Käyttäjän Marjametsä kirjoittamat vastaukset
-
Vähän vaikeaksi menee, latvat pitää ilmeisesti kaataa ojalle päin jonka takaa moto vetää puut vastakarvaan lähemmäs työstettäväksi. Samalla puut laanaa taimikon siltä alueelta. Kyllähän se moto pitäs saada sinne ojan taakse tai sitten puhtaasti manuhakkuuna tavoittamattomat puut. Joskus olen tehnyt itse niin, että jos puita on ollut vähän ja vaikeasti haettavissa kaukana kaikesta ja vielä taimikon keskellä, olen vetänyt ne vaan nurin ja jättänyt sinne. Siihen kun laskee käytetyn työajan, konekulut ja jne jne, rahallisesti aivan sama lannoittaako ne mettää vai makaavatko lanssissa. Tuossakin on tavallaan 1.5km nauhasarka, joka on metänomistajan kannalta pahin (nim. kokemusta omaava). Turvesuolla tod.näköisesti pääsee kuitenkin lanssittamaan jonkin päätien varteen ettei joka kalikkaa tarvitse tuoda sieltä saran päästä. Summa summarun pitäs nähdä tilanne livenä, ennen kuin voi sanoa tarkemmin.
Tarkoittaa käytännössä polttoaineveron nostamista,
Isäntälinjan metsäkoneita saa jo 50te ja alle, kuosissaan oleva kone on ihan eri sarjan tekopeli verrattuna pienkoneisiin, ovat kuitenkin suunnilleen samassa hintaluokassa. Jos koneella ei pääse ojan yli, ei sillä metässä tee yhtään mitään.
Eihän siitä ole kuin muutama vuosi kun esimerkiksi Jyväskylän Keljonlahdessa jouduttiin vähentämään turpeen polttoa, yhtenä syynä vihreiden ajama politiikka ja siitä seurauksena turpeen saatavuusongelmat. No mikä oli lopputulema, tehtaaseen investoitiin 16 miljoonaa kivihiilen polton mahdollistamiseksi.
Ja vielä avohakkuu.
Samaan hengenvetoon ehdotan jälleen samaa. Kehä-kolmosen sisäpuolelta kielletään kaikki autoilu joka ei liity logistiikkaan, julkinen kulkee 10 minuutin välein lähestulkoon kaikkialle. Prosentuaalisesti ratkaistaan aika suuri osa liikenteen päästöistä.
Rajapyykit on asemoitu niin tarkasti kuin sen hetkinen tekniikka on antanut myöten. Siis päinvastoin, nykyisellä tekniikalla rajapyykit voidaan laittaa lähemmäs niiden oikeaa sijaintia.
Omalle kohdalla MHY -kaupantekijä, ostaja saha x. Selvitin MHY kautta kuka ostaja, tapauksen huomasin neljä vuotta hakkuun jälkeen. Korvaus laskettiin ihan pinta-alapohjaisesti, paljonko oli lähtenyt puuta/ha ja sen mukaan. Ei lähdetty kantoja laskemaan. Mutta sehän on siitä kiinni miten asia sovitaan.
Olen pitänyt sellaisen linjan, etten lähde hakemaan moninkertaisia vahingonkorvauksia. Rajalinjat on monesti mitä on ja vahinkoja sattuu. Ja koskaan ei tiedä milloin virhe sattuu itselle. Ja tässäkin tapauksessa alan ollessa puuton, siinä kohtaa vasta todettiin että ojakin väärässä paikassa.
Gepseistä, riippuen paikasta, heittoa saataa olla jopa 10 metriä. Maanmittaulaitoksen ammattitason gepsit asia erikseen.
Oli näköjään hankkijan hyllyyn ilmestynyt kyseinen echo saha, sen verran oli kiire ettei ehtinyt sen kummemmin hypistelemään. Sinänsä teho ja painoluokka metsänomistajien tarpeeseen hyvin kohdillaan että varmaan tulee olemaan kysytty saha, mikäli ei ilmene lastentauteja.
Alkylaatit eivät ilmeisesti höyrysty niin hyvin kuin tavallinen 98 ja varsinkin pienimootorisissa sahoissa se saattaa aiheuttaa lieviä ongelmia puristusten ollesa matalammat versus esim 50 kuution sahat. Tosin viime talvena 23 asteen pakkasessa heitti kaikki sahat yhtenä päivänä pelaamaasta alkylaatilla . Lennosta vaihdoin 98 tankkiin ja taas mentiin.