Käyttäjän Marjametsä kirjoittamat vastaukset
-
Sitten kun hyttysiä on ns. tarpeeksi, hyttyskarkotteilla ei ole hevon **tun merkitystä. Sen kerran muistan kun lapissa piti vetää henkeä paidan sisällä.
Erästä vanhaa lainaten, ”Miten se nyt on kun vastinkappaleet puuttuu”, sillä perusteella kun oli ikänsä koneita korjannut.
Velanotto on hyvä ratkaisu, jos ymmärretään käyttää raha tuottavuuden kasvuun. Vihervasemmisto ajattelussa velkaraha otetaan sitä varten että sitä voidaan jakaa edelleen persaukisille tai johonkin muuhun hömpötykseen jolla ei ole mitään realimaailman edellytyksiä tuottaa kasvua, vaikkapa vappusatasina. 2008 vuoden jälkeen Suomen veltionvelka suhteessa btk kasvanut koko ajan, tuottavuudessa ei parannuksia.
Sitä kun alkaa odottelemaan parempaa hintaa niin ei tarvitse myydä koskaan. Puun myynnin pitää olla tasaista ja jatkuvaa jo verotuksellisistakin syistä. Hintojen poukkoilu ja puumarkkinoiden ryntäily ei ole kenenkään etu.
Mönkijällä hyvä mennä palstoille, varsinkin kun omat ovat useamman kilometrin mittaisia nauhasarkoja. Sahat ja bensat menee sujuvasti tekopaikalle asti. Mettäkärryllä hyvä hakea yksittäisiä tuulenkaatoja pitempien matkojen päästä. Puunkelkkomiseen aivan onneton vehe suuremassa mittakaavassa. Jos haluaa talveksi rieskantekopuut leivinuuniin, siihen ihan ok.
Minä kasvatan vaikka horsmaa, jos se tuottaa paremmin kuin nykyisen mallinen metsätalous. Viherhömppä on niin kauan huuhaata kuin sitä ei sitouteta markkinatalouden lainalaisuuksiin, tämä vihervasemmistolainen ajattelu, missä mallina on muut maksaa mitä en itse omista, ei johda mihinkään hyvään.
Pakkohan ne rahat on joltain nyhtää että saadaan elintapapummit kunnialla hautaan, eihän sitä mitään tule että potentiaalinen maksaja alkaa luistelemaan vastuusta.
Jos tässä alkaa sihtaileen kelejä, kuun asentoja ja veljen vaimon anopin vierailuaikoja, ei tarvi lähteä koskaan.
Sehän menee sopimuksen mukaan, kaikki eivät laskuta. Sellainen asia joka jää helposti huomioimatta, nimimerkillä kokemusta omaava.
Jatkuva kasvatus täyttä huuhaata ainakin kannattavuuden osalta. Nykyisillä jalostetuilla taimilla kasvu on optimioloissa jopa 25% parempi kuin luonnontaimilla. Tiedän paikkakunnalla palstoja joilla on ensimmäinen harvennus tehty motollo jo 23v metsään. Toinen taloudellisuutta lisäävä tekijä määrän lisäksi on laatu, suoraa ja oksatonta.