Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Kuusella en näe mitään syytä raivauksia pantata. Jos lehtipuun latvat rupeaa saavuttamaan kuusen latvat niin ehdottomasti kannattaa raivata ennen kun pituus kasvuun vaikuttaa. Tietyillä rehevillä mailla joutuu joskus useammin raivaamaan mutta onhan kuusen kasvu erinomaista kun se pääsee vapaana kasvamaan.
Sitä ne suunnittelee tuota päästösakkoa ja saattaa jopa toteutua. Kaiken maailman kapuloita rattaisiin jotta puuta ei polteta.
No olipa siinä kyllä melko erikoisia väitteitä. Metsänraiskausyhdistys oli mhy ja avohakkuu oli rikos. Luulen että Louhimies ei ymmärrä että puu on uusiutuva luonnonvara jolloin aukko kasvaa uuden metsän tilalle. Olen sitä oikeastaan jopa varma.
Tuossa nyt muuan päivän raivannut edellisen omistajan kylvettyä suorastaan erinomaista männyntaimikkoa. Ostin palstan 2018 ja edellinen omistaja oli teettänyt varhaisperkkauksen kyseiselle 14ha kuviolle. Jotenkin ostan tuon AR:n tiheyden vaikutuksen hirvituhoihin varsinkin kun kuvio on perattu eikä siellä ole juurikaan koivua kun jonkin verran männyn alla. Runkolukua on reippaasti ja jos en itse raivaisi sitä niin teettäsin energiapuu hakkuun koska raivaus maksaisi sen verran paljon. Hirvituhoja ei käytännössä ole ollenkaan, arvelen syyksi tiheyden ja varhaisperkkauksen jolloin lehtipuu on poistettu niin hirvillä on viety moti mennä taimikkoon. Eli ei mäntyä liian aikaisin tarvi tavoite tiheyteen raivata vaan nytkin vaikka runkolukua on niin valtapuut ovat erottuneet mitä nyt välillä joutuu isompia rontteja kierteleen raivaus-sahalla.
Semmonen huomio vielä että aloitin raivuun keväällä mutta kuvio jäi kesken kelien lämmetessä. Muokkaus on tähän asti ollut ojitusmätästys mutta nyt viimeiselle parille hehtaarille muuttui laikutukseksi niin on kasvussa iso ero ojitusmätästyksen hyväksi. Mietiskelin ojia lopun ssrkojen väleihin että saisi happea maahan ja veden virtaamaan
Syönti riippuu paljon myös suojametsästä ympärillä. Jos se on hirvelle suotuisa se syö suojan ympäriltä kauttaaltaan taimikot mutta muutamien satojen metrien päässä saattaa syönnit olla vähäisempiä. Voi olla vaikka suoja mutta se on ylitiheä vaikea kulkuinen niin hirvi ei pidä sitä turvallisena. Metsän ostossa kiinnitän aina huomiota tällaisiin asioihin. Jos on vaikka 200m leveä metsäpalsta ja kahta puolta on hoidetut suojametsät ja ollaan männyn kasvupaikalla niin hälytys kellot soivat. Jos taas naspureilla on taimikoita ympärillä niin olo on paljon turvallisempi. Pikku juttuja mutta ei kumminkaan niin pieniä.
Olen antanut kuusikoissa pitää nuolukiviä mutta nyt suurimmat syönnit ovat juuri siellä missä nuolukivet ovat. Niimpä kielsin hirviporukan enää laittamasta kiviä kuusikoihin.
Yksi syy on se että hirviä on aivan liikaa ja tämmöisenä paksu lumisena talvena kuten viime talvi oli liikkuminen on hankalaa niin jäädään norkoilemaan kuusikoihin joissa on vähempi lunta ja helpompi liikkua
Näin metsätalous yrittäjänä monimuotoisuudella on hintalappu joka kertaantuu pinta-alan lisäänyttyä jota moni ei ymmärrä ja kaikista vähiten kuplassa elävät. Raivaus kustannuksia pystyy vähentämään huomattavasti esim. Sillä että poistaa kaiken lehtipuun täystiheältä havupuu kuviolta viimeistään viimeisessä harvennuksessa. Metsät kasvattaa täystiheänä eikä tee turhia harvennuksia vaan lyö kerralla nilkasta poikki. Tällä estää tuulituhoja sekä turhaa heinittymistä joka haittaa uudistamista. Haapoja ei pidä jättää missään tapauksessa männiköihin ihan metsän terveyden kannalta, hirvituhojen ja tietysti myös raivaustarpeen takia. Itse poistan männyn taimikoista kaikki haavanvesat vaikka jäisi aukkopaikkakin lähinnä sen takia että houkutus Haapoja jättää vähenee. Näillä keinoilla pystyy jo vähentämään työtä metsissä huomattavasti niitä kannattaa kokeilla. Tämmöiset asiat huomaa vasta sitten kun joutuu miettimään tehokkuutta ja kustannus-säästöjä kun pinta-alat kasvaa. Samalla periaatteella muilla aloilla haetaan keinoja tehostaa ja pienentää kustannuksia, ei metsä elinkeinona ole sen kummempi.
Viime keväänä oli paljon jyrsittyjä tukkikuusia. Yhdessäkin paikassa oli 9kpl yhden/kahden tukin kuusia kauttaaltaan jyrsitty ryppäässä ja muutenkin yksittäisiä puita ympäri kuusikoita. Voisiko metsänomistamattomat antaa asiantuntija vinkkejä miten niitä torjutaan.
Kyllä täällä alkaa kanssa olla luvat käytetty muutamassa viikonlopussa. Aina sama laulu kun toivat paistin että kummasti hirviä ollut. Joillekin tuntuu olevan aina yllätys että niitä on, kannattas varmaan käydä metsänpuolella muutoinkin kun vain pyynti aikana. Taitavat ajella tienvarsia kun tuntuu olevan yleinen tapa metsästäjillä.
Hieno tuo Nostokoukun määritelmä, juuri näin itse ajattelen. Miksei talousmetsiä saisi hoitaa tehokkaasti ne jotka niin haluavat tehdä? Eikö niissä vähempikin monimuotoisuus riitä kun meillä on huolehdittu metsiensuojelusta. Husse vois tähän vastata että eikö kohtuus riitä?