Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Kansalaisaloitteen alulle panijaksi sopisi ehkä parhaiten Mtk. Metsänhoitoyhdistykset voisivat olla sitä heille esittämässä. Muutoin nykymenolla vähenevät työtilaukset mhy:ltä, koska metsänomistajille tulee hiljalleen maksuvaikeuksia.
Parempi tietysti olisi, jos vaikka joku korruptoitumaton ministeri ryhtyisi asiaa viemään eteenpäin hallituksessa. Liikenneonnettomuudet kuuluvat sisäministerin toimialaan. Siksi ministeri Räsänen, uskovaisena ihmisenä, voisi parhaiten ymmärtää hirvikolareissa loukkaantuneiden sekä heidän perheittensä kärsimyksen ja tuskan paljouden.
On täysin käsittämätöntä, että hirvieläinten pyyntilupapolitiikalla ohjataan käytännössä maantieliikenteessä hirvikolareiden vuotuinen määrä, niissä loukkaantumiset sekä menehtymiset.
Kannatan lakien kunnioittamista, vaikka metsästyslait kaikkine törkeine metsästysrikoksineen onkin saanut metsien suurriistakannat ja metsästysasiat perusteellisen sekaisin. Miten ihmeessä tällaisen yhteiskunnalle melko vähän merkitsevän asian, kuin metsästyksen, hallintaan, tutkimukseen ja valvontaan tarvitaan nykyinen armeija housunkuluttajia?
Metsästyssäädöksetkin ovat laadittu niin ristiriitaisiksi ihmisten oikeustajun kanssa, että esim. susien, karhujen ja hirvien salakaadoista tai -metsästyksestä on tullut kestouutisaihe tiedotusvälineille. Kuitenkin metsästäjien puolelta jatkuvasti vakuutetaan, että suuressa joukossa on joitain, jotka eivät pysty ohjeita noudattamaan.
Tämäkin ongelma poistuisi muutamassa vuodessa, jos suurriistan metsästys vapautettaisiin pyyntiluvista. Eihän susikaan ole maailmanlaajuisesti ajatellen ollenkaan uhanalainen. Metsästysorganisaatiokin joutaisi puolittaa hirvikannan kanssa välittömästi.
Kyllä Eduskunta on tähän mennessä puolustanut nykyistä menoa, jossa yksityisten metsänomistajien metsätaimikot on valjastettu ilman lupaa hirvenlihan tuotantoon. Ei sieltä viime vuosina ole sadellut aloitteita hirvikannan pienentämiseksi tai pyyntiluvista luopumiseksi. Pelätään suotta seuraavan Eduskuntapaikan puolesta.
Metsästäjät olisivat avainasemassa. Vuokrasopimusta uusittaessa on kylläkin vakuuteltu hirviä metsästettävän niin paljon, että hirvivahinkoja ei tulisi. Toisin on käynyt. Viimeksi sopimukset piti tehdä kestämään ”toistaiseksi”, joten uusimisia ei tarvitsisi tehdä. No säästyypähän kahvit.
Ilmeisesti sellaista tahoa, joka pystyisi nykyisen järjettömyyden lopettamaan, on vaikea osoittaa. Hirvipolitiikan johdossa ovat viisaat miehet, mutta he käyttävät taitonsa oman asemansa pöngittämiseen. Valtaosa metsänomistajista taas hyvin vähän välittävät siitä, minkälaista metsää heidän perustamistaan taimikoista tulevaisuudessa tulee. Hirvenlihakimpale jahdikaudella sentään maistuu heistä hyvälle.
Joskus aikaisemmin hirvinkaatolupakäytännön aikaan oli maksettava myönnettyt kaatoluvat valtiolle jo ennen laillisen hirvenmetsästyksen alkua. Käyttämättömät lupamaksut sai metsästysseura erikseen anomalla takaisin. Tämä oli omiaan käyttämään mahdollisimman tarkoin myönnetyt luvat ja siksi metsänomistajien kannalta hyvä asia.
Tähän hirvipoliitikot halusivat muutoksen, koska hirvikanta ei tahtonut lähteä kasvun uralle.Nykyisin lupamaksut kuuluu maksaa jahtikauden jälkeen vain kaadettujen hirvien osalta. Tähän käytäntöön siirtymistä perusteltiin metsästyksen ylimmän johdon toimesta kuitenkin pelkästään kaatolupamaksujen ylimääräisiltä palautuksilta välttymisellä. Todellisuudessa haluttiin ehkä enemmän hirvikantojen lisäämistä.
Metsästäjän moraali on opetettua ylhäältä päin. Metsästäjä-lehti on toiminut siinä ansiokkaasti. Minäkin olen maksanut riistanhoitomaksun vain sen vuoksi, että ko. lehti tulee ja tiedän paremmin, mitä metsästäjät nyt ovat keksineet.
”Suorittavalle” ”luotettavasta tahosta”:
Hirvien todellisella määrällä ei ole mitään merkitystä, kun siirtyminen pyyntiluvista vapaaseen hirvenmetsästykseen on tapahtunut. Silloin hirvikolareista ja niissä vammautuneista ei kukaan voisi syyttää metsästäjiä. Silloin hirvikolarit olisivat todella onnettomuuksia eivätkä ihmisten aiheuttamia jonninjoutavan kaatolupakäytännön vuoksi.
Tilastoja ei ole tarpeen jäädä odottelemaan. Ne on helppo sumplia näyttämään mieleisiltä. Muutokset olisi tarpeen panna toimeksi ilman turhia odotteluja, ettei metsästäjän moraali tarvitse joutua liian tiukalle.
Metsästäjiltä puuttuu kokonaan moraali hirviasioiden tiedottamisessa. He ovatkin omineet sen kokonaan itselleen. Muiden tahojen hirvitiedottaminen leimataan heidän taholtaan mitään merkitsemättömäksi mielipiteeksi.
Esimerkiksi viimesyksyisen hirvijahdin tulosta kaupataan suurelle yleisölle hirvikannan suunnitelmallisen leikkauksen jatkoksi, vaikka vähänkin laskutaitoinen pystyy osoittamaan pyyntilupien leikkaamisen 1/3 edellisestä vuodesta tähdänneen hirvikannan kasvattamiseen. Nykyinen hirvikanta lieneekin nyt lähempänä 85 000 kuin 80 000, mitä on vilauteltu ennen laskentojen valmistumista.
Toinen keskustelupalstalla ”suorittavan” toimesta viljelty väite, että taimikoiden aikaistettu varhaishoito olisi lääke metsätaimikoiden hirvivahinkojen vähentämisessä. Lisättyä pyyntilupien hakemista ja tehostettua hirvenmetsästystä hän ei edes mainitse, päinvastoin.
Maassamme harjoitettu ylitihetä hirvikantoja suosiva hirvipolitiikka perustuukin väärämieliseen tiedotukseen, jonka avulla selitellen ja lupaillen on tarkoitus päästä aina seuraavan jahtikauden alkuun.
Hirvenpyyntilupiin perustuvaa säätelyä pidetään ainoana oikeana, vaikka siinä hirviporukat ja Suomen Riistakeskus joutuvat pyyntilupia hakiessaan ja myöntäessään käytännössä määräämään taimikkotuhojen ja hirvikolareissa loukkaantuneiden määrän. Korreloivathan esim. hirvikolareiden ja vahinkojen määrät melko tarkoin hirvikannan koon kanssa.
Eihän tällaista valtaa metsästäjäjärjestoilläkään saisi olla. Ihmisten kuolemasta päättäminenhän pitäisi olla yksin Jumalan käsissä.