Etusivu › Keskustelut › mehänpoika › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 1,383)
1 2 3 … 111 112 113 … 137 138 139
  • mehänpoika 24.3.2013, 20:18

    Olipa Tanelin viimeisessä viestissä asian ydin viisaasti kerrottu! Ei pitäisi kenenkään siitä ainakaan loukkaantua.

    mehänpoika 19.3.2013, 21:04

    Hirvenmetsästyksen pyyntiluvista luopumisen yhtenä todellisena etuna voisi sivutuotteena tulla vaikkapa metsästysseuratoiminnan vähittäinen alasajo. Kun luotaisiin toimivat ohjeet hirvieläinten metsästykseen, ei metsästysseuroja välttämättä tulevaisuudessa tarvittaisikaan. Osahan niiden jäsenistä alkaa kuukahdella jo autolta hirvitornille siirtyessään.

    Metsästysseurojen luontainen vähentyminen, pyyntiluvista vapaan hirvestyksen ohella, olisi kyläyhteisölle ja varsinkin yhteiskunnalle suureksi siunaukseksi. Mitä todennäköisemmin hirvikannat laskisivat maantieliikenteen ja metsänhoidon vaatimalle tasolle, mistä suurimmat hyödyt koituisivat yhteiskunnalle.

    Juuri metsästysseurat ja metsästysseuratoiminta ovat näihin päiviin asti olleet tukemassa hirvikantojen pitämistä sietämättömän korkealla. Niitä on pidetty ”yleishyödyllisinä yhdistyksinä” ja siten verotuksen suhteen erityisasemassa esim. yrityksiin nähden. Tätä kannattaisi verottajan vähän tarkemmin selvittää, että onko tällaiselle käytännölle ollut minkäänlaisia perusteita.

    MMM:n Luonnon virkistyskäyttöyksikössä metsästysasioita hoitavat ovat alkaneet käyttää työpaikastaan nimitystä, ”Riistakonserni”. Ompa ihmeellinen yritys (konserni), kun yhteiskunnalle siitä ei ole juuri muuta kuin kuluja! Tällaiset vahinkoeläimen ylläpidolla konserniksi turvottuneet yrityksetkin joutavat näivettyä.

    mehänpoika 19.3.2013, 08:43

    Metsästysoikeutta pitäisi laajentaa vahinkoeläimien, kuten ainakin kaikkien hirvieläinten osalta. Siihen vielä lisäksi käytännössä hyvin toimivat metsästysohjeet, niin luulisihan homman hoituvan. Turhaa jankuttamista sellainen, että mikään ei muuttuisi jos luovuttaisiin hirvien pyyntilupakäytännöstä.

    Hirvikanta pitää saada liikenteen ja metsätalouden vaatimalle nykyistä paljon alhaisemmalle tasolle. Siihen nykytilanteessa ehkä paras keino olisi pyyntiluvista luopuminen. Olisihan se nyt ajankohtaista, kun hirvikannan hoitosuunnitelmaesitys on lausuntokierroksella. Järkisyyt puoltavat muutosta.

    mehänpoika 17.3.2013, 20:45

    Pyyntilupiin perustuva hirvikannan säätely ei ole toiminut koskaan olemassa olonsa aikana. Aina talvelle on jäänyt liikaa hirviä, ja vahinkoja sekä maanteillä, metsätaimikoissa että pelloilla on ollut liikaa. Aika-ajoin hirvikanta on karkaillut metsästäjien käsistä.

    Tähän myös valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) puuttui hirvitarkastuksessaan 100/2005, mutta mitään korjausta epäkohdan poistamiseksi ei ole haluttu tehdä. Siksi juuri VTV on esittänyt yhtenä vaihtoehtona hirvien pyyntilupajärjestelmästä luopumista. Ei se .ole ”höpinää”, mitä nimimerkki ”suorittava porras” jatkuvasati toitottaa. Se olisi myös metsästäjien kannalta järkevää, koska hirvi on VTV:n käsityksen mukaan yhteiskuntataloudellisesti pelkkä rasite.

    Ei liene myöskään hyväksyttävissä, että nykyisin metsästyseurat pyyntilupia anoessaan käytännössä määräävät tieliikenteen hirvikolareiden sekä niissä menehtyneiden ja loukkaantuneiden määrän. Korreloihan vuotuisten hirvikolareiden määrä melko tarkkaan hirvikannan koon kanssa.

