Käyttäjän Mäntymaita kirjoittamat vastaukset
-
Organoklooriyhdiste Tricossa on lähinnä pöpöntappaja eli biosidi.
Jos lampaanrasvaemulsiota laitetaan purkkiin ja sitä säilötään muutama kuukausi sisätiloissa, voitte arvata millainen komposti purkin sisälle on muodostunut.
Lähtökohtaisesti rasva pitää aineen kiinni neulasissa siihen ei ainakaan pohjamaaleja kannata sekoitella.
Olisiko keskustelupalstalaisilla kiinnostuneita tutkimaan ja kokeilemaan erilaisia variaatioita hirvituhojen estämiseksi?
– Tutkimusidea on ja ensimmäiset koe-erät ainetta on tehty kotimaisesta raaka-aineesta. Varsinaista täydellistä tutkimussuunnitelmaa ei vielä ole.
– Asia voisi kiinnostaa tutkimuslaitoksia, mutta tutkimuslaitokset vaativat rahoitusta tai ainakin omarahoitusta.
– Asia voisi mennä aivan hyvin eteenpäin muutaman avaintoimijan kesken ja mukaan sopiva määrä omatoimisia metsänomistajia. Omatoiminen aineen levitys joko kiinteänä tai ruiskuttamalla.
– Viranomaismääräykset on otettava huomioon. Kyseessä ei ole varsinainen rekisteröity torjunta-aine, vaan aine on vaaraton, uusiutuvista raaka-aineista tehty tuote, joka on biohajoava. Jos tutkimuksessa haluaisi tehdä rinnakkais- tai yhdistelmäkokeita esim. muovinauhojen kanssa, ovat muovit tietenkin hajoamattomia. EU kannustaa vähentämään torjunta-aineiden ja biosidien määrää, mutta samalla EU on ainakin byrokratiallaan vaikeuttanut turvallisten torjuntaratkaisujen käyttöä. Eli koko tutkimushahmotelma voi kaatua siihen, ettei sitä saa tehdä ja sehän vain tarkoittaa, että markkinoille ei haluta kilpailevia toimijoita tai valmisteita.
– Aineesta on tavoitteena tehdä edullinen ja toimiva vaihtoehto ohjaamaan hirvien oleskelu pois käsitellystä taimikosta. Koekäyttövaiheen tavoitehinta aineelle on ollut alkaen 1,5 eur/kg + alv.
Kysyttiin kuusen kyllästämisestä. Teollisuuden kyllästysasiaa: NTR ei käsittääkseni anna luokitusta kuusen kyllästämiselle eli Pohjoismaissa kuusta ei juurikaan kyllästetä. Pohjoismaiden ulkopuolelle Suomesta menee tai ainakin on mennuyt myös kyllästettyä kuusta. Esimerkiksi Alankomaihin terassikuusta.
Omakohtaiset kyllästyskokemukseni kuusella ovat vielä vaatimattomia, mutta rohkaisevia. Menetelmät ja aineet poikkeavat perinteisestä suolakyllästämisestä. Tuloksena vettähylkivää ekotavaraa. Ainemenekki kuusella on huomattavasti pienempi kuin männyllä. Eli kuusi kyllästyy huomattavasti vaikeammin kuin mänty. Kuusella tässä omassa menetelmässä voidaan hyödyntää aspiraatioilmiötä. Kuusi sulkee solukon ja säilyy kuivana. Tämä varmistetaan vielä vettähylkivällä kyllästysaineella.
Vedenimeytymätesteissä vettähylkivä kuusi on pärjännyt oikein mukavasti. Eli jossakin vaiheessa tietynlaiselle kuusipuulle voisi saada mukavasti lisäarvoa.
Keskusteluketjussa on puhuttu pohjoisen raaka-aineen riittävyydestä. Pohjois-Pohjanmaalla on koko Suomen suurimmat kestävät hakkuumahdollisuudet vv.2011-2020 (lähde Luke). Ohessa raportti Pohjois-Pohjanmaan metsä- ja puubiotaloudesta. Latauslinkki, tiedosto 3,2 MB:
https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?6015
Mota perustui kasviöljyihin ja Tricon tehoaineena on lampaanrasva. Tanelin viestissä oli mainittu hinta ja litrahinnaksi tulee 10 euroa. Aika arvokasta tavaraa kylvää taimikoihin. Arvaukseni on, että hinnan tulisi olla max. vitosen luokkaa mieluummin jopa alle 3 euroa litra, jotta tuota raskii ruiskutella. Oliko Tanelin antamassa hintatiedossa alv mukana?
