Käyttäjän MaraKet kirjoittamat vastaukset
-
Timppa on oikeassa. JK-metsät ovat luontoarvoiltaan köyhät.
Minun lapsuudessani avohakattiin ja aina oli runsas lajikirjo kun sinne mentiin uimareissulla. Ja nyt sitten samat maisemat ylvästä mäntypylväikkoä. Yli 30 metriin menee latvat.
Noita on tullut vastaan ostopalstoilla. Minulla kiertoaika on alle 45 v.
Kyllä on kustannus. Purojen varsilla kasvaa paksuimmat puut!
Naapuri halusi vuosi sitten väen väkisin rajojen tarkastusta. Menin sitten vähän vastahakoisesti, mutta kun oli tuttu kaveri niin suostuin. Lopputulos oli, että 8,4 ha synkkää kuusikkoa olikin minun puolella!
Minun muita korkeammat tukkiprosentit johtuu vain siitä, että puuni ovat luodin muotoisia. Latvusta ei ole juuri lainkaan!
Lisäksi hoidan niitä hyvin.
Täytyykö joka väliin aina yrittää pilkata muita kirjoitajia, jotka ovat sattuneet menestymään omilla ansioillaan? Enkä ole vasemmistolainen.
Tuo mittaustapaus on kyllä mielnkiintoinen. Kerro sitten miten siinä kävi!
Missä päin Pihkatappi vaikuttaa ja metsiään kasvattelee?
Aluepolitiikka ja perhemetsätalous edellä asioita pitäisi viedä eteenpäin. Mutta kun se ei kaikille näytä sopivan! Katseeni kohdistuu Marinin hallitukseen.
Syrjempien seutujen muuttovoitto on nyt tosiasia, mutta ehkä vain koronan ”auttamana”. Luulen kyllä, että muutos on pysyvä.
Timpan kirjoitukseen lisäisin vielä maanpuolustuksellisen näkökulman. Ainakin itarajalla asutus takaisi sen, että maahantunkeutujat tunnistettaisiin mahdollisimman nopeasti. Kun nyt tietoisella politiikalla ja jatkuvan kasvatuksen mantran hokemisen auttamana tyhjennetään syrjäseudut niin uhka on todellinen. Keskittymiskehitys on estettävä. Pienille paikkakunnille lisää moto-kuskien koulutusmahdollisuuksia. Samoin kesätyöt nuorille taimenistutuksiin ja taimikoiden raivauksiin. Sillä tavalla saataisiin nuoret pysymään synnyinsijoillaan tai ainakin palaamaan takaisn opiskelujensa jälkeen. Moto-kuskeiksi tai metsänraivaukseen.
Nykyisen menon kustannukset mitataan kymmenissä miljardeissa. Luulisi siinä olevan porkkanaa ns. kehityksen kääntämiseksi takaisin päin.