    Nytkin viime syksyn hirvenpyyntilupia leikattiin 1/3 edellisestä vuodesta, vaikka hirvikanta on maantieliikenteen ja metsänhoidon kannalta kestämättömän suuri. Hirviporukat vain pantiin anomaan vähemmän pyyntilupia seurauksista välittämättä. Pyyntiluvista vapaassa hirvien metsästyskäytännössä ei syyttävän sormi olisi syyllistä osoittamassa. Tietysti toimiva metsästyskäytäntö on varmistettava tavalla tai toisella.

    mehänpoika 16.3.2013, 20:32

    Ko. suunitelmaesitys toteutuessaan esitetyssä muodossa varmistaisi nykyisen pyyntilupiin perustuvan metsästyskäytännön jatkumisen. Juuri tähän epäkohtaan valtiontalouden tarkastusvirasto hirvitarkastuksessaan 100/2005 puuttui.

    VTV:n mielestä ko. käytäntö johtaa aika-ajoin liian korkeisiin hirvikantoihin, jolloin hirvistä aiheutuvat haitat ja vahingot korostuvat lähinnä liikenteessä ja metsätaimikoissa. VTV:n mukaan valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä rasite, joten hirvien metsästysjärjestelmää olisi tarpeen kehittää.

    VTV esittääkin harkittavaksi yhtenä vaihtoehtona hirvien metsästyksessä luopumista kokonaan nykyisestä pyyntilupajärjestelmästä. Tätä ei metsästyksen ylin johto tunnu edes harkitsevan.

    Hirvikannan hoitosuunnitelmaesitystä perustellaan metsästyksessä saadun lihan laskennallisella arvolla ja siitä johdetulla metsästyksen virkistysarvolla. Kuitenkin hirvien metsästyksen kulut ovat suuremmat kuin saadun vastaavanlaisen lihan arvo, joten lihalle ei pitäisi jäädä mitään ”laskennallistakaan” arvoa. Hirvestystä lihan vuoksi voi verrata puutavaran korjuuseen 0-rajan ulkopuolelta, jolloin verotettavaa tuloa ei synny.

    Hirvestyksen virkistysarvo on samoin vailla minkäänlaista laskennallista pohjaa. Eihän siinä ole huomioitu muille luonnonkäyttäjille hirvikärpäsen aiheuttamaa epävirkistyksellisyyttä. Riippuuhan hirvikärpästen määrä hirvien määrästä. Myöskään metsänomistajien mielipaha hirvien vikuuttaman taimikon hoitotöissä on unohdettu.

    Onko tällaisilla perusteilla laaditulla hirvisuunnitelmalla ollenkaan todellisuuspohjaa?

    mehänpoika 16.3.2013, 18:29

    Ei metsästykselläkään saada hirvikantaa kohtuulliselle tasolle, jos metsästys perustuu pyyntilupiin ja susille ”säästetään” hirviä metsästyslupia myönnettäessä.

    mehänpoika 16.3.2013, 18:20

    Hirvikannan hoitosuunnitelmassa selitetään nykyisen hirvien pyyntilupakäytännön ja valikoivan metsästyksen turvaavan hirvien hyvän vasatuoton ja mahdollisimman hyvän perimän. Siksi hirvikannan säätely muka pitäisi perustua pyyntilupiin.

    Pyyntilupamenetelmällä aika-ajoin liian suureksi mahdollisesta kasvava hirvien määrä olisi tarkoituksena pitää kurissa antamalla enemmän päätäntävaltaa paikalliselle tasolle. Mielestäni aika hyväuskoista olisi metsänomistajien sakki, jos tuollaisiin selityksiin uskoisi.

    Nyt metsänomistajilla olisi aikaa 30.4 asti pyrkiä suoraan vaikuttamaan ko. hoitosuunnitelmassa mainittuihin virastoihin tai laitoksiin, joihin suunnitelma on lähetetty lausunnolle. MTK:n johtokunnan jäsenistä on ehkä yli puolet hirvestyksen harrastajia, joten sieltä järjestönä tuskin on apua. Myös muihin virastoihin tai laitoksiin lienee ”solutettu” avainpaikoille lyhytnäköisiä hirvestyksen harrastajia.

    Hirvikärpäsen haitallinen vaikutus syksyn metsänhoitotöiden toteutukseen, marjastukseen ja sienestykseen on liian usein unohdettu vaadittaessa hirvenmetsästyskäytäntöön muutosta, mikä johtaisi pienempään hirvien talvikantaan ja pienempään hirvikärpäsriesaan.

    mehänpoika 14.3.2013, 11:12

    Avauksessa ja hirvikannan hoitosuunnitelmassa esitetty väite, että viime vuonna hirvien aiheuttamat metsävahingot olisivat vähentyneet, tuskin pitää paikkaansa. Ainakin sitä on yritetty perustella hyvin köykäisesti. On verrattu vain viimevuoden maksettuja korvauksia edellisen vuoden vastaavaan lukuun.

