Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on muutama pettymys sellufirmojen katkonnasta päätehakkuissa, niimpä nykyään myyn päätehakkuut järkiään parille sahalle. Ei tarvi jälkeen päin harmitella katkontoja vaan voi täysin luottaa. Toissa talvena möin kakkosharvennusta runkohinnalla sellu firmalle kun olin hintaan tyytyväinen. Toki ensiharvennuksia menee pääosin sellunkeittäjille ja tuon runkohinnankin möin siihen samaan kauppaan. Mutta kuten Visa sanoi vaihtoehtoja on ja voi käyttää monenlaista variaatiota aina tilanteen mukaan.
Kannattaa se hintataso aina varmistaa ennen kuin puukaupat tekee, joko kilpailuttamalla tai muuten. Firmoilla on välillä erinlainen tarve leimikoille niin hinnoissa voi olla suuriakin eroja. Katkontahan se tärkein tietysti on varsinkin päätehakkuissa, toki tukkiharvennuksissakin sillä on yllättävän suuri merkitys.
Huomannu saman asian. Jotkut vähän tietävät eivätkä halua ymmärtää selviä asioita saatikka uskovat edes selkeitä tutkimuksia.
Täällä ei näy maattomat ymmärtävän että enegiapuukorjuu on monelle metsänomistajalle hyvä taloudellinen vaihtoehto. Tuolla jossakin ketjussa kerroinkin metsänomistajasta joka teetti energiapuuhakkuut 60-70ha. Jos olisi raivauttanut kun joutuisi sen muilla teettämään hehtaari olisi äkkiä kemerojen jälkeen maksanut n.300€. Elikkä n.20 000€ laskun olisi siitä saanut. Kuulin että 500-600€ olisi hehtaarille kuitannut nyt hakkuun jälkeen. Siinä voi jokainen joka metsää omistaa eikä pysty itse raivauksia tekemään miettiä kumpi vaihtoehto kiinnostaisi. Maksaa 20 000€ vai ottaa tuloja 40 000-50 000€.
Minulla on eritilanne kun pystyn työt tekemään ja lasken jopa kemeran/tulevan metkan itselleni palkaksi. Paitsi että kesällä tein 5ha energiapuukaupat ULLATUS ULLATUS hirvien tuhoamasta männyntaimikosta jossa kasvaa hieskoivikko. Myönnän että hinta yllätti.
Se on mukava että näin vakavista aiheista löytyy huumoriakin
Minullakin olisi palava halu rauduskoivua laittaa kasvamaan nyt kun hakkuutin sille kelpaavia omt maita. Ei puhettakaan että riskiä uskaltaisi ottaa, se on sama kun ampuisi itseänsä jalkaan ja täysin tuhoon tuomittu ajatus hirvien takia. Kun täällä on lähdetty neuvonnan tielle niin nyt mielenkiinnolla odotan neuvoja kuinka homma tehdään onnistuneesti.
Aikoinaan tuli paljon sahattua huskun 242 moottorisahoilla. Ne oli kyllä hyviä ja varmatoimisia sahoja.
Täällä päin joku vuosi sitten kävi sillälailla että kun metsästäjät oli arvioinut kannan ja tehtiin lentolaskenta niin kanta oli arvioitu päin peetä. Arvannetta kai että reilusti alakanttiin, että se siitä luotettavuudesta.
Semmosilla aloilla joilla kertyy pitkiä vapaita raivaustyöt voisivat olla hyvä lisä tienesteihin. Joku palomieshän esimerkiksi päivystää vuorokauden parikin. Sen jälkeen on monien päivien vapaat jolloin olisi aikaa jotain touhuta ja varmasti moni touhuaakin. Onhan noita monta muutakin alaa jossa kertyy pitkät vapaat. Saatas vähän mehtiä kuntoon suomalaisella työvoimalla kun porukka innostuisi.
Omille tiluksille laskettu varovainen arvio hirvenlihan kasvattamisesta on n.8000€/vuosi. Tullee siitä kustannuksia siitä kannan ylläpitämisestäkin eikä pyytämisestä pelkästään. Tämähän tunnutaan useasti unohtavan.
Tuo ois hyvä tuo Reiman ehdottama systeemi. Sitä kannattas kokeilla.