Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Puolet pois nykyisestä kannasta olisi hyvä aloitus. Ei ne nuo tuuli ja lumituhot niin pahoja ole kun ne on aikalailla paikallisia eikä niitä vuosittain tule. Aika hankala se on kunnon myräkkää estääkkään. Hirvituho taas on vuosittaista ja kantaa pystyisi helposti metsästyksellä säätelemään jos todellista halua olisi.
Missäköhän kuplassa suorittava elää. Esim. Kommentti ”hirvieläinongelmat kasaantuvat etupäässä ruuhkasuomeen”. Kyllä se on koko Suomen ongelma jonka varmasti tilannetta avoimesti seuraava huomaa. Oikeasti metsätaloudesta elävänä hirvi on metsän suurin tuhon aiheuttaja vaikka kuinka yrittää riskin ottaa huomioon metsänhoitotöissä.
Ihmisiä näyttävät hirvet tappavan. Moottoripyöräiljä oli kuollut hirvionnettomuudessa.
Nuolukivillä nyt ei ainakaan kannata hirviä houkutella männyntaimikoiden likelle. Tuossa että hirvet käyvät aukkojen reunoilla on myös se puoli että suojaa on siinä likellä mutta voihan varjostuksellakin olla vaikutusta. Varhaisperkkuulla jos jätät n.1m taimikkoon samanpituisia lehtipuita niin aika varmasti koivikon saat, lehtipuun kasvu on sen verran nopeampaa. Hirvituhoja on varmasti tiedossa varjostuksen myötä myös.
Tuohon männynlaatuun että se kyllä se mänty metsä oleellisesti paranee kun metsää sitten muutamia kertoja harvennetaan laatu edellä. Mielestäni asiasta turhaan monesti vouhkataan. Ennen kaikkea kasvusta kannattaa huolehtia ja sitä kautta laatu paranee ajan myötä. Eriasia on tietysti räkämänniköt ja eihän kukaan alueita perkkaa joka vuosi.
Aarre lehdessä oli aika erikoinen juttu hirvialueiden taimikonraivauksista, suositeltiin männyntaimikoihin reikäperkkauksia ja lehtipuun jättöä. Perustui muka tutkimustieto, epäilen että hutkimustietoon. Omat pitkälliset kokemukset kyllä suosittelevat että kannattaa kaikki lehtipuu poistaa(ainakin varhaisperkkauksissa, täytöksi voi jättää varsinaisessa taimikonhoidossa). Se nimenomaan vähentää tuhoja kun ne eivät silloin mene taimikkoon jos siellä ei ole monipuolista ravintoa niille. Kärkkäisen Matti jossakin kirjassa kertoi että ruotsissa on tehty useita tutkimuksia aiheesta ja nekin osoittivat että hirvituhoja oli vähempi täysin lehtipuista perkatuissa taimikoissa. Onkohan hirvien sielunelämä muuttunut.
Tainnu hinta nousta, kesäkuulla tilasin niin veroton hinta oli muistaakseni n.100€ tonni alv 0% halvempi. Metsän np 5tn+metsän salpietari 10tn. Ei noita ole vielä kuulunut. Levitys ensikeväänä omalla kalustolla.
En ole hakkuutähteitä pahemmin myynyt kun olen ajatellut sitä ravinteiden vaikutusta maaperään ja hinnathan ovat aikaisemmin olleet aika heikot. Omt mailla nyt ei taida vaikutusta olla viekö niitä vai ei niin potku silti riittää. Nyt kun muistelen niin olen tainnut vuosia sitten saada hakattujen kuutioiden mukaan korvauksen tähteistä eräältä sellufirmalta.
Minä suosin kanssa semmoista etupainotteista linjaa, ennemmin aikaisin kun myöhään. Joitakin alueita joutuu käymään useampaan kertaan joskus mutta työ on joutuisaa kun poistettavaa on kohtuullisesti ja läpimitaltaan puut ovat myös kohtuullisia. Toiset perkkuut tulee joskus niin äkkiä että ei niihin kemeroita kannata odotella, menee metsän ehdolla. Eikö se metsämiehen hyvä ohje ole kun metsäammattilainen arvioi että taimikkoon pitäisi kohta mennä niin ollaan jo myöhässä
Kerran oli kyllä erikoinen tilanne kun metsätien perällä olevan isohkon metsätilan isäntä , joka oli hakkauttanut n.2kk ennen kokousta muutamantuhannen kiinnon leimikon tilaltaan, tuumasi kokouksessa kun mietimme muutamia murskekuormia tielle että nehän ne maksaa jotka sitä tarvii. Tarkoitti siis että kun ei nyt tarvi joihinkin vuosiin tietä niin ei osallistuisi maksuun. No on siitä sen verran aikaa että on hakannut tilalta senkin jälkeen.
Tämä nyt ei koske minua mutta yhdessä tiekunnassa rupesi isännöitsijä hoitamaan asioita ja laittoi hirviporukalle parinsadan euron laskun. Siitä se elämä nousi vaikka ei ollu kymppiäkään perlärvi ja muistaakseni tarkoitus ei ole vuosittain laskua lähettää