Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Biotalous on ”vihreää taloutta”. Suomessa se on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa ja käyttöä. Bioenergian käyttö on nykyisellään hyvin pieni osa biotaloutta, mutta sen suunta on ilmeisesti kasvava.
Bioenergiaraaka-aineen (hakerangan ja hakkuutähteen) korjaaminen metsistä nykyisellä tyylillä tulee suhteellisen kalliiksi. Ohutläpimittaisen harvennuspuun tai hakkuutähteen korjuu raskailla koneilla nostaa korjuun kustannuksia.
Lisäksi hakerangan korjuussa metsistä häviää huomattavia määriä ohutläpimittaista puuta, joka sinne lahotessaan olisi ollut lisäämässä maapohjan viljavuutta. Siinä mielessä bioenergian korjaaminen on vaikuttamassa metsämaan kasvukykyyn heikentävästi.
Ilmeisesti pelkän runkopuun korjuussa ei, varsinkaan taloushyötyyn suhteutettuna, aiheudu niin suuria tuoton menetyksiä.
Kuusi on edukseen kuun valossa eli kuutamolla. Kuusi on ollut kuuni kuten ehkä monen muunkin. Siinäpä vastaus kysymykseen, miksi kuusesta tuli kuusi?
Mänty on valopuu eli edukseen auringon valossa. Kuusen äiti on silloin kuu ja männyn äiti aurinko. Isästä ei väliä.
Missä on Sotlamon tien Shell?
Kun ihminen on ravintoketjun huipulla, ei suurriistaa olisi pitänyt lakien voimalla mennä rauhoittamaan. Se on johtanut kieroutuneeseen tilateeseen, jossa hyvää tekevät ihmiset joutuvat raastupaan.
Lukekaapa vanhoja historian kirjoja. Niissä kerrotaan petojen metsästäjille myönnetyistä palkkioista.
Voidaankin kysyä, missä on lakien laatijoiden moraali?
Mhy:tä ei pitäisi moittia, jos ei halua puitaan panna tarjontaan. Kaikki puu on tähän asti mennyt kaupaksi metsänomistajalta, joka on halunut puunsa myydä. Lahottamiseen pystyyn ei ole ollut tarvetta.
Jos metsänomistajat eivät nykytilanteessa raaski huonon hinnan vuoksi tehdä puukauppaa, ostaa teollisuus puunsa vaikka Venäjältä. Nyt tuntuu olevan jonkinlainen kansallinen hätätila. Tuskin mhy:kään yllyttäisi nykytilanteessa panttaamaan puuta.
Metsänhoitoyhdistyksillä on pitkä ja kunnioitettava menneisyys. Se on pääosin toiminut yhteiskuunan edun mukaisesti. Metsänhoito on saatu lähes hyvälle tasolle ja palvelut ovat pääosin pelanneet tyydyttävästi. Metsänhoito nyky-Suomessa maksaa teetettiimpä se kenellä hyvänsä.
Jos metsänhoitomaksuvarat vähenevät, joutuu mhy-organisaatio vähentämään edelleen väkeä tai nostamaan palvelustensa hintaa. Kumpikaan vaihtoehto ei ole metsien hoidon kannalta toivottavaa.
Ehkä puutavarayhtiöt pyrkisivät edelleen tehostamaan hoitosopimusten tarjontaa, vaikka metsänhoitomaksusta eroon pääseminen ei enää olisikaan myyntivalttina. Metsänhoitotyöt ja niiden jatkuva koneellistuminen vaativat tulevaisuudessakin joko mhy:n tai metsäfirman ammattihenkilöstön palveluksia.
Epäilen ötököiden olevan kusiaisia, jotka kesän ovat hautoneet munansa puruissa ja talveksi painuneet maan uumeniin. Joko kelta- tai mustakusiaisia, siis muurahaisia.
1. Suomen biotalouden keskeisimmät vahvuudet ja mahdollisuudet vuonna 2030 olisivat edelleen samat kuin nykyisinkin. Siis biologisia luonnonvaroja käytetään edelleen ravinnon, tuotteiden, energian ja palvelujen tuottamiseen.
Vahvuudet ja mahdollisuudet olisivat nykyistä ratkaisevasti paremmat, jos hirvieläinkannat olisi 1960-luvun lopulta alkaen. pidetty demokraattisin keinoin, vahinkonäkökohdat huomioiden, riittävän alhaisina.
Hirvieläinten aiheuttama taimikoiden syöminen vaikuttaa oleellisesti puuntuottamisen kannattavuuteen ja korjattavan raakapuun laatuun ja määrään. Myös metsistä korjattavan biomassan korjuun kustannukset lisääntyvät, ja saanto pienenee hirvien syönnösten vuoksi.
2. Tärkein kehityskohde olisi hirvieläinkannan metsästäminen riittävän pieneksi. Siinä pyyntiluvista vapaa hirvieläinten metsästys hyvine ohjeineen voisi olla paras keino.
Metsiin liittyvät palvelut voisivat keskittyä enemmän sellaisiin tuotteisiin jotka eivät olisi ristiriidassa jokamiehenoikeuden, kasvatettavan puulajinvalinnan tai laatupuunkasvatuksen kanssa.
3. Laadukkaan ja kilpailukykyisen puun tuottamisen mahdollisuudet ovat tudellisia ja realistisia. Niiden varaan voi rakentaa kestävää hyvinvointia ja myös kilpailuetua, jos pahimmasta ristiriidasta, liikahirvistä, päästäisiin.
A. Jalkaselle:
Voipi olla niin, että ojitetulla suolla ei veden virtaamissuunta enemmälti vaikuta esim. korvella kuusen kasvuun. Ehkä perusviljavuus vaikuttaa enemmän. Puolukkaisella korvella mänty tuottaisi kuusta paremmin, mutta hirvet nuolevat ne hyvin usein jo pikku taimina.Siksi etempänä asutuksesta ja teistä aika harvoin suopohjien uudistamisessa on tuloksena mäntyvaltainen nuori metsä. Kovasta yrittämisestä huolimatta tuloksena melkein aina (myös rämeillä) on hieskoivikko, jonka pohjassa voi olla ainakin korpipohjilla kuusentaimikkoa.
Liika vesi on aina jo puuston pystyssä pysymisenkin kannalta haitallista. Jos ojat ovat jatkuvasti täynnä vettä, on sillä varmasti epäedullinen vaikutus puiden kasvuun ja puiden elossa pysymiseenkin.