sormien läpi.”
Anton ymmärtää hirvituhojen merkityksen, Tomperi ei!
Jo useita vuosikymmeniä jatkunut virheellinen hirvieläinpolitiikka on johtanut metsiemme kuusettumiseen, josta seurannaistuhoina on odotettavissa ilmaston lämmetessä runsaasti muita metsätuhoja. Lähivuosina on odotettavissa kasvavasti kuusikoiden hyönteis-, sieni- ja myrskytuhoja metsäpaloineen. Sitten ei ole kysymyksessä enää ”pienet vauriot” ja niiden ”peittyminen”.
Kuusikoista tulee enemmän hiilidioksidin päästölähteitä, mikä lämmittää ilmastoa entistä nopeammin.
Vuosituhannen vaihteen tilannetta on järjetöntä ottaa jatkuvasti esille. Tilanne näkyi hälyttävästi mm. hirvikolaritilastoissa.
Kun ”hirvenruokaa”, mäntyä ja rauduskoivua, ei ole pitkiin aikoihin enemmälti kannettu hirvien syötäväksi, niin talvilaidunalueet, männyntaimikot, ovat todella harvemmassa. Nyt niille kävisi suurelle osalle ”köpelösti” nykyisilläkin hirvikannoille, vaikka kannat olisivatkin harventuneet.
Siis nykytilanne vaatii huomattavasti takavuosia pienemmät tavoitetiheydet. Se on hirvimiesten ja organisation oma syy. Talvilaitumet ovat huvenneet. On järjetöntä nykytilanteessa säästää tarkoituksella pankkilupia. Kuka ne lienee keksinytkin. Ei ainakaan metsänomistajat!
Vai ei ”voimakkaampi verotusole enää tarpee”?
Kyllä metsästysorganisaatioiden pitäisi katsoa hirvikannan koon hallintaa avarammin:
Metsät kuusettuvat edelleen entistä vauhtia, kun laajoilla alueilla metsänomistajat eivät hirvituhojen pelossa istuttaa uudistusaloille muuta puulajia kuin pienemmän hirvituhoriskin omaavia kuusen taimia. Ei ymmärretä edes sitä, että sellaisella politiikalla vähenee hirviltäkin jatkuvasti talvilaitumia, metsien monimuotoisuuden vähenemisestä puhumattakaan.
Ilmaston edelleen lämmitessä aiheutetaan tällaisella hirvipolitiikalla tulevaisuudessa kuusikoihin runsaasti seurannaistuhoja, jotka aiheuttavat lisääntyvästi hiilidioksidipäästöjä. Esim. kesän kuivien kausien yleistyminen lisää kuusikoissa herkästi metsäpaloja. Pitäisi ymmärtää, että ilmastokriisi on jo olemassa.
Maanteillämme saa jokainen autoilija ajaa ”sydän kurkussa” pelätessään hirvien ilmestymistä valokeilaan. Hirvieläinkolarit ovat olleet selvässä kasvussa, ja silti puolustellaan pankkilupia ja niiden tärkeyttä.
MMM ei mielellään ohjaa riistakeskuksia lupa-asioissa, koska silloin vastuu lupapolitiikan oikeudellisuudesta siirtyisi takaisin ministeriöön. Siellä halutaan olla vastuusta vapaita. Tarvitaan pikainen VTV:n päivittämä hirvitarkastus vuoden 2005 tarkastuskertomuksesta, ja hirviongelman käsittelyn vieminen Eduskunnan käsiteltäväksi.
Pankkiluvat ovat pieni mutta tärkeä asia nykytilanteessa. Sen ratkaiseminen pitäisi tapahtua MMM:n mahtikäskyllä, ilman jatkuvia mielipidekirjoituksia.
Parhaillaan toteutuvaan ilmastomuutokseen kuuluvan ilmaston lämpenemisen pitäisi lisätä metsien kasvua Suomen leveysasteilla. Puulajeistamme koivu hyötyy eniten ja lisää kasvuaan. Männyn ja kuusen pitäisi myös lisätä kasvuaan ilmaston lämmitessä, mutta ainakin kuusi on ehkä jo alkanut kärsiä lämpimien kesien mukanaan tuomista ns. seurannaistuhoista, kuten kuivuus- , hyönteis- ja sienituhoista.
Puulajisuhteet ja niiden muutokset kuusen hyväksi ei ehkä ole paras mahdollinen puuston lisäkasvua ajatellen. Todennäköisten hirvituhojen vuoksi on kuusta on jo pitkään istutettu paremmin männyn kasvulle soveltuville alueille. Samoin lämpimistä kesistä hyötyvää koivua on uudistettu aiempaa vähemmän. Myös jalostushyöty on jäänyt vähemmälle. Myös pitkään jatkuneet hirvituhot metsissä alkavat paremmin näkyä kasvumittauksissa. Myös hiljalleen virinneet metsien jatkuvan kasvatuksen hakkuut alkavat kuusettumisineen ja siitä johtuvine seurannaistuhoineen näkyä kasvumittauksissa.