Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Ei sitä pelätä että se kovapalaterä kiviin osuu vaan se on ongelma se ei oikein pure puuhun niin kuin peltiterä. Eli työstä tulee tehotonta. Vähän niin kuin rakennusmies vaihtaisi naulapyssyn vasaraan.
Tuo se tahtoo nimenomaan syödä tässäkin ketjussa käytyä keskustelua mitä olen lueskellut. Jk:n puolelta ei ole mitään euromääriä esitetty. Ainoastaan puhutaan luostojen paksuuksista ja korkeista koroista. Se on melko hankala kenenkään joka asiasta olisi kiinnostunut verrata jaksollisen. Koroilla ei kyllä laskuja makseta vaan euroilla.
Jonku matkaa kesäkuun puolella ja siitä eteenpäin se varmaan paras ajankohta olisi varhaisperkkuulle. Minulle ei merkitystä kun niitä aina pysty kumminkaan kaikkia ihan optimi ajankohtana tekemään.
Minäkin ajattelin kyllä parikymmentä hehtaaria varhaisperkkauksia siirtää ensi kevääseen tuen nousun takia. Eihän sillä ole merkitystä tekeekö nyt syksyllä vai keväällä. Sillä taas on merkitystä jos saat 80€/ha enempi tukea. 1ha-1,5ha päivässä kun tekee niin siinä on ihan hyvä päiväkorotus työlle. Nuorenmetsän hoitoja ajattelin kyllä nyt pistää liki 40-50 ha hakuun. Osa vielä pienpuunkorjuulla kun ainakin ne pienpuunkorjuuu tuen ehdot heikkenee.
Toinen huomio mikä Hytösen pätkästä tuli mieleen oli tuo kun minulla on ruvennut olemaan ihmeellisiä lonkkavaivoja joiden takia olen kulkenut hierojallakin. Olen käyttänyt stihlin advance valjaita siitä asti kun ne tuli. Nyt vaihdoin tänään huskyn balance valjaisiin ja kyllä huskyn valjas tukee sahan järeämmin lantiota vasten niin sahan käyttö on tasapainoisempaa. Epäilen että sthlin valjailla on ollut vaikutuksia lonkan rasitukseen pitkältä ajalta. Tämäkin tuli mieleen siis siitä Samin videosta kun se mainitsi asiasta.
Tuli eilen katottua illalla Hytösen Samin tekemä pätkä 460 stihlistä. Siitä innostuneena valjastin aamulla pari kesää ruohotrimmerin virkaa hoitaneen 460 stihlin. Pistin siihen 225 woodcatin terän. Olen aina kuvitellut että siinä ei potku riitä isommalle terälle mutta olipa yllätys miten hyvin siinä riitti potku vaikka oli ihan jämerämpääkin puuta taimikonhoito työmaalla. Silti ensimmäinen tankki kesti 1h25min vaikka sahattavaa tuolla työmaalla oli kyllä ihan reippaasti (sain sen tehtyä loppuun tuossa iltapäivällä). Rupesi jopa hieman harmittamaan 555 huskyn osto kun tuntui 460 niin hyvältä ja kevyeltä käsitellä. Minulla on kumminkin 460 sahoja kaksi ihan hyvä kuntoista, joista toinen on 2021 malli ja tämä jolla sahasin 2018. En ole näillä paljon sahannut kun tullut jyryytettyä noilla isommilla sahoilla.
En minäkään kyllä teriä nakkele menemään ilmanaikojaan kun saahan niistä esim. Penkissä talviaikaan ajankuluksi terotettua pahastikkin kiveen käyneitä hyvään kuntoon.
Se on kans hyvä se bensatörppö valjaisiin. Onko se nyt 0.5l -1.5l. Ei tarvi niin justiin ajottaa matkaa vaikka repulle. Jos loppuu ennen niin lorauttaa vähän niin pääsee perille. Samoin jos jää pahimmoilleen että tuntuu että ei pääse palstan perällä tankilla käymään niin voi huoleta käydä , ei haittaa vaikka bensa loppuu kun sitä on vähän mukana. Antaa niin sanotusti pelivaraa kun eihän se siellä selässä mitään paina.
Pihkatapilla hyviä neuvoja ja bensa määrätkin sahoissa täsmää meikäläisen kanssa. Taitaa olla ammattimies.
Tänään tein taimikonhoitoa ja oli ihan sahattavaa. Semmosia huomioita että husky 555 tankki kesti 1h45min ja stihlin 490 1h38min. Aika liki. Hyskyssa banchon terä ja viilattu 5.5 viilalla. Stihlissä se stihlin oma strand mallinen terä, viilattu 6.3 viilalla. Kyllä stihlin terä ottavampi oli hyvähän se stihli sahata on mutta on se varmaan husky vähä näppärämpi käsitellä. 225 teriä tietenkin
Toki nyt sekin on ehkäisevää hoitoa kun raivaan männyntaimikot etupainotteisesti lehtipuusta pois. Tekee mahdollisemman isoja aukkoja, mieluusti yli viiden hehtaarin. Se estää myös hirvituhoja, ne käyvät reunalla mutteivat mieluusti mene sinne keskelle kun yhtenäinen alue on tarpeeksi suuri. Täytyyhän myös palstan olla oikean mallinen että tämmöisiä pystyy toteuttamaan esim. Kun olen ostanut palstoja niin olen heti heittänyt romukoppaan mäntymaita sisältävän palstan jos se on esim. Niin sanotun vääränmallinen. Voin antaa käytännön esimerkin hirvituhojen vähentämisestä. Ostin 2018 palstan joka oli hyvän muotoinen, perällä oli hyvä männyntaimikko kahtapuolta rajaa mutta siinä keskellä oli 2ha 03 luokan mäntymetsä. Oli alku syksyä ja kun pääsin 03 luokan metsän sisälle päälleni ampui heti hirvikärpäsiä. Hakkuutin samana syksyn 03 luokan kasvavan metsän nurin. Koska minulle se kertoi että jos haluan suojella hyviä kasvavia taimikoita minun kannattaa hakata se 2ha metsä siitä välistä pois jottei hirvillä olisi suojaa. No taimikko on saanut olla suht.rauhassa mutta onhan se väärin jos niin täytyy tehdä hirvithojen pelossa.
Meilläpäin ongelma on vielä lähinnä hirvien aiheuttamat vahingot. Hirvet ovat todellinen ongelma metsätaloudesta elävälle ja harmittaa kovasti. Minunkin pinta-aloilla ne ovat vuosittain tuhansia euroja. Ei minulla ole aikaa tricoja levitellä taimikoihin, kaikki aika menee kun hoidan tiluksia.
Mitäköhän teen sen eteen. Minulla on hyvä tieverkosto tiluksillani ja annan metsästäjien käyttää niitä enkä sulje puomeilla. Niitän vesakot tienvarsilta jotta näkyvyys olisi mahdollisimman hyvät. Korjaan myös jäljet jotta tiet pysyvät kunnossa, siihen menee yleensä äkkiä muutama päivä vuodesta. No niitoissa menee viikko mutta palveleehan ne minuakin. Toki vuokraan maat metsästyskäyttöön.
Kyllä se nyt kannan ensisijaisesta huolehtimisesta kuuluu metsästäjille. Kelle muille jos ei niille. Kannoista päättävissä pitäisi olla enempi metsästäeläviä eikä pelkästään metsästystä harrastavia. Ehkä silloin ymmärrettäs todellinen ongelma. Puolet hirvi kannasta pois olisi hyvä alku. Silloin voisi jo hymyillä.