Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 1,383)
  • mehänpoika

    Viime syksynä leikattiin hallinnollisella päätöksellä hirvien pyyntilupia kolmasosalla. Tavoitteena on mitä ilmeisemmin hirvikannan kääntäminen taas uudelleen kasvu-uralle. Se lisäisi suuren hirvikannan aiheuttamia vahinkoja metsissä ja liikenteessä entisestään.

    Hirvivahinkotilastojen mukaan vahinkojen määrä on riippuvainen hirvikannan koosta. Esimerkiksi hirvikolareiden määrä korreloi melko tarkkaan hirvikannan koon kanssa. Tästä johtuen viime syksyinen hirvenpyyntilupien voimakas leikkaaminen lisää hirvien määrää sekä sen lisäksi myös hirvikolareita ja niissä menehtyneiden sekä loukkaantuneiden määrää.

    Siis myönnetyillä hirvenpyyntiluvilla tosiasiallisesti määrätäänkin muun ohella myös hirvikolareissa menehtyneiden ja loukkaantuneiden vuotuinen määrä. Voiko valtiovalta todella menetellä näin?

    Mielestäni ihmisten turvallisuudesta tällä tavoin päättäminen ei kuulu valtiovallan päätäntävaltaan. Juuri siksi hirvenmetsästyksessä pyyntiluvista pitäisi kokonaan luopua ja välittömästi. Silloin ei esim. hirviturmissa syntyisi säätelijä – syyllisyys -suhdetta.

    Mielestäni hirvien pyyntilupakäytännön luojat ja ylläpitäjät pitäisi hirvikolareissa menehtymisien ja loukkaantumisien aiheuttamisten johdosta asettaa syytteeseen.

    mehänpoika

    Susihysteria on mediaa apunaan käyttävää ja ylhäältä päin organisoitua peitetoimintaa, jolla pyritään kääntämään suuren yleisön huomio pois maassamme jo pitkään harjoitetusta tuhoisasta hirvipolitiikasta. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus 4.3. 2013 takasivullaan uutisoi neljän otsikon alla susikeskustelua sekä lisäksi sivuilla 4-5 kolmen otsikon alla, mutta hirviongelmaa lehti ei edes mainitse.

    Suomen Riistakeskuksen laatiman hirvikannan hoitosuunnitelman piti edetä kevättalven aikana lausuntokierrokselle MMM:n haluamiin paikkoihin. Sieltä toivotaan ko. suunnitelmaa koskevien lausuntojen saapuvan lähettäjille mahdollisimman pintapuolisen selailun tuloksena. Siksi MMM:lle olisi eduksi, että koko kevättalvi keskusteltaisiin eri medioissa susista ja niiden aiheuttamista ongelmista. Siis susiongelmaa pidetään keinotekoisesti yllä, vaikka se olisi helppo katkaista kertaheitolla.

    mehänpoika

    Olkoon puut vaikka hirvien perseessä kunhan metsässä ja muualla on turvallista olla ja liikkua. Ihmisten petopelolle ei voi mitään puheilla ja vakuutteluilla.

    Ei susi terveelle hirvelle mitään mahda. Ihmiselle kylläkin. Ihminen on tärkeämpi kuin puut, hirvi tai suurpeto.

    mehänpoika

    Palstalla kiistellään pedoista samalla kun Suomen Riistakeskus (tosiasiassa MMM) valmistelee hirvikannan hoitosuunnitelman lähettämistä lausunnolle eri ministeriöille sekä muihin haluamiinsa kohteisiin. Tämä sopii hyvin MMM:n tämän hetkiseen suunnitelmaan.

    Myös MTK on mukana valmistelemassa hirvikannan hoitosuunnitelmaa. Tuskin siinä metsänomistajien ja varsinkaan puuntuottajien ääni on riittävästi kuulunut. Petokeskustelukin on osaltaan vienyt ajatukset puuntuotannon turvaamisesta vähempiarvoisiin asioihin.

    mehänpoika

    Siis hiiristä, myyristä, jäniksistä ja hirvieläimistä (punkkien isäntäeläimistä) siirtyy borrelia-bakteeri punkkeihin. Punkit puolestaan levittävät tautia myös ihmisiin.

