Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Jesselle:
Eipäs Pertti Salolainen vahingossakaan mainitse mitään metsänomistajien jatkuvista vaatimuksista hirvikannan typistämiseksi!
Syy siihen: Sehän asettaisi hirvipolitiikan tarkkaan syyniin. Siitä olisi tuloksena järkevästi ajattelijoille vain hirvikannan leikkaus tai hirvenmetsästyksen vapauttaminen pyyntilupakäytännöstä.Sutta pidetään hämäämismielessä esillä nykytilanteessa. Hämäämiseen perustuu valtakunnallinen hirvipolitiikka kokonaisuudessaan. Ehkä Salolainenkin kuuluu hirvimafiaan Eduskunnan edustajana!?
MMM:ssä valtion korkeaa palkkaa nauttiva runsas johtoporras on kehitellyt hirvitalousstrategiansa, johon kuuluu avainhenkilöstön miehittäminen ”omilla miehillä”. Se takaa runsaat hirvikannat ja nykymuotoisen hirvipolitiikan jatkumisen mahdollisimman pitkään.
Riistapäälliköt kutsutaan ainakin kerran vuoteen saamaan neuvoja harrastuken turvaamiseksi. He jalkaantuessaan piireihin ja riistanhoitoyhdistysten kokouksiin neuvovat kädestä pitäen, mihin järjestöihin ja yhdistyksiin pitää saada oma edunvalvoja tai tarpeeksi monta samoin ajattelijaa. Sieltä sanoma leviää edustajien välityksellä jokaiseen hirviporukkaan.
Nykyisin onkin juuri hirviporukoiden jahtitulilla tai muilla tapaamisilla tarkoin suunniteltu omien ehdokkaiden asettaminen ehdolle niin maatalouden kuin metsätaloudenkin eri järjestöihin. Mhy:n ja mtk:n paikalliset ja piiritason edustajat käsitellään ennakkoon jo hirviporukoissa. Puheenjohtajien paikat harkitaan ja valvotaan hyvin tarkkaan, koska hän käyttää suurta päätäntävaltaa toimihenkilöiden valinnassa. Kova hirvimies valitaankin usein mhy:n johtavaksi neuvojaksi.
Hirviporukoissa on suunniteltu myös eri puolueiden kansanedustaja- ja kunnanvaltuustoehdokkaat. Tultuaan valituiksi nämä jatkavat samalla linjalla. Eduskunnan eri valiokuntien sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajien paikat ovat hirvimiesten tähtäimessä. Ministereiksi pitää saada myös omia miehiä. Presidenttikin pyritään saamaan edes kerran hirvimetsälle ja onnistumaan hirven kaadossa. Tuloksena on monesti ”oma mies tai nainen”.
Näin on totuttu omaa asiaa ajamaan välittämättä yhteiskunnan edusta.
”Kyllä Suomen metsät kestää 2-3 hirveä/1000 hehtaarilla talvikantana.”
– Epäilen kuitenkin, ettei Suomen talouselmä kestä läheskään tuollaisia hirvitiheyksiä enää nykyisin. Hirvien talvilaitumet kun ovat hirvituhojen pelossa kuuselle istutuksen vuoksi kiihtyvällä vauhdilla supistuneet Etelä-Suomessa jo vuosikymmeniä.
– Männyntaimikoiden hirvituhot tapahtuvat lähes kaikki talvella, kun lunta on paljon ja hirvien liikkuminen vaikeaa.
Nimimerkki ”suorittava porras” koettaa selitellä mahdollista välivuotta hirvenmetsästyksessä muka taajamiin tuppautuvien susien tehokkaamman metsästyksen vauhdittamisella. Kuitenkin hänen todellinen motiivinsa on varmuudella hirvikannan lisääminen. Sen todistavat hänen jatkuvat valittelunsa hirvien vähyydestä.
Hänkin ilmeisesti haluaa pitää susiongelmaa jatkuvasti esillä siksi, että hirvirintamalla aika kuluisi paremmin vähemmillä arvosteluilla. Nyt on meneillään hirvirintamalla hirvilaskentojen suhmurointi ja seuraavaksi onkin jo syksyn pyyntilupamäärän haarukointi. Näin he toivovat kaiken taas menevän vähemmillä puheilla, kun sudesta keksitään vaikka väkisin selitettävää.
Susiongelman esillä pito kuuluu saumattomasti nykyisen hirvipolitiikan keinoihin pitää hirviongelmat mahdollisimman tarkkaan pimennossa. Viime vuosina on kuitenkin susien salakaatojen yhteydessä myös aktiivimetsästäjiä jäänyt kiinni. Se kertoo alkaneesta luottamuksen horjumisesta.
Hirvi on tuhoeläin myös maantieliikenteessä. Hirviporukat ovat käytännössä pyyntilupia anoessaan olleet määrittämässä hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Seuraavathan kolareiden määrät hirvikantojen määrien kanssa. Yli 2000 hirvieläinkolaria ja 100-200 loukkaantunutta vuodessa on hirviporukoiden pyyntilupakäytännön tulosta. Onko hirviporukoille annettu näin taivaallinen valta? Uskomatonta!
Kun hirvi on vahinkoeläin sekä metsissä että teillä, tulisi pyyntiluvista luopua ennen syksyn metsästyskautta.
Näillä perusteilla olisi mielestäni kansalaisaloitetta peruteltava ja panna homma heti liikkeelle. Toivottavaa olisi, että MMM:n hirvestäjät ymmärtäisivät edes tässä asiassa tehdä jo aloitteen edetessä yhteiskunnalle hyvän palveluksen, eli luopua pyyntiluvista.
Hirvituhoista syytetään metsästäjiä siksi, kun eivät hae tarpeeksi pyyntilupia. Pitäisi ymmärtää, että hirviä pitää metsästää enemmän, enemmän ja enemmän, kunnes niistä ei ole haittaa metsien kasvatukselle eikä vaaraa liikenteessä.
Selitykseksi ei kelpaa, että hirviä ei ole. Jos niitä ei ole metsästysaikaan omilla metsästysalueilla, pitää naapuriseuroilla olla riittävästi käyttämättömiä lupia. Siis hirvenkaatoprosentti saa olla vaikka 20 %.
Pääasia on, että hirvikanta saadaan riittävän alas vahinkoja ajatellen. Tulevien vuosien pyyntiluvat tulee mitoittaa entiseen malliin, vaikka edellisen vuoden kaatoprosentti olisi ollut 20. Harrastuksen tulee ymmärtää asemansa tuotantoelämässä.
Pelleily hirvenpyyntiluvilla on saanut jatkua järkyttävän pitkään.
Tietysti kokemukset metsätaimikoiden aitaamisesta hirvien varalle ovat ihan tarpeellisia.
Kuitenkin tuntuu hullun hommalta lähteä virittelemään vuokramiesten harrastuksen turvaamiseksi sähköaitoja metsiin. Kaikkea sitä keksitäänkin.
Tuloksenahan voisi teoriassa olla hirvenlihantuottamisen lisääminen, koska hirvivahinkoja olisi saatu aitaamalla taimikot vähenemään. Tähän en kuitenkaan usko.
Saahan sitä koettaa edelleen. Yli 30 vuoden kokemuksesta tiedän, että sieltä ei muutosta tule.
Vastassa on monta valtion korkeilla palkoilla työkseen juonivia virkamiehiä, joille toisten antamat ohjeet tai neuvot ovat myrkkyä.