Etusivu › Keskustelut › mehänpoika › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,061 - 1,070 (kaikkiaan 1,383)
1 2 3 … 106 107 108 … 137 138 139
  • mehänpoika 17.6.2013, 10:55

    Jos metsälaki hyväksytään esitetyssä muodossa, tullee vakuusongelmia myös huolella ja taidolla metsiään käyttäville. Uudistamisen läpimitta- tai ikävaatimukset muuttanevat metsien uudistamista liian hyväkasvuisille kohteille vain ehkä 10-15 prosentilla metsänomistajilta. Ajatteleehan valtaosa metsiään taloudellisesti pitkällä tähtäyksellä eli ylisukupolvisesti.

    Pidän pahimpana kaikkia metsänomistajia koskevana kohtana metsälakiesityksen 6 luvun (Erinäiset säädökset) 26 §:ää, ”Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma”, mikä entisessä metsälaissa sisältyi 4 §:ään. Nyt metsäohjelmien tueksi on MMM:n ohjaamana tehty hyvin paljon yhteistyötä metlan, PTTL:n, Sitran, ELY:n YM:n ja monien muiden tahojen kanssa. On vaarassa, että metsät oikein lain vaatimuksin asetetaan hirvenmetsästyssafareja järjestävien matkailuyritysten temmellyskentiksi.

    Kirjoitan joskus tämän metsälakiesityksen 26 §:n kokonaisuudessaan, koska se voi olla vaikea nyt tiedostoista löytää.

    HUOMIO! – Tämän voisi ylläpito poistaa ylimääräisenä!

    mehänpoika 11.6.2013, 20:25

    Mielestäni silloin hirvipolitiikka olisi ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”, kun siitä aiheuvat vahingot ja haitat kansalaisille, elinkeinolle ja liikenteelle jäävät yhteiskunnalle ja yhteiskuntataloudelle koituvia hyötyjä pienemmiksi. Vain huomattava yhteiskunnallinen etu ajaa yksityisen edun edelle riitatapauksissa.

    Yleisesti hyväksyttävään tilanteeseen tuskin päästään koskaan, jos hirvenmetsästystä harjoitetaan jatkossakin vuotuisiin pyyntilupiin perustuen. Pyyntiluvilla nimittäin ohjataan hirvikannan kokoa, ja hirvikannan koko määrää käytännössä vuotuisten hirvikolareiden määrän.

    Näissä hirvien aiheuttamissa onnettomuuksissa jopa kuolee ihmisiä, ja joka vuosi loukkaantuu useita satoja. Siis kaikki tämä on pantu tapahtumaan näennäisen laillisesti, mutta hyvin paljolti turhien pyyntiluparajoitusten vuoksi.

    Harjoitettua hirvipolitiikkaa ajatellen nykyisen suuruisen hirvikannan ylläpito tulee maa- ja metsätalouden harjoittajille hyvin kalliiksi ja on jo yli 40 vuotta aiheuttanut kustannuspaineita ja niistä johtuvaa heikentynyttä kannattavuutta.

    Teollisuus valittaakin Suomen raakapuuta maailman kalleimmaksi. Metsänomistajien mielestä puun tuottaminen nykyhinnoilla ja nykyolosuhteissa on hyvin huonoa. Ei tällaisen tilanteen jatkuva ylläpito ole myöskään yhteiskunnan etu. Näin ajatellen nykyinen hirvipolitiikka ei olisi ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”.

    mehänpoika 11.6.2013, 10:33

    Timpalle:
    Miksei välittömästi muokkaus ja konekylvö sen yhteydessä? Heinettymisestä voisi olla vähemmän haittaa jos metsitys välittömästi.

    mehänpoika 10.6.2013, 07:43

    Maaseudun Tulevaisuus uutisoi tänään karhunhoitosuunnitelman toteutumisesta otsikolla: ”Karhut runsastuvat keskisessä Suomessa”.
    Uutinen on täysin odotusten mukainen. Uutisen mukaan ”koko Suomessa on rktl:n mukaan vähintään 1556-1681 karhua”. Karhukanta olisi tämän mukaan nopeassa kasvussa. Todellisuus voi olla vielä huomattavasti karmeampaa.

    Oikein naurattaa tuo yhden karhun tarkkuus uutisessa. Tällaista uutisointia tapahtui hirvistäkin 10-20 vuotta sitten erään hirvikolumnistin toimesta. Myöhemmin laskelmat osoittautuivat olevan kovasti alakanttiin. Silloin ilmeisesti tahallaan kuten karhujen osalta jo pitkään ovat olleet. Eikö järki koskaan voita karhujahtien kiihkoa?