Jotkut vievät metsiin saippuapaloja ja vanhoja deodoranttipurkkeja. Sinänsä mikään ihmiselle pahanhajuinen liemi ei siis välttämättä ole tarpeen. Saattaa olla, että hirvi välttää mitä tahansa vierasta hajua ja makua.
Sain joskus Ruotsista hirvieläinkarkotteen, joka oli tehty luujauhosta ja teurasverestä. Tehosi kuuleman mukaan kauriisiin hyvin. Karkote-erä oli sen verran pieni, että hirviä vastaan tuosta ei vielä voi sanoa mitään.
Annelilla mielenkiintoinen avaus.
Olen joskus pohtinut erilaisten puutisleiden, tervojen ja öljyjen käyttöä hirvikarkotteena. Hevoset on saatu estettyä jo syömästä puuaitoja, mutta toimisivatko samat lääkkeet hirviä vastaan.
Olen työssäni tekemisissä monenlaisten luonnonöljyjen, tervojen, tärpättien ja tisleiden kanssa. Näistä voisi löytyä hyvinkin tehokkaita hirvikarkotteita. Ainakin hajut ovat joillakin yhdisteillä aivan karmeita. Jonkin verran on tullut pohdittua myös levitysmenetelmiä. Lisäksi ripustettavia karkotinpönttöjä on tullut mietittyä. Karkoteaine pysyy esim. imeytystekstiilissä huomattavan pitkään, jos tekstiili laitetaan osittain sääsuojaan.
EU-lainsäädäntö saattaa asettaa pahasti jarruja jopa kokeilulle. Toisaalta EU kannustaa pelloilla luomuviljelyyn, mutta samalla monet vanhat luomuaineet on poistettu torjunta-ainerekisteristä ja niiden markkinointi torjunta-aineena on siten laitonta. Onko karkoteaine eri asia kuin torjunta-aine?
Asioita kannattaisi selvittää ja kokeilla. Pitäisikö värvätä Luke mukaan? Vai pitäisikö koota vain metsänomistajaporukka kokeilemaan ja ideoimaan? Miten näitä testaisi muutenkaan kuin käytännössä? Kokeilusta lähtisi tulemaan kustannuksia ja pientenkin erien lähetyskuluja syntyisi heti. Tietenkin kuluja tulisi metsään viennistä, levityksestä, seurannasta jne.
Viinipaaluja on mennyt lähinnä Italiaan ja pieniä määriä Ranskaan ja Espanjaan. Italiassa on mahdollisuus myös pienille mitoille: esim. pituus 1,8 m ja latva 5-7 cm. Riippui aivan asiakkaasta mitkä mitat ovat. Osa paaluista meni puuvalmiina työstettynä (kyllästys Italiassa) ja osa ekokyllästettynä (suomalaista). Periaatteessa iso mahdollisuus etenkin männylle ja ekokyllästettynä myös kuusi onnistuisi.
Pienet lehtikuuset ja sydänpuupitoinen tiukkasyinen mänty käsittelemättömänä eivät onnistuneet. Väillä viejäyrityksellä oli innostus viedä pohjoisen tiukkaa puuta käsittelemättömänä, mutta ne alkoivat lahota Italiassa parin kolmen vuoden jälkeen.
Hommassa olisi paljon mahdollisuuksia, mutta kausivaihtelu on rajua. Asiakas tilaa vasta viime hetkillä ja satamassa pitäisi olla hetkessä tuhansia lajiteltuja ja käsiteltyjä paaluja. Raaka-ainetta kyllä Suomessa olisi vaikka kuinka paljon.
Anneli vihjasi ruotsalaisen silikaattikeksinnön. Siellä on hallituksessa hyviä tyyppejä ja liiketoimintaosaamista + rahoitusosaamista löytyy.
Mutta vihjaanpa taas kotimaisesta vaihtoehdosta, jossa puu suojataan mäntyöljyllä ja asia voisi sopia hyvin tuohon otsikkoon.
Miten järkevä puunkäyttö öljykyllästetty puu liittyvät toisiinsa?
Öljykyllästetty puuta valmistetaan kyllästämällä puu mäntyöljyllä. Mäntyöljyllä voidaan kyllästää myös tuoretta puuta. Jos puu on tuoretta, öljyllä työnnetään puusta vesi pois ja puu jää kuivaksi ja kyllästetyksi.
Menetelmä sopii perinteisen saha- ja höylätavaran lisäksi myös pienpuusta sahatuille parruille ja vaikka sorvatulle puulle.
Puun järkevän käytön vinkkelistä on mielenkiintoista, että kuitupuu voidaan muuttaa parissa vuorokaudessa vaikka leikkikenttätolpaksi. Kuitupuun arvo on metsässä 11-17 euroa /m3. Leikkikenttätolpan tukkuhinta on noin 250-450 euroa/m3. Tämä arvonnousu syntyy siis noin 48 tunnissa.
