Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Jos tällä hetkellä taimien päällä oleva vesakko on tiheää ja varjostaa kovasti männyn taimia, tulisi perkaus tehdä viipymättä, että uutta kasvua lykkäävien männyn taimien versot ehtivät saada läpi kesän runsaasti auringon valoa. Silloin syntyy versoihin runsaasti haitta-aineita.
Kokemuksesta tiedän, että syksyyn jätetyn vesakon perkuun jälkeen tuylee männyn taimikkoon runsaasti hirvivahinkoja versojen hyvän maittavuuden vuoksi. Ilmeisesti maistuu hirville yhtä hyvin kuin meille mullan alla kasvaneen porkkanan osuus. Valossa ollut osa maistuu meistäkin kitkerälle.
Metsästys ja Kalastus-lehden uutinen lienee tarkoitushakuisesti uutisoitu RKTL:n tutkimuksen pohjalta. Näillä yhteispeli varmaan sujuu. Mielestäni turhaa melua tyhjästä. Eihän tuonlainen ole mitenkään mahdollista. Supien määrä vähenee jos tehopyynti on todella tehopyyntiä. Luonnostani epäilen kaikkea, mikä liittyy metsästyspiirien tiedotukseen.
6 m3:lle:
Kyllä hirvi kuorii varjossa aiemmin kasvaneet männyn silotyvet vielä 7 metrisenäkin. Havuihin kun ei enemmälti enää yllä.Metsuri motokuskille:
Pellonlaitapetäjät tai tienvarsipuut ovat taimesta lähtien saaneet valoa joka puolelta. On niihin haitta-aineitakin kertynyt vaikka ei olisi tarvinnutkaan. Laatu niissä on mitä on.Sopiva varjostus olisi laatumännyn kasvatuksen kannalta eduksi, mutta haitta-aineita ei niin paljon kaikkiin taimiin kehity. Laatua ajatellen ylitiheänä pidetty männyntaimikkokin voi vielä 5-6 metrisenä mennä pilalle, koska sivuoksiin ja runkojen kuoreen ei haitta-aineita ole pystynyt valon puutteessa muodostumaan.
Runsas hirvikanta ja laatumännyn kasvatus eivät mielestäni millään menetelmällä ole yhteensovitettavissa. Töitä saa tehdä monta kertaa, mutta lopputulos 15-20 vuoden kuluttua hirvien hampaissa voi olla enemmän tai vähemmän runkovikainen metsän alku.
Ei ”suorittava portaan” tarinoihin ole paljoa uskomista. Hänen mielestään nälkiintyneet ja huojahtelevat hirvilehmät kevättalvella olisivat hyvässä ”trimmissä” petoja vastaan. Kyllä hyvässä lihassa olevat hirvet voimakkaampina selviintyisivät hengissä paremmin, mutta Suomen talvi on yleensä paksuluminen ja ankara, jolloin ravinto on minimitekijä myös hirvialkion kehitykselle. Astumisajankohdat ovat selittelyä ja huu-haata.
Vain haitta-aineiden paremmasta muodostumisesta auringon valossa olen samaa mieltä, mutta männyn laatu menetetään haitta-aineiden kasvatuksella. Harva taimien kasvatusasento lisää taimiasteella oksan kasvua sekä runkojen paksuuskehitystä.
Taimikon tiheänä pitäminen yli 5 metrin pituuteen vähentää varjostuksellaan haitta-aineiden kehittymistä myös rungoilla, joten silloin runkojen hirvivauriot lisääntyvät.
Vaikka suorittava porras kuinka yrittäisi perustella tiheän hirvikannan ja metsänhoidon yhteensovittamisen mahdollisuutta, on siihen vain yksi onnistumisen tie: Hirvitalouden on sopeutettava metsänhoidon vaatimuksiin. Ei päinvastoin. Tiheillä hirvikannoilla ja metsänhoito-ohjeiden muuttamisella hirvien kulutusta huomioiden ei päästä hyvään lopputulokseen. Meille tärkeä puuntuotanto kärsii liikaa
Metsuri motokuskille:
Kerrot, että vasojen keskipainon pieneneminen johtuisi pääosin väärästä uros-naarassuhteesta. Lienee samanlainen mielipde kuin minullakin, mutta teoriasi kävisi paremmin hirvikannan säätelijöiden pirtaan. Lähivuosinahan tuokin varmentuu, jos asiaa vielä halutaan tutkia. Nythän uroksia on pyritty säästämään.
Hirvien talvilaitumien typistymisten (syömättömät männyntaimikot)vaikutuksia ei ilmeiseti haluta tutkia. Jos joskus tutkitaakin, tuloksia tuskin haluttaisiin julkistaa, jos kevättalven laihat hirvinaaraat osittautuisivat syyksi vasapainon pienenemisiin. Silloinhan olisi hirvenlihan tuoton kannaltakin entistä perustellumpaa alentaa hirvitiheyssuosituksia.
Holtittomuus voi kostaantua koko harrastuksen näivettymiseen.
”Puun takaa” ja ”6 m3” menevät turhaan henkilökohtaisuuksiin.
Avauksen viimeinen virke ei sellaisenaan käy ajatusmaailmaani. Ravinnekierto on kyllä hidastunut, ja maaperäkin kuusikkokierron jäljiltä köyhtynee. Kuusikon jäljiltä viljavien maiden lajit ovat harventuneet, mutta luulen silti, että viljavien maiden lajeja eivät ravinneköyhien maiden lajit pysty syrjäyttämään. Syrjäyttämisen on tehnyt kuusisukupolvikierto tai viimestään toinen sellainen.
Antonilla lienee mapissaan tarkka tutkimuskierto. Niin luulen!
Kaikesta huolimatta sorkkaeläinkannan vaikutukset ovat jo nyt pitkään jatkuttuaan nähtävillä hyvin kielteisinä. Ne ovat kielteisiä kustannuksiltaan ja laadun osalta raakapuuhuollolle ja selvästi heikentäviä hirvien talvilaitumille. Ilmankos raakapuu on liian kallista, ja vasojen keskipainot pienentyneet.