Käyttäjän Marjametsä kirjoittamat vastaukset
-
Kovettuneet kalvot voi aiheuttaa em. vikaa.
Suattaapi olla raivaus hiukkasen myöhässä jos se pitää tehdä moottorisahalla.
Jalan kannalta ei ole välttämättä kovin hyvä käyttää erittäin jäykkiä kenkiä, jos ei ole pakottavaa syytä taustalla kuten em. vamma. Nivelsiteet ja pikkulihakset vahvistuvat aika nopeasti vastaamaan kuormitusta. Suunnistajatkin juoksevat piikkarityyppisillä kengillä melko surutta kivikkoihin, ja harvoin heiltä menee nivelsiteitä. Itse käytän stihlin gorekenkiä, aika tilava lesti ja kohtalaisen löysät. Ainoa huonopuoli että leveän lestin takia ei sukat pysy jalassa:) Talvella vedän jesarilla lahkeet kenkiin kiinni ettei lumi tule sisään.
Huskun kengässä on ainakin tosi jäykkä pohja, ei taivu mihinkään.
Hankintahakkuun kannattavuuteen voi tulla niin monella näkökulmalla. Jos näkökulmana on se että että saa leivän päälle voita ja laskut maksettua ajanhetkessä nyt, niin vaikeaksi menee.
Jos taas ajattelee homman pitkällä aikajänteellä, ettei juuri tässä ajanhetkessä saadut ansiot ole se määrittelevä tekijä, vaan pitkän aikavälin tuotos mm. metsien kasvun paranemisena, mielestäni kannattaa aina. Näissä tapauksissahan se hankintapino tavallaan kasvaa lanssissa ”oheistuotteena”.
Mennäänkö siis lyhyellä vai pitkällä matikalla:)
Oma henk.kohtaisen kokemuksen mukaan 261:ssä on kaikki muu parempaa paitsi käsiteltävyys. Käynnistyy todella varmasti, tunnoton pakkasille ja puuterille, laippa parempi ja ketjut parempia. Valitettavasti se käsiteltävyys on sen verran kovalla painoarvolla että käytän nykyään lähes tulkoon koko ajan huskua. Stiilissä keskipakoisvoimat huomattavasti kovemmat, varsinkin kuusen pyyhkäisykarsinnassa pitää sitä vääntämällä vääntää kyljelleen. Johtunee varmaan sahan painopisteestä. Silloin kun sahailee muutaman tankin, ei mitään merkitystä, mutta kuudennesta tankista eteenpäin korostuu erot jos ja kun kädet väsyy.
Näihän se on ollut iät ja ajat koneiden kanssa, kylmällä säällä varovaisesti käyntiin, kuumalla säällä jäähdytetään tyhjäkäynnillä varsinkin jos konetta rasitettu kovasti.
Melekeenpä voisin vastata tuohon yleisluonteisesti. Asia on nimittäin eri silloin kun jokin uhkaa tai haittaa omaa toimintaa tavalla tai toisella, nirri pois. Silloin sen hirvimullin henki on aika paljon heikommassa asemassa kuin ketun. Hyvänä esimerkkinä voi nostaa tämän elinvoimaiseksi luokitellun suden suojelen, kovin se on aktiivista varsinkin kehäkolmosen kerrostaloasunnosta käsin. Täällä on yleensä ottaen ihan eri henki, varsinkin kun hyppäävät pihoissa ja lapset kulkee vuoden ympäri susikuljetuksella kouluun.
Pääsääntöisesti tyydyttävä kaupan lihoihin, ennen hirvenliha oli keskeisessä osassa ruokapöydässä mutta susien myötä saaliit jääneet todella laihaksi.
Luonnon elukat saalistavat sitä mikä tulee eteen, tai ainakin yrittävät, ja eritoten mitä helpoimmalla saavat (energian kulutus). Jos massu on täynnä jyrsijöitä joita saa suhteellisen vaivatta pellolta, säästyy siinä vaikeammin pyydettävät linnut. Ruokatilanteen mukaan siirrytään helpoimmasta saaliskohteesta vaikeampaa kohti. Kait sen nyt voi päätellä ilman kymmenvuotista tutkimustakin. Petoeläimiä voisi verrata huippu metsuriin, mahdollisimman vähän turhia askeleita. Vai moniko on nähnyt ketun tms. vastaavan eläimen juoksevan siivittävän linnun perässä koirien tapaan.
topdown jutut pitää kyllä paikkansa mutta ei kettujen ja myyrien suhteen