    Pikkujyrsijöitä syövien pikkupetojen tehokas pyytäminen, sekä hirvieläinkantojen pitäminen tiheinä, pitävät borreliaan sairastumista yleisempänä.

    mehänpoika

    Myyntiverosta siirtyminen pinta-alaveroon voi olla verottajan käytäntöjen osalta ongelmallisempaa kuin toisinpäin.

    Nyt eletään helmikuuta, mutta seuraava verotuskäytännön muutos olisi mahdollista ehkä seuraavassa vuoden vaihteessa. Etukäteen pelkät keskustelut tällaisista muutoksista voisivat tämän vuoden puolella ehkä aiheuttaa metsäkaupoista pidättäytymistä. Toisaalta verottaja ja metsäteollisuus tarvitsisivat riittävästi aikaa muuttaa käytäntöjään. Kaikki tällainen olisi sotkemassa nykyisen puukaupan sujuvuutta.

    Vaikka metsäverotuksen muutoksella voisi olla ainakin valtiovallan kannalta jo tiedossa olevia myönteisiä vaikutuksia en vielä usko sen toteutumiseen, ellei sitten joku uusittavan metsälain tuleva säädös ole sitä puoltamassa. Kaikkeen on syytä kuitenkin varautua.

    mehänpoika

    Suorittavalle vielä taimikoiden hoidosta:
    Eivät metsänomistajat halua hoitaa taimikkojaan hirvenlihan maksimaalista tuotantoa varten. Heillä on mielessä enemmän puuntuotannon maksimointi. Hirvenlihaa tuottamalla tulee taimikoiden hoidosta liian kallista ja lopputuloksesta mitä sattuu.

    Jos männyn taimikoiden varhaishoito nykyisen hirvikannan vallitessa saataisiinkin jatkuvilla vesakoiden perkuilla onnistumaan, tapahtuu hirvien mieltyminen samaan taimikkoon vähän myöhemmin, eli noin 4-5 metrin pituudessa taimikon sulkeuduttua tapahtuvat aukkoisuuteen ja vikaisuuteen vievät hirvivahingot.

    Kun taimikko sulkeutuu, alkaa läheisten taimien toisiinsa kohdistuva varjostus vaikuttaa männynhavun ja kuoren maittavuuteen. Havu muuttuu pehmeäksi ja vähemmän haitta-aineita sisältäväksi kuten sileä kuorikin. Tästä on runsaasti pitkäaikaista kokemusta.

    Vain hirvitiheyden voimakas laskeminen varmistaisi männyntaimikoiden kehittymisen sulkeutuneiksi ja ohutoksaisiksi kasvatusmetsiksi. Sopivassa kehitysvaiheessa olevia hirvien talvehtimisalueita on nykyiseen hirvikantaan suhteutettuna liian vähän. Hirvet joutuvat nykyisin siirtymään pohjoisemmaksi kun etelä-Suomessa ei mäntyä juurikaan enää istutella.

    Valitettavasti puuntuottajajärjestöjen edustajilta ja metsästäjiltä puuttuu metsänomistajien näkemyksiin suhtautumisessa moraali kokonaan. Se on johtanut metsäammattimiesten ja myös puiden korjaajienkin osalta työttömyyteen. Kaikki johtuu yksin ja vain tyhmyydestä. Oman takapuolen alta on sahattu oksia jo liikaa.

    mehänpoika

    Tähän tarvittaisiin himohirvestäjän kannanotto. Heille tuntuu olevan nyt tärkeämpää pitää keskustelu susissa tai vaikkapa teeren aiheuttamissa metsätuhoissa.

    Metsäntutkimuslaitoskin on uutisoinut hirviin littyvistä tutkimuksistaan, mutta ne ovat koskeneet muita kuin hirvituhoja. Esimerkkinä ”hirvien vasapaino pienentynyt” tai ”hirvet muuttavat pohjoiseen”.

    Selvästi metla:kin MMM:lle uskollisena laitoksena tutkii sitä, mitä rahoittaja käskee. Eli koitetaan pitää yllä sellaista mielikuvaa, että hirviasiat ovat kunnossa ja hyvässä hoidossa. Totuus on kuitenkin aivan toinen.

