Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Minusta ainakin on hyvä että jotkut uskaltavat lyödä kehiin todellisia lukuja jotka ovat toteutuneet. Koska eihän pelkillä oletuksilla ole mitään käytännön arvoa. Toki joillekkin se voi olla kehumista tai saattaa aiheuttaa kateutta mikä on ihan luonnollista.
Oma metsätalouteni perustuu hyvään kehitysluokka rakenteeseen jolloin pystyn joka vuosi realisoimaan kasvun verran. Harvennuksia/päätehakkuita vuosittain. Tämä taas perustuu omaan ammattitaitoon joka lienee se tärkein arvo. Näistä olen laskenut keskikuutiohinnat jo useiden vuosien ajalta. Ne ovat todellisia. Jos taas siirtyisin esim. Jk menetelmään vuosittainen rahallinen tuotto putoaisi n. Puoleen.
Metsien osto taas on enempi taitolaji. Pitää välttää huonoja kauppoja ja tehdä tasaisesti hyviä kauppoja.
Vuokra-asuntoja ei ole mutta arvopapereita kylläkin. Suosin hyviä vakaita yhtiöitä enkä seuraile niitäkään mitenkään aktiivisesti. Enkä säikähtele pieniä kurssiheilahteluja vaan jatkan eteenpäin.
Kyllä se raha on paras konsultti metsätaloudessakin jos sitä päätyönänsä tekee. Kyllä sitä ajan kanssa huomaa mikä kannattaa ja mikä ei. Tai eihän ne kaikki huomaa sitä ikinä.
Ihan hyvä keino metsätalouden tuloksen parantamiseen on tehdä asioita vielä paremmin ja tehokkaamin kun yleensä tehdään. Metsänhoitokin on halpaa kun ne tekee oikeaan aikaan. Suurimmat kustannukset syntyvätkin rehevällä pohjilla joten siellähän se oikea aikaisuus tärkeintä olisikin. Tehokkuushan ei vie pois luontaistentaimikoiden käyttöä siellä missä se on järkevää vaan on osa tehokkuutta.
Visakallolle semmonen kysymys että teetkö harvennukset pohjapinta-alan mukaan vai teetkö jo hieman aikaisemmin kun olisi suositukset?
Metsänostoon aktiivisuus on avain sana. Mitä enempi on turhia metsäkäyntejä, puhelinsoittoja ja tarjouksia niin aina sen parempi. Todennäköisesti teet myös aina parempia kauppoja. Näin se vaan menee. Joka turhasta soitosta ja metsäkäynnistä jää aina jotain mieleen jota pystyt käyttämään hyväksi myöhemmin. Jos et näitä tee uskallan melkein sanoa että et menesty metsienostossa. Toki sama asia pätee muhinkin asioihin. Yleensä joutuu tekemään hirveitä määriä turhia asioita ollkseen jossakin hyvä.
Sehän se suurin valitus tahtoo olla miten kallista se metsänhoito on. Siinä sitten seisotaan metsänomistajan kanssa edessä läpi pääsemätön ryteikkö josta pitäs ruveta kahtelemaan jos täältä jotakin löytys.
Nythän ois metsänhoito todellakin halpaa jos vaan teettäis esim. varhaisperkkauksen aikanaan. Omakin metsuri päästelee päivässä meleko aloja niin ei kait siinä itelle taida kemeran jälkeen pariakymppiä enempää jäädä maksuun hehtaarilta. Toki mukavaahan se itsekki on raivailla menemään.
Varmasti keinoja metsänhoitoon on monenlaisia. Toiset uskoo tiettyyn tehokkuuteen ja toiset vähemmän tehokkaaseen tuotantoon. Itse kuulun enempi ensimmäiseen mutta käytän toki myös luontaisia keinoja siellä missä ne ovat mielestäni järkeviä.
Samoin metsänostoon on varmasti monenlaisia keinoja. Toiset laskee ja laskee kun sillä aikaa joku muu on jo ostanut palstan. Jotkut taas luottaa enempi omaan vuosikymmenien saatossa tulleeseen osaamiseen/kokemukseen ja Ostelevat metsiä tuosta vaan sen kummemmin yöuniaan menettämättä. Useimmiten myös vielä onnistuvatkin kaupoissa. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen kategoriaan. Elikkä mennään pitkälle intuition varassa ostoissa. Kyse on pitkälle itseluottamuksesta käyttää vuosien saatossa kertyneistä kaupoista olevaa tietoa hyväksi. Sehän on aikalailla automaattista kun on vuosikymmeniä pyöritelly päivittäin erillaisia vaihtoehtoja mielessä ja löytänyt ne oikeat. Lasken hyvin yksinkertaisilla kaavoilla lähinnä pyöritellen päässäni laskelmia mikä on kannattavaa. Mennään semmoisella kokonaisvaltaisella ja loogisella ajattelulla ennemmin kun näprätään pikkuasioiden kanssa. Eikä tällaisia keinoja kannata kenenkään väheksyä koska ne ovat kohdallani toiminnet vallanmainiosti.
Luulen että meistä metsänostajista ei kukaan osta pelkkää paljasta maata. Uudistaako sitte luontaisesti taikka istuttaen. Toki voi joskus ostosten yhteydessä tulla uudistamattomia alueita. Nehän otetaan huomioon sitten ostohinnassa.
Siis 80m3/ha lähti puuta
Taitava metsänomistaja pystyy hyvin hoidetulta metsätilalta realisoimaan vuosittaisen kasvun määrän joka vuosi mikäli tarvetta on. Samoin hyvin hoidetulla metsätilalla myydään joka vuosi uudistushakkuita ja erillaisia harvennuksia joista joilla on toki erihinta. Itse seuraan keskikuutio hintoja vuosittain ja ne liikkuvat 30-40€ välillä, mukana onmyös ensiharvennukset. Kemeroita ei ole huomioitu puunhintaan vaikka ensiharvennuksiin niitä saa varsin helpostikkin kun vähääkään on risukkoa alla. Hyvin hoidetulla metsätilalla kasvu on varmasti n.puolet parempaa kun jatkuvassa kasvatuksessa. Omat metsät kasvavat vuosittain 3000-4000 kiinnon vuosikasvua. Itse olen järkeillyt asian niin että vaikka jk:ssa hakataankin tukkia niin vuosittainen puumäärä on kuitenkin sen verran pienempi että häviän näillä nykyisillä keskikuutio hinnoilla tuotossa vaikka n.15% vuodessa meneekin metsienhoitoon.
Mutta taitava metsänomistaja käyttää luontaista uudistamista hyväksi silloin kun se on järkevää. Kevät talvella hakkuutin itsekkin 10 ha alueella varovaisen yläharvennuksen josta lähti puuta 80 m3. Tukki% oli n. 60 korvilla. Kyse on korpimaasta jossa on edellytyksiä taimettumiselle. Suosin varovaista hakkuutapaa tuulituhojen vuoksi joten seuraava väljennys on n. 10 vuoden päästä.
Nykyhinnoilla en aatellu enää suunnitelmia teettää.
Hyvin hoidetulla metsätilalla jos teet suunnitelmien mukaan tahtoo suurin osa hommista olla aina myöhässä. Just tulin kahtomasta yhtä kuviota joka pitäs parinvuoden sisään harventaa. Mutta ei suunnitelmassa mitään harvennuksia ole siihen laitettu. Kovasti tappiota tulis jos noudattas suunnitelmien ohjeita.
Toki ne semmoiselle hyviä on joka ei ole niin perillä metsiensä tilanteesta.