Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Minä taas suosittelen ennemminkin seuraamaan tuloja ja menoja koko metsikköalalta. Hyvällä rakenteella olevalla metsätilalla menojen osuus vuosittain on siinä 10-15% luokkaa joten käyttökate on kyllä vallanmainio. Minulle metsät on kuin yksi ja sama yritys. Puita voi verrata vaikkapa työntekijöihin joissa toinen on tehokkampi kuin toinen. Hyväpohjaisilla maillahan ne tuppaa olemaan nuo tehokkaimmat työntekijät.
Muutamanvuoden nyt tuota metsänhoitopalvelua harrastaneena ja muutaman työntekijänkin työllistäneenä voin kyllä sanoa että semmoinen lähtökohta missä lähdetään siitä että tehdään halvalla jotta töitä olis on kyllä väärä. Hintoja on aika hankala nostaa jos teet heti liian halvalla. Minusta hinnat täytyy olla sopivat niin että voit maksaa työntekijöille hyvin mutta myös itselle jää jotakin. Väärinhän sitä joitakin kohteita on itsekkin tietysti tullut hinnoiteltua, mutta olen lähtenyt siitä että virheet maksan itse enkä maksata niitä työntekijöillä. Näistä virheistä olen sitten ottanut opiksi. Tarjouksiin sen verran varaa että niitä on tarvittessa vara laskeakkin jos tiukkapaikka tulee.
Poistumien mukaan tehtäessä rivakkamies pääsee varsin hyville tuntiansiolle tai ainakin näin olen huomannut.
Kovasti kun kyselee ja muistaa olla kohtelias niin töitä on piisannut muutaman kuukauden jonoksi oikeastaan kokoajan. Vieläkö tekee mitä lupaa ja huolellisesti niin hyvä tulee. Semmoinen huomio vielä että jonkun verran on semmoisia tapauksia että käsketään käydä katsomassa raivauskohdetta jota ei ole ns. ”metsäammattilainenkaan”käynyt itsekkän katsomassa ja kysytään sitten mitä tehdään. Myös tälle työlle pitää osata ottaa hintaa sen raivaustaksan päälle.
345 F säädin sillä Arton 30min/15-20min niin ei kyllä pelittäny vaan meinas tukehtua. Laitoin sitten 45-60 väliin ja H 30 niin sitte rupes hyvin kiertämään. Ihan tuossa vaan pihalla säätelin en oo vielä kokeillu.
Miten 355:tonen. Sitä kans pyörittelin mutta L 60 la H 30 niin tukehtumista. Laitoin sitte L 120 ja H 60 niin rupes kiertämään. Nämäkin kyllä pihalla säätelin. Viime viikon sahasin 355 rajottimien rajoissa kun oli aika jykevätä kaadettavaa. Eikä sinäällään ollut mitään ongelmaa. Mutta nyt säätelin säätömeisselillä ja ajattelin kokeilla jospa saisi enempi vielä tehoja irti.
545:tosen kans pistelin 60/30 ja huomenna olen sillä menossa sahaamaan. Tuolla 345:lla en ole nyt muutamaan vuoteen juurikaan sahannut mutta ajattelin senkin laitella iskuun ja käydä tässä sahailemassa.
Itsekkin ostin 460 stihlin vuosi sitten. Hyvä saha mutta juuri tuo tankilla käynti tuntuu sen verran niin mukavempi huskulla silti pyyhkiä menemään.
Sehän se estää rehevänalueen heinittymistä kun ei puota runkolukua heti liian alas. Vaan välientää lisää kun taimiainesta alkaa ilmaantua. Haapoja en missään nimessä jätä. Niitä kun yrittää poistaa niin taimia tahtoo tuhoutua valtavia määriä.
Suojuspuuhakkuuta käytettäessä voidaan pyrkiä tasasiin taimikoihin kun viimesessä hakkuussa poistetaan kaikki suuret puut. Eli ei sen välttämättä tarvitse olla mikään jk menetelmä vaan ihan normaalia metsähoitoa.
Täällä oli yhen kaverin nuorempi velipoika menny eeltä mehtään moottorisahan kans ja kun ei ollu tietoa mitoista (liekkö ollu vielä silloin ammattitaitoakaan) niin oli päivän kaajellu tukkirunkoja sikin sokin pitkin palstaa. Meinas toinen veli että oli meleko siivo ollu selevittää sitä sotkua kun oli karsittu vielä sitä mukaan kun oli kaadeltu. Ei kumminkaan ollu mikään rinne vaan tasasta.
Jääkiekkomailalla voi kikkailla taimienympärillä heinikossa. Mutta ei kannata ostaa niitä 200-300€ mailoja. Kelpaa ihan vanha puumailakin.
Ehkä kumminkin liikaa hätäillään heinän kanssa. Monesti kun heinät lakoontuu tai vaikka seuraavana keväänä tarkastaa taimikoita huomaa että eihän tilanne niin paha olekkaan miltä kesällä näytti.
Jos luontaista uudistamista meinaa rehevillämailla käyttää niin se on aloitettava vähintää 10 vuotta ennen varsinaista päätehakkuuta. Mieluumin vaikka 20 vuotta ennen. Väljennetään metsää johonkin 350 kpl/ha. Tämän jälkeenkin voidaan vielä tehdä väljennys mikäli tarvetta on. Tarvitttaessa raivataan alusta puhtaaksi mikäli on kovin ryöneinen. Tämäkin edistää taimettumista mikäli tavoite on kasvattaa kuusta. Parhaat tulokset saa koivu-kuusi-mänty sekametsissä. Toki kuusta puhtaitten koivikoidenkin alle tuppaa tulemaan. Luontainen uudistaminen vaatii korkeaa ammattitaitoa onnistuakseen.
Tuossa tarjottiin rajalta mahdollisùtta ostaa mutta en käyttänyt sitä. Myyntihinta olisi ollut käyvän ja kokonaisarvon välimaasto. Elikkä ei niin paha. Mutta luotin omaan arvioon joka sanoi että se olisi liikaa ja sanoin ei.
Toki yhtenäiset isot palaset ovat hyviä mutta jos pystyy samalta suunnalta esim. Muutaman kilometrin säteeltä ostamaan useampia palstoja. Siinä on sitten hyvä yhdistellä puukauppoja useammalta tilalta. Itsellä hyviä kokemuksia tällaisesta.
Vähä sama kaava kun näädällä. Joitakin tukkivaltaisia tiloja vakuuttanut itse asiassa tälläkin viikolla yhden. Vaikka päätulokin tulisi metsästä näen turhana vakuuttaa taimikkovaltaisia taikka nuoria metsiä.
Minä kyllä huolehdin uudistuksista ja muista metsänhoitotöistä viimeisen päälle. Omistusaikahan oli se ikuisuus joten arvon-nousullakin on merkitys.
Pörssistäkin löytyy alihinnoteltuja yhtiöitä joita jotkut osaavat ostaa kun on vaikka jostakin toimialasta tietämystä. Samaa kaavaa voi käyttää metsinkin ostossa. Itse en mielelläni sijoita sellaiseen isoja summia mistä en tiedä tarpeeksi. Ehkä liikaa suositaan hajauttamista kun voisi saada paremman tuoton siitä mistä on tietoa.