Käyttäjän Marjametsä kirjoittamat vastaukset
-
Ja vielä avohakkuu.
Samaan hengenvetoon ehdotan jälleen samaa. Kehä-kolmosen sisäpuolelta kielletään kaikki autoilu joka ei liity logistiikkaan, julkinen kulkee 10 minuutin välein lähestulkoon kaikkialle. Prosentuaalisesti ratkaistaan aika suuri osa liikenteen päästöistä.
Rajapyykit on asemoitu niin tarkasti kuin sen hetkinen tekniikka on antanut myöten. Siis päinvastoin, nykyisellä tekniikalla rajapyykit voidaan laittaa lähemmäs niiden oikeaa sijaintia.
Omalle kohdalla MHY -kaupantekijä, ostaja saha x. Selvitin MHY kautta kuka ostaja, tapauksen huomasin neljä vuotta hakkuun jälkeen. Korvaus laskettiin ihan pinta-alapohjaisesti, paljonko oli lähtenyt puuta/ha ja sen mukaan. Ei lähdetty kantoja laskemaan. Mutta sehän on siitä kiinni miten asia sovitaan.
Olen pitänyt sellaisen linjan, etten lähde hakemaan moninkertaisia vahingonkorvauksia. Rajalinjat on monesti mitä on ja vahinkoja sattuu. Ja koskaan ei tiedä milloin virhe sattuu itselle. Ja tässäkin tapauksessa alan ollessa puuton, siinä kohtaa vasta todettiin että ojakin väärässä paikassa.
Gepseistä, riippuen paikasta, heittoa saataa olla jopa 10 metriä. Maanmittaulaitoksen ammattitason gepsit asia erikseen.
Oli näköjään hankkijan hyllyyn ilmestynyt kyseinen echo saha, sen verran oli kiire ettei ehtinyt sen kummemmin hypistelemään. Sinänsä teho ja painoluokka metsänomistajien tarpeeseen hyvin kohdillaan että varmaan tulee olemaan kysytty saha, mikäli ei ilmene lastentauteja.
Alkylaatit eivät ilmeisesti höyrysty niin hyvin kuin tavallinen 98 ja varsinkin pienimootorisissa sahoissa se saattaa aiheuttaa lieviä ongelmia puristusten ollesa matalammat versus esim 50 kuution sahat. Tosin viime talvena 23 asteen pakkasessa heitti kaikki sahat yhtenä päivänä pelaamaasta alkylaatilla . Lennosta vaihdoin 98 tankkiin ja taas mentiin.
Tavallinen käyntikortti mitä lähestulkoon kaikki myyntitykit jakaa, käytä vaikka postikorttia jos ei muuta löydy. Välissä on nimittäin pakko käyttää jotain että puolan saa takaisin asiallisesti. Pienkonebensaa ei kannata käyttää tässä sahassa vaikka monet palstalaiset niiden puolesta puhuvatkin. On se niin monesta suusta todettu ja itsekin sen metsässä todennut kantapään kautta ja kahdella eri 201llä.
Onhan se turpeen käyttö pahinta ympäristöterrorismia kaivostoiminnan ohella Suomessa, ottamatta sen kummemmin kantaa kummankaan merkitykseen elinkeinon tarjoajana.
Edelliseen viestiini vähän korjausta, eihän se 201 korjaussaaga päättynytkään kaasarin vaihtoon. Samat ongelmat jatkuivat, booaaamista ja jatkuvaa sammuilua. Tässä muutaman kuukauden aikana tuli tehtyä ja kokeiltua jos vaikka mitä, kylläkin oma-aloitteisesti, koska huollossa levittelivät käsiä tuijoteltuaan niitä tietokoneita, hyvinhän se pajan pöydällä pelasi. Paloi ns käpy, että voiko se olla niin vaikeaa.
Lopulta sain käymään sen aika tasaisesti, mutta hyvältä tyhjäkäynniltä saattoi sammua yllätten, jopa sylissä. Viimeisimpänä toimenpiteenä käytin sytkän irti, ja laitoin sen uudelleen paikalleen. Etäisyyden laitoin kohilleen käyntikortilla. Ja koko sahan vuoden elinkaaren aikana tänään se kävi seitsemän tankillista ilman sammumisia, ensimmäisen kerran. Eli joko sytkässä oli maadoitusongelmia tai sitten etäisyydet pielessä alkujaan, veikkaan jälkimmäistä koska liittimet oli puhtaat ja ruuvit asiallisesti ”momentissa”.
Sen verran täytyy antaa näin julkisesti palautetta Stihlin valtakunnalliseen vikatiketöintiin, johon voi lähettää sähköpostia webbisivujen kautta, että lukekaan nyt edes kerran vuodessa asiakkailta tulevat tukipyynnöt. Ei mitään vastatausta sähköpostiin, eikä vielä senkään jälkeen kun soitin puhelimitse. Eihän tässä mennyt sahalla aikaa paikallisessa huollossa yhteensä kuin noin puolitoistakuukautta nollatuloksella. Osittain tästä syystä otin härkää ns itse sarvista, laita lapset asialle ja tee itse, kun lopulta maahantuojaltakaan ei tullut vastausta. Ei viitsi edes miettiä paljonko meni aikaa ja matkarahoja korjaamisen.
EDIT