Käyttäjän Marjametsä kirjoittamat vastaukset
-
Ensimmäistä kertaa luonnonjärjestyksessä ihminen väistää susia, tämä luonnoton asetelma johtaa siihen että eläimet tulevat yhä lähemmäksi ja lähemmäksi asutuksia, sinne mistä ruoka on helpointa saada.
Alkaa tässä olemaan ikävä aikoja, jolloin tuhmasti toimineita vedettiin reilusti turpaan, seuraavana päivänä asia oli unohdettu ja hommat jatkui. Olisi sitä eduskunnalla oikeita töitäkin. Ja lopulta, teot ratkaisee enemmän kuin puheet. On sitä ennenkin lähtenyt hyviä miehiä ns. Jerusalemiin.
Muutama vuosi sitten kävin raivurilla parsimassa vajaan hehtaarin alaa, pahasti risuttunut. Jätin pystyyn sen mitä oli jätettävää, paskastahan ei saa hyvää tekemälläkään, ja hyvää ei tahdo saada pilalle tekemälläkään. Mittailin runkolukua, n. 1000/ha ja pituutta n. 10 m, mokoma netti sanoo että pitäisi nopeasti käydä harventamassa. En varmasti käy.
Satelliitteja ja lentokoneita lentää ristiin rastiin mitaten metsää, on vääräväriä, oikeaväriä, mustavalkokuvaa, rasterikuvaa ja mitä lie. Vieläpä motokouran läpi menneen kalikan tiedot viuhahtaa valtakunnallisesti ihmeteltäväksi. Lenteleepä alemmilla ilmakerroksilla vielä dronejakin, joiden tuloksilla saadaan valtakunnallisen häly aikaiseksi, tämä on muuten todistettu jo kerran aikaisemminkin. Kaiken sirkuksen jälkeen, laitan kumpparit jalkaan ja käyn tarkistamassa missä asennossa se mettä oikeasti on.
Valvonta on niin vähäistä, esimerkiksi kemera kelpoisista taimikon ja nuoren metsän hoitokohteista päätyy noin 5% tarkastettavaksi. Olen omissa epämääräisissä kohteissa käyttänyt tätä jopa hyväksi, olen jakanut kiikun kaakun rajoilla olevat isommat pinta-alakokonaisuudet useamman hakemuksen alle, jos tarkastus napsahtaa, ei menetä tukea kuin sillä 5% todennäköisyydellä.
Ensiharvennusten osalta, suosituksen ja lakirajan välillä on suuri ero. Paljonkohan on rikottu suositusarvoja jos lakirajan kanssakin vaikeuksia. Jos tulee uudistamisvelvoite, harventaa vielä vähän siemenpuuasentoon, niin laki täyttyy. Metsälaki on niin väljä ettei sillä ole loppujen lopuksi suurtakaan merkitystä, markkinataloudelliset säännöt määrittelee paljon enemmän tekemistä.
Nostona se, että kannattaa huomioida lakirajan ja suosituksen ero. Suosituksessa runkoluku/ha voi olla 300-600 suurempi kuin lakiraja, eli silloin kun lakiraja menee puhki, ollaan jo kaukana tavoitteesta.
Kyllähän se fakta taitaa olla niin kuin edeltävä kirjoitti, jos haluaa oikeasti valvontaa, on se tehtävä itse tai ostettava muualta. Ja valvontaa olisi syytä tehdä juuri siinä vaiheessa kun leimikko on alullaan ja motomiehin tekotapa alkaa näkyä, siinä kohtaa voi esittää vielä omia toivomuksia. Jälkiviisastelulla nyt ei ole yksittäisen MO kannalta merkitystä, mahdollinen vahinko on sattunut eikä niitä kalikoita saa enää takaisin kantoon kasvamaan. Itse olen pyrkinyt toimimaan näin, ja toistaiseksi on vältytty jälkipuinneilta. Ulkopuolinen hakkuunvalvonta on sitä mitä on, sen varaan ei voi laskea.
Otollisin paikka järjestää Elokapina olisi Ukrainassa. Siellä tulee hiilidioksi päästöjä nyt aika reippaasti.
Echo 4310 neljä kiloa ja maksaa puutukkurilla 570€. Se pystynee vähän isompaankin puuhun. Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta lukemien perusteella painoluokkansa tehokkain.
Vanhojen koneiden kysyntä tulee kasvamaan, samalla nousee hinnat. Nykyisissä koneissa on niin paljon sähkötoiminteita, että ikäännyttyään niiden ylläpito on yhtä tuskaa vaikka mekaniikka olisikin kunnossa. Tämä on havaittavissa jo maataloustraktoreissa, vanhoista maksetaan selvää ylihintaa mm. sähköhärpäkkeiden puuttumisen vuoksi. Metsäkoneissa arvon nousua toki hillitsee se, että samaan rytäkkään pitäisi ostaa lavetit ja vetojuhta.