Käyttäjän markules kirjoittamat vastaukset
-
Mulla on ammattisahoina nyt Stihl 460 ja Husku 545. Stihlillä oon sahaillu reilu 1000 tuntia ilman mitään ongelmia, tosin kaasuvaijerin vaihto edessä kohta. Helppo käynnistää ja käy aina ongelmitta. Bensaa vie hieman vähemmän kuin Husku. Husku ärhäkämpi ja minulle istuu kouraan paremmin. Sillä olen sahaillu n. 600 tuntia ilman ongelmia. Kulman rasvailu tympii Huskussa kun on tottunu Stihlin huoltovapaaseen. Huskussa paremmat valjaat, Stihlilläkin ihan OK mutta ei oikein kestänyt mulla. En osaa sanoa kummalla työ joutuisampaa. Molemmat hyviä sahoja.
Molempien merkkien isompiakin malleja olen kokeillut ja todennut että työskentely kömpelömpää. Paikallinen iso Husku-myyjä sanoi että ammatisahoiksi Huskuista menee selvästi eniten juuri 545-mallia. Sama myyjä sano että echolla kovasti panostetaan nyt ammattiraivurin kehittämiseen, nykyiset ei oikein ammattisahoja. Moottorisaha mulla echo ja hyvä on.
Viime vuonna näihin aikoihin tuli koeajettua ihan urakalla autoja, mielessä kulkupeli jolla hoitaa perheajot kaupungissa ja työajot metsäteillä. Avoimin mielin lähdin merkin suhteen liikkeelle vaikka taustalla oli ajovuosia 28, kilometrejä 600tkm, kaikki käytetyillä Opeleilla. Koeajoin uudet Subaru XV:n ja Forresterin, Octavia Scoutin, Seat Leon Xperiencen sekä käytetyt Insignia country tourerin, Subaru Outbackin ja A4 allroadin. Vaikka tein suht. perusteelliset koeajot ja erojakin löytyi, erojen arvottaminen oli vaikeaa. Kaikki olis kyllä kelvanneet. XV oli minusta ykkönen etenemisessä lumella yhdistettynä siihen että oli mukava kaupunkiajossa, jota myös ajan paljon. Oli vaan pahus just turhan lyhyt perältään. Insigniassa oli eniten premium-fiilistä, oli vain turhan pienellä maavaralla ja tavaratila oli vuorattu pieneksi niinkin isolle autolle.
Lopulta päädyin tilaamaan Leon Xperiencen, joka on siis Seatin versio Octavia Scoutista, Golf alltrackistä ja A4 allroadista. Auto on 2.0tdi, 150hv, manuaali 6, 4drive. Hintaa autolle tuli 18″ kesävanteilla, irrotettavalla koukulla ja muutamilla muilla varusteilla n. 33t€. Kesävanteilla maavaraa on vajaat 19cm. Tavaratilaa n. 600ltr, jarruton perävaunu max 740kg. Valinta tapahtui lopulta auton ominaisuuksien ja uutuuden suhteella hintaan. Autoja on nykyään erittäin vaikea laittaa selvään laatujärjestykseen jos ei ole pinttymää jonkun auton hyvästä tai huonosta laadusta. Sen sai huomata korostetusti kun luki suomalaisia, ruotsalaisia, eurooppalaisia ja amerikkalaisten laatututkimuksia tai testiraportteja. Esim. subarut on on amerikkaisten laatututkimuksissa ihan ykkösiä, erityisesti Suomessa ei niinkään. Olis tuntunut hölmöltä maksaa esim. Audista saman verran kun sillä hinnalla sai muutaman vuoden ikäisiä, reilusti yli 100tkm ajettuja.
