Käyttäjän Marjametsä kirjoittamat vastaukset
-
Valvonta on niin vähäistä, esimerkiksi kemera kelpoisista taimikon ja nuoren metsän hoitokohteista päätyy noin 5% tarkastettavaksi. Olen omissa epämääräisissä kohteissa käyttänyt tätä jopa hyväksi, olen jakanut kiikun kaakun rajoilla olevat isommat pinta-alakokonaisuudet useamman hakemuksen alle, jos tarkastus napsahtaa, ei menetä tukea kuin sillä 5% todennäköisyydellä.
Ensiharvennusten osalta, suosituksen ja lakirajan välillä on suuri ero. Paljonkohan on rikottu suositusarvoja jos lakirajan kanssakin vaikeuksia. Jos tulee uudistamisvelvoite, harventaa vielä vähän siemenpuuasentoon, niin laki täyttyy. Metsälaki on niin väljä ettei sillä ole loppujen lopuksi suurtakaan merkitystä, markkinataloudelliset säännöt määrittelee paljon enemmän tekemistä.
Nostona se, että kannattaa huomioida lakirajan ja suosituksen ero. Suosituksessa runkoluku/ha voi olla 300-600 suurempi kuin lakiraja, eli silloin kun lakiraja menee puhki, ollaan jo kaukana tavoitteesta.
Kyllähän se fakta taitaa olla niin kuin edeltävä kirjoitti, jos haluaa oikeasti valvontaa, on se tehtävä itse tai ostettava muualta. Ja valvontaa olisi syytä tehdä juuri siinä vaiheessa kun leimikko on alullaan ja motomiehin tekotapa alkaa näkyä, siinä kohtaa voi esittää vielä omia toivomuksia. Jälkiviisastelulla nyt ei ole yksittäisen MO kannalta merkitystä, mahdollinen vahinko on sattunut eikä niitä kalikoita saa enää takaisin kantoon kasvamaan. Itse olen pyrkinyt toimimaan näin, ja toistaiseksi on vältytty jälkipuinneilta. Ulkopuolinen hakkuunvalvonta on sitä mitä on, sen varaan ei voi laskea.
Otollisin paikka järjestää Elokapina olisi Ukrainassa. Siellä tulee hiilidioksi päästöjä nyt aika reippaasti.
Echo 4310 neljä kiloa ja maksaa puutukkurilla 570€. Se pystynee vähän isompaankin puuhun. Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta lukemien perusteella painoluokkansa tehokkain.
Vanhojen koneiden kysyntä tulee kasvamaan, samalla nousee hinnat. Nykyisissä koneissa on niin paljon sähkötoiminteita, että ikäännyttyään niiden ylläpito on yhtä tuskaa vaikka mekaniikka olisikin kunnossa. Tämä on havaittavissa jo maataloustraktoreissa, vanhoista maksetaan selvää ylihintaa mm. sähköhärpäkkeiden puuttumisen vuoksi. Metsäkoneissa arvon nousua toki hillitsee se, että samaan rytäkkään pitäisi ostaa lavetit ja vetojuhta.
Moottorisahat on niin halpoja nykyään että sama ostaa ammattikäyttöön tarkoittettu isäntälinjan sijaan. Eihän eroa ole rahallisesti kuin pari auton tankkausta tai viikonloppu viinat. Normi metänomistajalla se kestää 10 vuotta, silloinkin hapristuu polttoaineletkut ennen kuin kone loppuu.
Metsiä on on kasvatettu Suomessa oman käsitykseni mukaan valtio-ohjatusti reilu sata vuotta, nykyisenä ilmentymänä harvennurajat ja muut yksityiskohdat joihin kemerakin nojautuu. Satavuotinen kontrolloitu metsänhoito ja siihen liittyvä tutkimusta täytyy olla paljon. Kaikesta huolimatta nykyistä keskustelua seuratessa tuntuu ettei mitään ole opittu. Yhtenä esimerkkinä jatkuva kasvatus, todella paljon kiistelyä asiasta, ja voin kuvitella kuinka uusi metsänomistaja eksyy tässä keskusteluviidakossa. Samaan aikaan ruohonjuuritasolla, vanhemmat herrat joilla on kenties 60-vuotinen ura metsänomistajana, sieltä ojituksen alkamishetkistä lähtien, pystyy päättelemään ja havainnollistamaan esim. jatkuvan kasvatuksen käytännön toimivuuden paremmin kuin moni koulutettu. Missä se käy,mitä siitä seuraa kun tarkastellaan yli yhden puusukupolven.
Hakkuukone teloilla painaa noin 23-24t. . Esim valmetin 830 kilpien mukaan 10.2t + telat + kuorma noin 22t, jos puukuutio painaa sen 1t. Erona toki se että huonoissa paikoissa harvesterista ei paljon painoja pudoteta, ja muutenkin 10t ajokone on nykyään melkeinpä hevospeliin verrattavissa.
Niin kauan kuin taksarakenteet ovat sellaisia kuin ovat, ei keveämpää kalustoa metsään ilmaannu laajassa mittakaavassa. Pienille koneille täytyy olla erikoiskohteita jotta ne saa kannattavaksi.
Perusfysiikkaa. Pääpiirteissään jää käsitetään yhtenäiseksi laajaksi laataksi joka makaa ”kimmoisan” materiaalin päällä, eli veden. Silloin kestävyys lasketaan vetolujuuden kaavoilla, murtolujuus on kansanomaisempi nimi. On hieman eri asia onko, massa tavallaan vaaka tasossa olevan sauvan päällä, vai lähes samanlaisen kiinteän materiaalin päällä. Pintapaineella ja vetolujuudella ei tässä kohtaa ole juurikaan toistensa kanssa tekemistä. Vaakatasossa oleva sauva kestää miehen, mutta ei metsäkoneen painoa, vaikka metsäkoneella olisikin pienempi pintapaine.