Melekeenpä voisin vastata tuohon yleisluonteisesti. Asia on nimittäin eri silloin kun jokin uhkaa tai haittaa omaa toimintaa tavalla tai toisella, nirri pois. Silloin sen hirvimullin henki on aika paljon heikommassa asemassa kuin ketun.  Hyvänä esimerkkinä voi nostaa tämän elinvoimaiseksi luokitellun suden suojelen, kovin se on aktiivista varsinkin kehäkolmosen kerrostaloasunnosta käsin. Täällä on yleensä ottaen ihan eri henki, varsinkin kun  hyppäävät pihoissa ja lapset kulkee vuoden ympäri susikuljetuksella kouluun.

Luonnon elukat saalistavat sitä mikä tulee eteen, tai ainakin yrittävät, ja eritoten mitä helpoimmalla saavat (energian kulutus). Jos massu on täynnä jyrsijöitä joita saa suhteellisen vaivatta pellolta, säästyy siinä vaikeammin pyydettävät linnut. Ruokatilanteen mukaan siirrytään helpoimmasta saaliskohteesta vaikeampaa kohti. Kait sen nyt voi päätellä ilman kymmenvuotista tutkimustakin. Petoeläimiä voisi verrata huippu metsuriin, mahdollisimman vähän turhia askeleita. Vai moniko on nähnyt ketun tms. vastaavan eläimen juoksevan siivittävän linnun perässä koirien tapaan.

topdown jutut pitää kyllä paikkansa mutta ei kettujen ja myyrien suhteen

Olen sahaillut viimeisen puolen vuoden aikana stiilin 261:llä noin 300-400 kiintoa palkkatyön ohessa. Tänään sain sitten ensi kertaa kokeiltavaksi huskun vanhemman mallin 550 xpg:n. Yllättävän pienet erot, tilhi on hieman keveämmän oloinen käteen, tosin pituussuunnan pyörittelyssä vähän kankeampi. Tilhi parempi lähtemään käyntiin ja selvästi tehokkaampi kone. Mietiskelinkin päivän jälkeen että jos uudempi malli on vähän kolsumpi ja painavampi, valitsisin nykyisen 261:n mark 2 sijaan. Jos nyt ostaisin sahan ja olisi saatavilla vanhaa xp  mallia, ottaisin sen. Makuasioita.

Ei se tuo Mark 2 ole minun mielestä paperillakaan mikään erikoinen. 0.2kw teholisäys tuonut puoli kiloa painoa lisää.  Vielä kun saisi vanhempaa mallia jostakin.

Kyllä 3e ero puunhinnassa voidaan kompensoida hyvällä katkonnalla helposti. Sahat tekee jopa 3m tukkia tyvilengosta, isommat ”selluyhtiöt” tekee lyhintä  tukkimittaa lähes metrin pitempänä. Kyllähän siinä sylttyä syntyy. Isojen yhtiöden koneita näkyy harvoin päätehakkuissa, siis täälläpäin.

Tietyntyyppiset palstat tietylle sahalle. Pienet sahat monesti erikoistuneet parruntekoon jolloin saavat eka/toka harvennuksesta hyvän saannin. Kuusikoissa esim Keitele vahvoilla. Kuljetukset sitten eri lukunsa ja mitä sahoja lähistöllä.