Tähän asti eli 12tkm on auto vastannut mainiosti odotuksia. Erityisen mukavalta on tuntunut 4drive niin metsäteillä kun mäkisen kotikaupungin liukkailla kaduilla. Tulevaisuus näyttää sitten laadun. Sai kuitenkin takuuta 5 v/100tkm, jotka mun kohdalla osuu samoihin aikoihin. Opeleitteni vakiohuoltaja sanoi kun merkin vaihdosta puhuin, että neljä Opeliani eivät vähävikaisuudestaan huolimatta olleet välttämättä erityisen hyviä yksilöitä vaan minä olen siinä yhtälössä ollut tärkein tekijä. Suhtaudun tulevaisuuteen luottavaisesti.
Kyllä minäkin olen ehdottomasti pienemmän sahan ja terän kannalla, 460:llä sahailen. Jalat on mulle se tärkeä juttu, ne pitää olla kunnossa että homma ei ole horjumista ja paikallaan seisomista. Erityisesti talvella pitää hankkia puntilla lisää voimaa. Ketterät jalat kruunaa ketterä saha.
Enkä ymmärrä minäkään kitinää leivän ohuudesta ainakaan nyt kun yrittäjänä teen. Olis vaan pitäny heti laittaa toiminimi. Vähän meni off topic, sorry.
Vajaa kolme vuosikymmentä oon raivannut omia metsiä ja muutaman vuoden muidenkin metsiä ilman ainoatakaan ampparin pistoa. Viimeisen kahden viikon aikana oon tallannut puolen tusinaa pesää ja saanu kymmeniä pistoja. Alkaa jo tulla uniinkinkin ja koko ajan raivatessa pitää tarkkailla. Ojan penkoilla on tallomani pesät olleet.
Eikö liikkeelle vois lähteä raivuun koneellistamisessa siitä, että motolla sais ennakkoraivattua samalla kun hakataan. Nyt kehitellään ensimmäisenä sitä mikä metsurityönä on nopeinta, helpointa ja halvinta.
Ammatti Raivoojaa lukiessa on kuin omia ajatuksiaan lukisi, vaikka kokemusta itellä vielä aika vähän. Yhden kerran kun palkollisena raivasin puoli tankkia väärällä puolella rajaa, opin olemaan tarkkana. Vaikka miten tein tarpeeseen hyvän jäljen rajan takana, sai metsänomistaja ilmaisen työn lisäksi usean sadan korvauksen työnantajaltani. Sen jälkeen on ollut karttaselain puhelimessa. Nykyään jos raja on hukassa, teen hieman varman päälle gepsistä huolimatta.
Vielä kun olisi muillakin toimeksiantajajilla metsägroupilla käytössä olevan bitappsin kaltainen sovellus puhelimeen. Minusta se helpottaa koealojen ottamista huomattavasti.
Nyt mietityttää lähinnä autokysymys. Ihan hyvin olen pärjännyt perheautollani toistaiseksi, mutta kun ei oikein ole vetoauto niin taimikuljetuksia ajatellen pitäis varmaan hankkia auto. Itse koen että en tarvitsisi erillistä autoa yritystoimintaan vaan juuri raivoojan mainitsemat crosscountry farkut hoitais perheauton ja työauton hommat. Esim. Octavia scout tai Leon X-perience. Niissä olis hieman lisää maavaraa, arkoja paikkoja suojattuna ja neliveto. Tietysti myös hintaa.
Yksi mahdollisuus kokeilla yrittäjämäistä toimintaa on antaa laskutus laskutuspalvelua hoitavalle yritykselle (esim. Eezy-osuuskunta). Sinä hankit ja teet työt, laskutuspalvelu laskuttaa toimeksiantajaasi ja maksaa sinulle palkan. Palvelusta joutuu maksamaan n. 3-7% verottomasta laskutuksesta.
Itse olen tehnyt metsurin hommia palkollisena syksystä 2013 ja tänä syksynä kokeilin itseni työllistämistä Eezyn kautta. Kokemus oli niin hyvä että toiminimen laitan ennen seuraavan kauden alkua.