Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Melko kyynisen oloisia nuo Perkon ulostulot välillä. Voihan sitä asioita hieman positiivisemminkin ajatella.
Tuossa vielä kun tein metsänhoitotöitä muille niin kävin joitakin firmojen järjestämiä kursseja. Siellä kerran yritin herättää keskustelua uudistöiden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Olin huomannut kun metsää ihan kohtuullisesti omistan ja kun työmaita lähinnä raivasin niin paljon puutteita niiden toteuttamisesta. Aukkoilla olisi voinut esim. puulaji suhteita tarkemmin miettiä, yksi parannus olisi koskenut huoltourien tekemisiä uudisaloille. Ne olisi palvelleet omistajia ja työntekijöitä eikä olisi muokkauksen yhteydessä maksaneet paljoa. Ei firman henkilöillä riittänyt keskusteluun into, tärkeämpää oli keskustella jättöpuista (haapaa) ja riistatiheiköistä. Nehän ne tietysti nykyään tärkeimpiä ovat ja tuovat metsänomistajille tuloa. No nyt harrastetaan paljon sekaistutusta että on se tuonut tuohon puulaji asiaan parannusta. Silloin kun kursseja kävin niin sitä ei vielä harrastettu vaikkei siitä niin kauan ole.
Kyllä näissä uudistustöisäkin olisi parannettavaa firmojen toimesta reippaasti. Aika paljon minullekin tulee ihmettelyä käytännössä vuosittain joistakin taimilaatikoista jotka saattaa ajella jossakin tien varressa auringossa kuivumassa ilman kastelua viikon tai pari. Samoin istutuksen laadussa olisi reilusti parantamista. Mhy:kin kouluttaa muutaman tunnin nuoria ja sitten käytännössä ilman valvontaa päästää ne istutustyömailla. Naapurin isäntä kävi muuan vuosi sitten lopettamassa yhden n.30ha työmaan jonka nuoret olivat alottaaneet ja sitä liki kuukauden tehneet. Taimet aukolle valmiiksi jaettuna kuivuneet, liekkö kukaan kertaakaan kastellut. Tunnollisena ja ammattitaitoisena ihmisenä sitten yritti taimia ojissa juottaa ja istuttaa niitä.
Tuo on totta mitä Mettämies virkkoo. Nuorempana tuli itsekkin laitettua jollekin vaikka 6ha hakkuu alueelle pelkästään kuusta tai mäntyä. Sitten kun näitä alueita varhaisperkkas niin huomasi eroja kuvion kasvupaikkojen suhteen. Siitä oppina osaa katsoa kuvion puulajisuhteita aina maaperän ravinteisuuden mukaan. Monesti jos on muuten mäntykuviota niin saattaa jotku ojien varret tulla laitettua kuuselle tai muita rehevämpiä notkopaikkoja, taikka toisapäin pääsääntöisesti kuusikuviolla. Se tuo myös mukavasti silmälle monipuolisuutta, vielä kun sattuu hyvää raudusta tulemaan johonkin paikkaan.
Kolme vuotta sitten istutin mäntyä ja kuusta sekasin kun oli semmoinen mt pohja että kumpikin menestyy. No mäntyä olisin pelkästään laittanut mutta hirvien takia jaoin riskiä. Saa nähdä miten käy, pitäisi nyt kun vähäinen heinäkin on laonnut niin käydä kiertelemässä aluetta.
Onhan mt:täkin -/+. varsinkin miinuksella ehdottomasti mänty, kasvaa huomattavasti kuusta paremmin ja laatukin on hyvää kun normi kasvatus ketjua käyttää. Muistelen jostakin Juurikkalan Joukon jutusta lukeneeni että mänty kasvaa rehevilläkin pohjilla hyvälaatuiseksi ja todella hyvin jos vaihtuvan kalkin määrä on oikea männylle. Joukohan oli tutkinut maaperän ravinteisuuksia maanäyttein.
Ei niinkään ole selkävaivoja ollut, mitä nyt semmoista normaalia kolottamista. Nosto tekniikat ovat tärkeä opetella heti alkuun kun hommat aloittelee.
Paha niskavaiva on vaivannut kolmisenvuotta joka alkoi yhtä äkkiä. Luulin jo tuossa yhdessä vaiheessa että moottorisaha hommat on tehty mutta viime keväänä pystyi taas sahaamaan ja nyt oon tuossa kuusikkoa harventanut, kahden vuoden tauko tuli moottorisahaukseen. Raivaamaan on pystynyt vaikka ei sekään herkkua ole ollut. Lääketieteestä ei apua löytynyt mutta viime keväänä kävin semmosella kovakourasella kansan parantajalla joka meinas että niskassa ei ole nikamat aivan kohdallaan ja väänteli päätä ja kas kummaa olo helpottui että pystyi jo sahaamaan. Kyseinen henkilö suositteli käyntiä yhdellä vanhemmalla ukolla joka oli hoitanut pahoja niskavaivoja, niin nyt siellä käynyt pari kertaa ja apua saanut. Meinasi että olisi tullut retkahdusvamma niskaan joskus joka aiheuttanut vaivan. Niimpä mietinkin aikaa kolmenvuoden taakse niin yksi tapaus muistuu mieleen milloin se olisi voinut tapahtua.
Taitaa niitä päättäviä herroja olla aika paljon porukoissa niin kyllähän se hirvimäärän kohtuullistaminen melko hankala homma on. Ei siinä paljon ilmastoasiat paina saatikka metsien monimuotoisuus jotka kärsii liian suuresta hirvi kannasta.
Kyllä se nykyinen määrä pitää metsästäjien kiinnostuksen yllä ainakin täällä päin. Elukkaa tuntuu riittävän niin että hirvet tuntuu olevan jo aikalailla ammuttu, noo johan tässä muutaman viikonlopun ovat pyytäneetkin.
Kyllähän tuo ruotsalainen tutkimus hiljaiseksi vetää mutta ei tule yllätyksenä.