    Metsäalan järjestöt (MMM, Tapio, metsäkeskus, mhy) ovat suorittavinaan metsätalouden edistämistä entisellä tyylillä, vaikka VMI:n tulokset jatkuvasti tuovat esiin negatiivisiä tilastja Suomen metsistä. Hirvituhot lisääntyvät, taimikoiden laatu heikkenee, metsät kuusettuvat, metsien hoidon taso laskee, ensiharvennusrästit lisääntyvät ja heti tehtävät taimikonhoitotarpeet lisääntyvät.

    Kaikkea puolustellaan puuvarannon lisääntymisellä, mutta hirvituhojen vuoksi puuntuotannon lisääntyneisiin kustannuksiin ja raakapuun laadun heikkenevään kehitykseen ei juurikaan oteta kantaa tai kiinnitetä huomiota.

    Takavuosina tehtyyn sopimukseen, jossa hirvituho luokiteltiin ”luonnontuhoksi”, ei kukaan ota edes puheeksi, vaikka suuri osa kielteisestä kehityksestä juontaa juurensa tästä luonnottomalta tuntuvasta sopimuksesta. Alueita jää hoitamatta juuri siksi, kun luonnontuhoalueen voi jättää luonnontilaan eli hoitamatta.

    Metsäalan järjestöissä olisikin tarpeen ottaa käsite ”luonnontuho” hirvituhon osalta uudelleen käsittelyyn. Nyt entiset päättäjät ovat jo eläkkeellä tai muuten poistuneet, joten kenenkään arvovallan ei luulisi siitä kärsivän. Edustajien moraalin toteutuminen lisäisi arvovaltaa ja ainakin tuloksellisuutta.

    mehänpoika

    Avauksessaan Anton alkuun siteeraa MTK:n kirjoitusta 20.9.2012:
    ”Hirvilupien vähentämisestä käytävästä keskustelusssa on unohdettu metsänomistajien ja maanviljelijöiden edut.” Mielestäni MTK jätti tiedotteessaan tahallaan mainitsematta yhteiskunnan ja koko talouselämän edun.

    Hirvituhojen osuuden Etelä-Suomen kaikista puuntuotannon taimikoista (19 %) sekä vertailun Pohjois-Suomen hirvituhoihin (vielä suurempi osuus) MTK tuo kiitettävästi esille.

    Yhteiskunta on luonut metsäalan kehittämiseksi MMM:n, Metsäalan Kehittämiskeskus Tapion, metsäkeskukset sekä metsänhoitoyhdistykset. Metsänomistajien koulutusta ja neuvontaa on toteutettu aina tarpeen mukaan. Kuitenkin tällaisen totaalista metsätaimikoita aiheuttavan tuholaisen annetaan harrastuksen vuoksi tehdä tuhojaan vuosikymmenestä toiseen.

    Voidaankin kysyä: Onko näillä metsäalan järjestöillä enää mitään käytännön merkitystä? Ainakin kun katsotaan VMI:n tulosteita, voidaan järjestöjen aikaansaannoksia pitää hyvin vaatimattomina. Hirvivahingot ovat olleet jatkuvassa kasvussa, samoin rästiin jääneiden taimikonhoitotöiden ja ensiharvennusten määrä.

    Näiden tilastomäärillä lienee selvä yhteys toisiinsa. Kuitenkin hirvituhoa halutaan metsäalan edistämisjärjestöissä pitää edelleen ”luonnontuhona”, vaikka viimeistään nyt pitäisi huomata, mihin se on johtanut. Luonnontuhon jälkeen metsänomistajalla ei ole velvollisuutta tehdä alueelle mitään, ei hirvituhonkaan osalta.

    mehänpoika

    Jees h-valta:lle kertoisin oman mielipiteeni:
    Nykyisellä pyyntilupiin perustuvalla hirvestyskäytännöllä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta saada hirvikantaa niin alhaiselle tasolle, että nykyisen suuruinen susikanta voisi sen tyydyttävästi säädellä.

    Nytkin on hirvestäjillä kova tuska saada susikantaa vähenemään. Ilmeisesti hirvieläinten pyyntiluvista luopumisella (pakkokeinona) hirvikanta olisi mahdollista saada järkeviin mittasuhteisiin. Tällöin jahdeissa syntyvät ja löytymättömät haavoittuneet voisi kaikki ilman omantunnon tuskia jättää susille ja karhuille.

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 1,383)