Arvoa syntyy sen verran mukavasti, että tässä voisi olla aivan uusi mahdollisuus myös uudenlaiseen metsänomistajayhteistyöhön. Lisäksi leikkivälinekomponentti on vain yksi tuote. Kyllästettyä puuta on jo Suomessa paljon ja Länsi-Euroopassa markkina kasvaa kovaa vauhtia.
Yksi asia yhdistää kyllästetyn puun markkinaa. Kuluttajat haluavat entistä ympäristömyönteisempiä tuotteita.
Pihkapuun teollinen vaihtoehto voisi olla puun mäntyöljykyllästäminen. Puu voidaan siis kyllästää teollisesti luonnon omilla pihka-aineilla. Mäntyöljyhän sisältää öljyjä ja pihka-aineita, joten kyllästys voidaan siis toteuttaa samoilla aineilla, joilla elävä puu suojaa itsensä luonnossa. Mäntyöljykyllästys on tulossa oleva uusi teknologia, mutta sitä on testattu tutkimuslaitoksissa jo toistakymmentä vuotta. Suomessakin on jo monia kohteita mm. kansallispuistoissa, joissa mäntyöljykyllästettyä puutavaraa on käytetty esimerkiksi retkeilyrakentamisessa.
Mäntyöljykyllästäminen voisi antaa myös uusia vaihtoehtoja puun jatkojalostukseen, koska puutavara voidaan kyllästää tuoreena. Puusta tulee samalla vettähylkivää. Mm. pienpuuta on kyllästetty viinipaaluiksi, puutarharakentamisen tuotteiksi ja jopa leikkivälineiksi.
Jo nyt tiedetään, että mäntyöljykyllästetty puu kestää hyvin lahoa niin maakosketuksessa kuin maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa. Lisäksi on selvää, että kuluttajat mm. Euroopassa haluavat vaihtoehtoja perinteisesti painekyllästetylle puutavaralle. Parhaillaan onkin selvityksen alla, että voidaanko Suomeen perustaa mäntyöljykyllästettyä puuta tuottava laitos.
Metsänomistajille asia on sikäli mielenkiintoinen, että iso osa tuoreena kyllästettävästä puutavarasta olisi pienpuuta: läpimitaltaan 4-15 cm. Prosessissa voidaan käyttää raaka-aineena sekä mäntyä että kuusta. Alussa laitos käyttäisi puuta 3 000 – 10 000m3 vuodessa. Markkinoilta on kuitenkin jo nyt nähtävissä, että laitoksen kapasiteettia olisi mahdollisuus kasvattaa käyttämään puuta jopa 100 000 – 300 000 m3 vuodessa. Vielä tämäkin määrä mahtuisi kohtuullisen mukavasti eurooppalaisille ympäristötietoisille markkinoille Aasiasta puhumattakaan.
Sain viestin, että täällä keskustellaan pihkapuusta ja puun pihkottamisesta ja ajattelin laittaa muutaman sanan pihkatutkimuksen ja kehityksen piiristä:
Tätä luontaista pihkottumista on kokeiltu mm. Etelä-Pohjanmaalla Stundarsin sydänpuuprojektissa. Samoin Metla ja VTT ovat tutkineet mm. puun luontaista lahonkestoa ja VTT on julkaissut jopa raportin lehtikuusen lahonkestosta. Joissakin tutkimusseminaareissa VTT on viitannut tähän lehtikuusitutkimukseen ja lopputulema oli, että lehtikuusen lahonkesto olisi jokseenkin sama kuin lappilaisen aihkimännyn. VTT oli ottanut tutkimukseen useita eri lehtikuusilajeja ja useita eri alkuperiä. Lehtikuusia oli otettu Suomesta, Keski-Euroopasta ja Venäjältä useista eri paikoista Euroopasta Tyynelle Valtamerelle asti. Lehtikuusen lahonkestoa pidettiin osin jopa myyttinä.
Venäjän Karjalassa on kerätty metsätaloudessa pihkaa merkittävässä mittakaavassa vielä 1990-luvulla ja sieltä olisi saatavana hyvää aineistoa, koska pihkan valutuksen jälkeen tuloksena on erittäin pihkaista puutavaraa jota kyllä käytetään myös rakennushirsinä. Pihkapuuta voidaan kyllä sahatakin, jos huolehditaan terän voitelusta: pyörösahan tai vannesahan terään sopiva voiteluneste, niin kyllä siitä hirttä syntyy.