Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän revalaiset jo kiihkeästi saunassa etsi keinoja millä kuukkelin hanke saatas tyrmättyä.
Jos et kuulu mihinkään sertifikaattiin niin periaatteessa säästöpuut saisi hakata ja osa suojavyöhykkeistä. Käytännössä en usko että kovin moni näin tekee, ainakin itselläni on muutakin tekemistä kuin säästöpuita käydä hakkailemassa.
Omissa kokemuksissa jk:sta taimettumisen merkkejä pitäisi olla jotta olisi järkevää yrittää jk:ta, tämäkin ainoastaan kuusimailla. Juuri keväällä uudistin yhden erirakenteisuutta sisältävän jk kokeilusa olleen rehevän muutaman hehtaarin kuvion. Taimettumista ei ollut ennen jk hakkuuta eikä taimia tullut hakkuun jälkeenkään vaikka jo vuosia odotellut, ainoastaan heinää. Minusta tuntui että pohja on tuottamaton kun tuulet kaateli pystyyn jääneitä puita. Nyt kun puunhinnat olivat korkealla niin hakkuutin kuvion nurin ja istutin kuusen sekö jätin joitakin rauduksia siementämään koivua sekaan.
Jos metsätilaa ajattelee yrityksenä niin tulevaisuutta ei voi rakentaa pelkkien toiveiden varaan vaikka realisointi tapahtuisikin myöhemmin. Tietty ennustettavuus pitää olla tulevaisuudesta mitä tapahtuu kun teet vaikka tällälailla. Mielestäni 10% vuosittainen panostus tulevaisuuteen on maltillinen. Käyttökate metsätilalla on korkea 85-90% eikä sitä mielestäni tarvi 100% saada kun tuolla n.10% turvataan käytännössä tulevaisuus.
Minulle luonto itsessään on arvokasta kun siellä liikun. Kenenkään ei minulle tarvi kertoa minkälainen sen arvokkaan luonnon pitää olla jotta se olisi arvokas. Joillakin on hirveä tarve määrittää arvokas luonto, minulla ei. Nautin kulkea ja touhuta hoidetuissa metsissä ihan taimikoista lähtien samoin kun olen käynyt vaeltelemassa joissain kansallispuistoissa niin sielläkin on miellyttävä liikkua. Suomen luonto on arvokasta itsessään, ei sen tarvi olla pelkästään tietynlaista.
Glan kanssa samaa mieltä tuosta lisähinnasta. Millä voit todistaa lisähinnan? Veikkaanpa että metsänomistaja itse maksaa lisähinnan ja saa palkkioksi hyvän omantunnon.
Nuo sahaus määrät voi tuntua joittenkin mielestä isoilta mutta siihen ei tarvita muuta kuin hyvän fyysisen kunnon ja vuosikymmenissä karttuneen kokemuksen sahaamisesta. Sitä voidaan kutsua myös ammattitaidoksi. 5-6 tankkia pyyhkii päivässä niin se riittää, aikaa siihen menee 5-6 tuntia tehokasta. Itse sahaan 2-3 tankillista aina putkeen, taukoja päivässä yksi tai kaksi. Sahana on tällä hetkellä stihlin 261.
Hyvin hoidetulta jaksollisesti kasvatetusta metsätilalta (johon itse luen koko omistamani pinta-alan) pystyy myymään puuta käytännössä vuosittain kasvun verran. Jos keskikasvu on hehtaarille vaikka 7m3, josta 3.5m3 olisi tukkia ja 3.5 olisi kuitua. Jk:ssa jos vuosittain möisi kasvun verran niin vuosikasvu olisi varmaan jotakin 3m3 luokkaa, josta 2m3 tukkia 1m3 kuitua. Aika iso ero jaksolliseen, jos ajatellaan että jaksollisessa 10% tulosta menisi hoitotöihin niin ero on vieläkin iso. Eli tulo olisi jk:ssa n.170€ ha ja jaksollisessa n.340€ha vuosittain. 70€/tukki 30€/kuitu hinnoilla laskettuna. Todennäköisesti jaksollisen hinnat olisivat vähän parempia kuin jk vaikka seassa olisi ensiharvennuksia. Tämmöisen jaksollisen metsätilan pystyt rakentamaan kun ammattitaito siihen riittää. Metsätilan kannattavuutta ei oikein pysty lisäämään muuta kuin lisäämällä puunmyyntiä ja sitä saadaan hoitamalla metsiä hyvin ja oikea aikausesti. Kulut taas ovat metsätilalla vuosittain niin pienet että niitä vähän karsimalla ei ole käytänmön suuria vaikutuksia talouteen.
Kummasti vaan ihmiset lankeaa näihin plus malleihin ynm. FSC tai mitä näitä kaikkea on. Itse olen näissä varovainen enkä halua lisärasitteita, korvaukset kuitenkin joitakin kymppejä tai satasia ainoastaan.
Hankintakauppa on hyvä jos on vaikka itsellä mahdollisuus ajaa puut ja joku motoyrittäjä ne tekee, lähinnä harvennuksia tai joitain rääseikkö aukkoja voi teettää. Itsellä on hyvä tekijä jolla teetän lähinnä ensiharvennuksia ja itse ajan puut. Sahaan kyllä myös moottorisahalla hankintapuita talvesta riippuen 100m3-1000m3. Aukot ja aikalailla kakkosharvennukset myyn pystyyn.
Ennakkoraivauksilla kannot varsinkin puiden juurilta matalaksi. Taimikonhoidossa ennen tuli sahailtua lyhyempään kantoon mutta kun huomasi että aika paljon tuo tehokkuutta lisää kun ei fiksaa kantoja. Esim. Kun kaistoittain menee niin kannot on lyhyempiä likellä ja pitempiä kun koukit sahan ääriasennossa. Ääriasennoissa vain huidot mihin yllät niin tuo huomattavasti tehokkuutta kun että lähtisit joka kannon sahaamaan ns.erikseen lyhyeksi.
Kalle on vielä punikki niin ei tule tehokkuus ensimmäisenä mieleen