Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
TV1:n aamun avauksessa käsiteltiin Suomen eläinten vaarallisuutta ihmisille. Siinä hirvi oli rankattu selväksi ykköseksi. Nimittäin vuosina 1998-2011 oli hirvikolareissa menehtynyt 87 ihmistä.
Olikohan unohdettu että hirvieläinten metsästys on pyyntiluvilla säädeltyä? Kolareita aiheuttavaa hirvikantaa pidetään korkeana yksinomaan metsästäjien tarpeiden vuoksi. Metsästettävää on siten enemmän. Viimekädessä hirvenmetsästäjä olisikin hirvikolareiden aiheuttaja vaikka toisin pyritään väittämään.
Näin ajatellen hirvenmetsästys rajoituksineen ei ole yhteiskunnallisesti hyväksyttävää. Rajoitusten poistaminen pyyntilupien osaalta korjaisi tilanteen.
mehänpoika 24.7.2013, 20:16Hirviluvista eivät ympäristöjärjestöt tietämäni mukaan ”älähdä”.He jos kukaan ymmärtävät hirvien aiheuttamat haitat ja menetykset teillä, taimikoissa sekä pelloilla. He ymmärtävä myös sen että mitä suurempi on hirvikanta, sitä enemmän sattuu hirvikolareita ja niissä vammauneita ja kärsiviä ihmisiä sekä hirviä.
Suuri hirvikanta vaatii myös suuret kaatokiintiöt, mikä tietää enemmän haavikoita ja kärsiviä luontokappaleita. Siis tuntuva hirvikannan leikkaus olisi valistuneiden ympäristöjärjestöjen edustajien mieleen, koska he tietävät, että vain siten hirvieläimet voivat siirtyä nimimerkki Antonin mainostamille soille, harjoittamaan lajityypillistä käyttäytymistään..
mehänpoika 24.7.2013, 19:45Täytyy myöntää, että metsästäjät ovat vanhakantaisen harrastuksensa kanssa kuin puun ja kuoren välissä. Siksi siellä johtoportaassa ja muuallakin jatkuvasti päätoimisesti koitetaan edistää ko. harrastusta vaikka minkälaisilla perusteluilla. Todellisuudessa ajetaan vain omaa itsekästä etua jota julkisuudessa pyritään salaamaan.
Tämäkin nimimerkin jälleen esiin nostama uhkaus, että jos metsästäjät lopettaisivat hirvien metsästämisen. ”Sittenkö on hyvä mieli?” Tällaista toimintaa on jo jatkuvasti tapahtumassa. Pyyntilupia pannaan ”hyllylle” siltä varalta, jos hirvikanta uhkaa mennä liian vähäiseksi.
VTV:n mielestä hirvikanta on yhteiskunnalle lähinnä rasite. Se ei missään nimessä ole luomassa hyvinvointia. Eikö silloin olisi tarpeen leikata hirvikanta niin pieneksi, että se ei muista kansalaisista tunnu enää rasitteelta?
mehänpoika 24.7.2013, 19:25Ei se noin yksinkertaisesti mene! Voimassa olevaa metsästyslakia voidaan nimittäin soveltaa käytäntöön hyvin monella tavalla. Voidaan esimerkiksi hirvien vuoksi vahinkja kärsineet jättää liian vähälle huomiolle, vaikka metsästyslain mukaan kenenkään ei pitäisi hirvien vuoksi joutua kärsimään kohtuuttomasti.
Esimerkiksi hirvikolarissa jossa aviopuoliso menehtyy, ei lähiomaisten kärsimyksiä tarpeeksi huomioida. Silloin voidaan perustellusti todeta, että hirvipolitiikka ei ole yhteiskunnallisesti hyväksyttävää.
Hirvipolitiikan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä on perännyt myös valtiontalouden tarkastusvirasto hirvitarkastuksessaan 100/2005 (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Ko. tarkastuksessa tuodaan runsaasti esille harjoitetun hirvipolitiikan epäkohtia. Kannattaa tutustua!
Loppupäätelmässä esitetään muutosta nykyiseen pyyntiluvalliseen hirvenmetsästykseen. Esitetään yhtenä vaihtoehtona harkittavaksi kokonaan pyyntiluvista luopumista hirvien metsästämisessä. VTV.n mielestä harjoitettu hirvipolitiikka ei olisi yhteiskunnallisesti hyväksyttävää.
mehänpoika 23.7.2013, 08:29Tampeerelainen ”Metsästäjät tuovat rahaa alueille”.
Olet oikeassa! Aiheesta on jo ”joku tyttönen” tehnyt tutkimuksen tai väitöskirjan tai selvityksen.
Yleensä metsästysasioiden tiedottaminen on annettu naisille. Silloin metsästäjien johto kuvittelee vähemmän tulevan vastaväitteitä. Kukapa tyttösten kanssaviitsisi kinaamaan.
mehänpoika 23.7.2013, 08:11Hirvieläinten aiheuttamat vahingot olisi pitänyt selvyyden vuoksi sisällyttää metsätuholakiin. Ehkä se olisi saanut metsästysasiat alisteisiksi metsänhoito-ohjeille ja hirvikannat pienemmiksi.
Riistavahinkolaki ei monimutkaisine vahinkoilmoituksineen ole toimiva. Ovathan hirvivahingot ylivoimaisesti suurimmat haitallisilta vaikutuksiltaan. Se estää metsän alkuunlähdön jo elämän alkutaipaleella.