    Näistä luvuista ei voi vetää suoraan sellaista johtopäätöstä. Viime syksyn pyyntilupia leikattiin 1/3. Minkähän johtopäätöksen siitä voisi ennakkoon tehdä?

    Esimerkiksi viimeisen VMI:n yhteydessä havainnoidut metsätaimikoiden hirvivahingot, joita oli yli 1 miljoonaa hehtaaria, oli ”ansiokkaasti” jätetty mainitsematta koko hirvisuunnitelmassa. Edellinen pienempi luku näkyi tarkoituksenhakuisesti kylläkn. Näiden VMI:n lukujen vertaaminen ja suoritettu pyyntilupien leikkaaminen antavat täysin päinvastaisen kuvan tämänhetkisestä tilanteesta.

    Hirvitutkimuksen puutteesta ei ainakaan MMM:tä voi moittia. Päinvastoin! Hirvisuunnitelman Osa 1:n lopussa oli luettelona ehkä vain pieni osa hirvitutkimuksen eri lähteistä, joihin nyt suunnitelmassa oli nojattu. Luetteloa oli 82 sivua, yhteensä 184 tutkimusta tai lähdettä. Luulisi hirvitutkimuksen jo riittävän!

    Lisäys:
    Ilmeisesti yksikään lausunnon antaja ei jaksa kahlata hirvisuunnitelmia läpi. Suunnitelman tekijät ovat tästä tietoisina liittäneet mukaan vielä kaiken varmuudeksi tuon valtavan määrän hirvitutkimuksia, joiden kahlaaminen veisi samalta henkilöltä kuukausia. Siis aineiston paljoudella halutaan saada piaisesti myönteiset lausunnot ko. suunnitelmaan. Asiat hoidetaan kuin mafiassa.

    mehänpoika 11.3.2013, 21:42

    Metsälakiesitys (Luonnos 8.2.2013) on lähetetty lausunnolle oikeus-, työ- ja elikeino-, valtiovarain- sekä ympäristöministeriölle. Lisäksi lausuntoa pyydetään 30:ltä muulta toimijalta, mm. Suomen Riistakeskukselta. MMM044:00/2011 (HARE – järjestelmä.vn.fi)

    Näyttäisikin siltä, että metsätaloutta saadaan harjoittaa tulevaisuudessakin hirvitalouden ehdoilla. Eihän sanaa, hirvi, taida löytyä lakitekstistä eikä myöskään lakiluonnoksesta. Erinäiset säännökset otsikon alla 26 § sitoo kansallisen ja alueellisen metsäohjelman metsälakiin. Näissä ohjelmissa on ainakin maininta riistasta. Ehkä hirveä ei ole rohjettu mainita.

    KMO 2015 vivulla 31 lukee ”Tavoitteet” alla: ”Metsien ihmisten hyvinvointia lisääviä ja kulttuuriarvoja tuottavia tekijöitä vahvistetaan”. ”Toimenpiteet” osion alla lukee mm: ”Metsien hoito-ohjeet uudistetaan riista-, maisema-, virkistys- ja kulttuuriarvojen sekä poronhoidon huomioon ottamiseksi. (Tapio, MKJ)”

    Lausuntoja pyydetään 25.3.2013 mennessä. Taitais olla vielä pari viikkoa aikaa vaikuttaa…

    mehänpoika 6.3.2013, 20:28

    Ainahan maaseudulla susia on pelätty. Nyt susipelkoa on hirviongelmien ja hirvikannan hoitosuunnitelman lausuntokierroksen menestymisen varmistamiseksi lietsottu MMM:n suunnasta aivan tarkoituksella. Vedetty esiin ”susikortti”. MMM:ssä tiedetään, että siinä mielipiteet hajoavat ja tunteet nousevat pintaan.

    Todellisuudessa susista puhuminen on turhaa voimavarojen haaskausta. Ammuttaisiin vain aina ongelmasudet pois ja sillä siisti. MMM:ssä tarkoituksella pihdataan lupia. Siten saadaan ongelmaa pitkitettyä.

    Hirvikannan hoitosuunnitelman lausuntokierros on MMM:ssä tarkoituksena saada menemään läpi vähin äänin ja puutteellisesti luettuna. Entinen pyyntilupakäytäntö olisi saatava keinolla millä hyvänsä jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Tähän epäkohtaan olisi nyt hyvä mahdollisuus iskeä. Pyyntiluvista vapaa hirvien metsästys kun poistaisi kerralla kaikki hirviongelmat susineen kaikkineen.

Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 1,383)
1 2 3 … 111 112 113 … 137 138 139