Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa että rupeaa tukkia menemään kuiduksi. Toinen kohde oli harvennusta ja tukki% oli huippuluokkaa.
Omat kokemukset ihan hyviä kyseisestä toimenpiteestä.
Talvella möin aukolta tukit pystykaupalla sahalle ja kuidut hankintana sellufirmalle. Itse maksoin teon ja ajon. Kaikkine lisineen sain lisähintaa puulle 3-4€.
Samoin nyt keväällä meni pystyyn tukit sahalle ja kuidut sellufirmalle. Jälleen hyöty havulla jopa yli 4£ ja koivullakin likelle 4. Määrä on kumminkin yli 1000m3 niin rupeaa jo olemaan taloudellista merkitystä.
Suunnitelmien hinnat noussu nyt muutamassa vuodessa niin reilusti että en ole enää katsonut tarpeelliseksi niitä teettää uusille tiloille. Muutamavuosi sitte hehtaari hinnat oli vitosenluokkaa. Siihen sai vielä oliko se nyt 10% lisän kemera töihin,jolla monasti kuittas suunnitelman. Nyt taitaa hintahaitari olla 10-20e/ha. Tuliko siihen sitte suunnitelman tekijöille ennen joku tuki valtiolta joka alensi metsänomistajan osuutta. Saattoi olla?
Tällä hetkellä kun tietää suunnitelmat on aika pitkälle päässä niin hoito kun hakkuidenkin suhteen useammalle vuodelle niin ei ole kyllä tarkoitus uusia vanhojakaan suunnitelmia kun ne loppuvat muutamanvuoden päästä. Ja rehellisesti jos sanotaan niin hoidot ja harvennukset olisi aikalailla myöhässä jos tekisi niin kuin suunnitelma sanoisi.
omien kokemuksien mukaan ero hinnassa on n.2-5€ motille. Elikkä varsin hyvän tilin pystyy tekemään leimikoilla jotka saadaan siirrettyä kesäleimikoksi.
Harvennuksista on kyllä myös huonojakin kokemusia joista on yritetty ottaa opiksi esim. nyt on parin vuoden sisään tulossa männikön kakkosharvennusta n.20ha . Joten olenkin jo hakkuualueille teettänyt muiden hakkuiden yhteydessä muutaman tienpätkän jotka ovat n.200-300m pitkiä. Joille on sitten tuossa varmaan tänä tai ensikesänä tarkoitus ajattaa mursketta. Jolloin leimikon saa korjattua ilman suurempia maastovaurioita. Tiet halkaisevat leimikon keskeltä niin ajo saadaan järjestettyä ettei tarvi porkata maastoa nurin.
Tuossa syksyllä möin päätehakkuun yhteydessä pienen ensiharvennuksen jotka hakattiin heti. Harvennuskuidun hinta oli 14e. Muutaman viikon päästä kyselin talviharvennuksen hintoja. Tarjottiin 8-9e. Että kyllä niitä kannatta siirtää jos mahdollista.
Kyllä aina kun on kuvioita rajattu niin päästy vallan mainioille tienesteille ja joka vuosi on toki jäänyt verottajallekkin osa. Eihän osaava metsätilanpitäjä tee tappiollisia vuosia.
Miten lienee pöytälaatikko metsänomistajilla?
Niin no eihän sitä kyllä silloin kun puutamyy luovu omaisuudesta vaan myy vaan puuta. Jäähän se omaisuus sinne tuottamaan lisää puuta. Talokaupassa ei taida käydä samoin?
Jokohan tuo rupeais riittää tuo ilimanaikoinen saivartelu tästä asiasta?
Minusta nykysysteemi on ihan hyvä . Varsinkin nyt kun sitä on hieman vielä jalostettu. Se kyllä kannustaa hoitamaan varsinkin varhaisperkkauksia jotka ovatkin tärkeimpiä perkkauksia. Metsänhoitohan on nyt tosi halpaa kun vaan tekee raivuut oikeaan aikaan. Ihmetystä aiheuttaakin lähinnä se että kun homman pystyisi tekemään halvalla niin siltikin annetaan vaan risukon rauhassa kasvaa jotta varmasti saadaan kustannuksia nostettua.
Minusta jätkä ei ois tienannu talokaupassa mitään. Sinähän möit vaan talon. Luovuit omaisuudesta halvalla. Eihän sillä voi tienata. Sehän on sinun omaisuudesta pois.
Jos ostat metsätilan 150 000 ja myyt puuta pikaisesti 185 000. Silloinkin on vaan luopunut omaisuudestaan halvalla eikä sillä voi tienata.
Ei aivan aukea tuo jätkän logiikka meikäläiselle.
Nykynen systeemi on mielestäni ihan hyvä. Luulisin myös että vaikutusta metsienhintoihin hieman liioitellaan. Halvat korot myös houkuttelevat sijoittamaan metsiin.
Kyllähän metsävähennyksellä saa veronmaksun melko pieneksi + muilla vähennyksillä. Mutta eihän sitä voi miksikään porsaanreijäksi kutsua. Ihan normaalia verosuunnittelua. Sitä enempiähän siitä hyötyä on mitä isompia puumääriä pystyy myymään. Jos on muutamansadantuhannen puukauppa niin kannattaa se nyt harkita jos ei ole metsävähennystä että ostasko vaikka tulevalla veromäärällä uutta metsää. Vaikka taimikkoakin kun maksaa sen veroina valtiolle.
Empä taia perustella mitenkään.
Taitaa nuo Jätkänkin kirjotukset perustua enempi kirjaviisauteen kun käytäntöön. Jotenkin tullu semmonen kuva.