Esimerkiksi vauvakuolemia pyritään ehkäisemään ihmispopulaation osallla viimeiseen asti. Uusia veronmaksajia kun halutaan varjella kaikelta pahalta.
mehänpoika 22.7.2013, 22:24Valta turmelee riistahallinnossa! Siitä osoituksena viimeisen Metsästäjälehden (4/2013) Suomen riistakeskuksen johtajan kirjoittama pääkirjoitus, jonka viimeinen lause, ”Riista luo hyvinvointia”, ei pidä paikkaansa.
Samaisen lehden sivulla 43 on riistahallinnon virkamiesten kirjoitus samasta aiheesta: ”Metsästäjät tuovat rahaa alueille”. Siinä hyvä esimerkki riistahallinnon mädännäisyydestä. Otsikon ,”Riistatalouden kokonaisarvo”, lopussa on nimittäin tavoitteellinen tiedotus metsästäjille: ”Metsästäjä, kun sinua lähestytään ensi syksynä tiedustelulla metsästysretken yhteydessä käyttämistäsi euroista, käytä hetki aikaa ja vastaa kyselyyn. Näin osallistut tärkeään metsästyksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointityöhön.”
– Onkohan näin hyvin informoidun metsästäjän ilmoittamilla jahtireissueuroilla kovinkaan paljon tieteellistä arvoa? Tämmöistäkö määrättyyn tavoitteeseen ohjaavaa kaikki metsästäjätutkimukset ja muut riistaan liittyvät tutkimukset meillä ovat? Kysyn vain! Kyllä tällä tavoin mustakin saadaan näyttämään valkoiselta!
mehänpoika 22.7.2013, 08:56Mosku: ”Valtiokin saa oman osansa lupamaksujen muodossa.”
Olet oikeassa! Lupamaksut suurinpiirtein kattavat metsänomistajien ilmoittamat ja metsäkeskusten arvioimat hirvivahingot. Ilmoittamattomat sekä hajallaan toistuvasti syntyneet pienemmät vahingot jäävät kuitenkin kaikki korvaamatta.
Samoin kuin valtion, kuntien sekä yhtiöiden metsiin syntyvät hirvivahingot jäävät kaikki valtion kautta kierrätettävien korvausten ulkopuolelle. Joten hirvivahinkojen korvausjärjestelmän olemassaolo on pelkkä veruke nykyisenlaisen hirvikannan ylläpitoon. sillä pelkästään hämätään asiasta mitään tietämättömiä päättäjiä. Järki käteen Mosku!
mehänpoika 21.7.2013, 21:01Hirvien pyyntilupamaksut kaipaavat tämän otsikon alla selventämistä. Niiden keruusta ei valtio ole juuri rikastunut, sillä ne käytännössä hupenevat yksityismetsänomistajille metsätaimikoiden hirvivahinkojen korvaamiseen ja niiden ennalta ehkäisyyn.
Metsästysseurat tilittävät käyttämiensä pyyntilupien mukaiset pyyntimaksut tosin ensin valtiolle metsästyksen jälkeen. Siksi myönnettyjä pyyntilupia jollain verukkeella liian helposti jätetään käyttämättä. Ehkä pitäisi palata entiseen käytäntöön, jolloin pyyntiluvat tai kaatolupamaksut maksettiin etukäteen.
Edellisen talven yksityismetsistä ilmoitettujen hirvivahinkojen arvioinnin pohjalta metsäkeskukset tiedottavat yhteenvetotiedot joita verrataan edellisen vuoden tilastoon. Kerrotaan syntyneet vahingot korvattavan metsästäjiltä kerätyillä pyyntilupamaksuilla.
Monesti jätetään jostakin syystä mainitsematta, että valtio, kunnat seurakunnat ja muut yhteisöt ovat jo säädöksin rajattu korvauskäytännön ulkopuolelle. Myös korvausten anomisen vapaaehtoisuus ja korvauskynnyksen olemassaolo jää monesti mainitsematta. Tästä johtuu, että uutisen lukija luulee kaiken korvauskäytännössä olevan kunnossa sekä kaiken vahingon tulevan korvatuiksi. Voi esimerkiksi olla, että hirvivahingoista vain vajaa 10 prosenttia tulee metsänomistajille korvatuiksi.
Vaikka hirvestäjät maksavat omista rahoistaan pyyntilupamaksut., eivät rahat hyödytä ketään, koska ne lähes kaikki menevät hirvivahinkojen korvaamiseen. Hirvestäjät eivät tarvitse maksaa saaliistaan myöskään veroja, vaikka RKTL on ilmoittanut vuotuisen hirvenlihasaaliin olevat 50-60 milj. euroa. Hirvestyksen kokonaisarvoksi sama laitos laskee yli kaksinkertaisen summan edellisestä arvosta. Yli toinen puoli olisi siten laskennallista virkistysarvoa. Näistä summista voi jokainen olla vaikka mitä mieltä. Ruotsia on pidetty ennenkin tukena
mehänpoika 21.7.2013, 16:38Noin viisikymmentä vuotta sitten vahinkoeläimenä silloin pidettyä karhua sai metsästää kuka vain kunhan oli laillinen ja tarpeeksi tehokas ase sekä sille kantolupa. Metsästysmaan vuokraamisistakaan ei tarvinnut välittää. Tarvittiinko edes metsästyskorttia?
Samaa käytäntöä voisi soveltaa nyky-yhteiskuntaan käymättömän selvän vahinkoeläimen metsästämisessä. Toimimattomat metsästyslaithan voidaan Eduskunnan toimesta säätää toimiviksi.
Toimivilla metsästysohjeilla varmaan hirvikanta saataisiin pienemmäksi. Jos joku alue uhkaa mennä liian vähäiseksi hirvistä, hoituu tasoittuminen hirvien vaellusten aikaan pitkien sorkkien avulla.