    Ilmeisesti kohta taas puolustellaan hirvikantojen lisäystarpeita karhujen ja susien vaatimuksilla: ”Muuten pedot tulevat pihoihin ruokaa etsimään”!?

    mehänpoika 9.6.2013, 13:48

    Parastaikaa ukkostaa. Olen joskus kuullut, että ukkoskuurot vapauttavat sateen mukana puille ja muille kasveille elintärkeää typpeä maahan. Liekkö suuristakin määristä kyse?

    mehänpoika 9.6.2013, 11:21

    Panitpa aika populistisen avauksen. Aika yksipuolisesti ajateltu. Maatalous on alkutuotantoa ja tuotannollista toimintaa kuten metsätalouskin. Siksi sen kannattavuus on hyvin tärkeää meille ja elintarviketeollisuudelle.

    mehänpoika 9.6.2013, 11:08

    Kyllä Moskovan liepeillä rauduskoivikon kasvatus onnistuu ilman hirvien aiheuttamia vikuutuksia. Eihän siellä juuri hirviä tapaa. Ne ammutaan heti jos joku sinne ilmaantuu.

    Näin pitäisi olla asiat myös Suomessa. Meillä ollaan ilmeisesti tyhmempiä.

    mehänpoika 8.6.2013, 11:28

    Ehkäpä pienaukkoja kannattavat sellaiset metsänomistajat, jotka perustavat metsänsä tuoton toiveajatteluun. Kuvitellaan, että pienaukot taimettuvat luontaisesti ja näin vältyttäisiin metsämaan muokkauksilta ja taimien istutuksilta jälkihoitotöineen.

    Pienaukossa tosiaan taimikko kehittyy hitaasti. Sensijaan aukon reunassa vanhemman metsän kasvu yleensä paranee. Haittapuolena on myrskytuhojen lisääntyminen tuulelle käyvissä rintauksissa. Jatkuvasti saa olla tuulenkaatoja keräämässä.

    Hirvi on pienaukon putsaaja männyn ja koivun taimien osalta. Siksi pienaukoista kehittyy hitaasti pieniä kuusimetsiköitä. Pienten metsiköiden käsittely taimikoiden hoidon ja harvennushakkuiden osalta tahtoo monesti jäädä tekemättä. Siitäkin kärsii pienaukon tuotto.

    mehänpoika 8.6.2013, 08:00

    Gla lukee VMI:n tuloksia kuin ”piru raamattua”. Tottakai männyn osuus kuutiomäärässä no lisääntynyt, kun 1970-80 luvuilla uudistettiin paljon männylle. Vanhat väsähtäneet kuusikot piti istuttaa männylle. Kuusta on siis paljon hakattu teollisuuden käyttöön, mikä tietysti näkyy VMI:n tulosteissa.

    Kuusen kasvatusala on jo 1970-luvulta lähtien ollut voimistuvasti lisääntymässä. Se näkyy kuutiomäärissä vasta enemmän 30-40 vuoden kuluttua. Liekkö Gla sitä enää kokemassa?

    Metlan pitäisi nyt tutkia hirvien talvialueiden riittävyyttä nykyiselle hirvikannalle ja tärkeimpänä se metsänomistajan kannalta katsottuna.

    mehänpoika 5.6.2013, 21:56

    1950-luvun loppupuolella oli metsänhoidonneuvojilla ohjeena lahokuusikon uudistamiseksi seuraava uudistamisen ketju: Avohakkuu, kulotus ja männyn kylvö kuokkalaikkuun.

    Muuten ohjeella olisi tullut hyvä metsä, mutta siemensyntyisen koivun kanssa tuli ensimmäinen ongelma. Hirvituhoista tuli toinen ongelma jo valmiiksi perattuun ja harvennettuun männyntaimikkoon. Harvemmiksi syödyistä reuna-alueista tuli huonolaatuinen männikkö.

    Nykyisin kävisi sama ohje, mutta kuokkalaikutus jäisi koneelle. Siemenestä syntyneeseen männyntaimeen ei varsinkaan kuusenjuurikääpä tartu. Valitettavasti kulotetun alueen männyntaimet kelpaavat hyvin hirville.

Esillä 10 vastausta, 1,061 - 1,070 (kaikkiaan 1,383)
1 2 3 … 106 107 108 … 137 138 139