Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Sitähän minä kirjoituksessa sanoin että taimikoita tuhotaan ymmärtättömyyttä, ajatellaan että ”tuohan on vain taimikkoa.” Kiire on myös yksi syy ajaa taimikon läpi, lyhennetään hieman ajomatkaa ja oikastaan taimikon läpi. Tuo laani esimerkki on yksittäis tapaus mutta kuitenkin kertoo jostakin, muuten ei laaneissa ole ollut moittimista.
Tuo on totta mitä Kokenut kaiken tietää kirjoittaa tuosta taimikon arvostuksesta. Itellä on samoja kokemuksia että ajellaan turhaan taimikoiden läpi tai käännellään koneita taimikon puolella, vaikka tilaa olisi toisella puolellakin. Kerran jopa puita pinottiin myös taimikonpuolelle vaikka penkkatien toisella puolella oli oja jossa olisi tilaa ollut kaikelle puulle. Tämä johtuu täysin ymmärtämättömyydestä ja tietämättömyydestä, ei hoksata että jos ei vaikka itse omista metsää että taimikolla on arvoa, ei sitä turhaan kannata pilata jos ei ole pakko.
Pari vuotta sitten oli kuusikon viimeinen harvennus, sinne oli hakattu puille uusi laanipaikka vaikka entinen oli n.100m päässä. Kyselin että mikä järki kun vieressä oli valmis paikka. Kuski meinas että oli korjuu ohjeisiin laitettu laani siihen. Tuli mieleen että onko ajattelu ulkoistettu täysin, entisen harvennuksen laani on valmiiksi tehty tien varteen niin teenpä uuden viereen kun kerta ohjeissa on. Suorittava kyllä useasti muistuttaakin että korjuu ohjeista ei poiketa jos käsky ei tule ylempää. Semmoinen huomio vielä että nämä esimerkit on ns. Kolmen suuren, pienemmissä näyttää vielä oma ajattelu paremmin pelaavan.
Meiän pihassa oli käyny kettu yks yö
Kone kuin kone niin tärkeintä on kuskin ammattitaito. Jos tiedät kuskin joka osaa homman on melkein sama millä koneella sen tekee niin hyvä tulee. Pelkällä huonolla ajoura suunnittelulla voidaan jo pienelläkin koneella saada aikaan leveät urat varsinkin jos hakataan vaikka ojitusmätästämällä uudistettua metsää. Esim. 80-luvulla on mätästetty monesti pienillä kaivureilla niin saattaa ojaväli olla niin kapea että uria joutuu hieman suunnittelemaan jotta tuloksesta saisi hyvän.
Viime vuosina kun puusta on ollut pula ja varsinkin kesäleimikoista, niin firmoilla on ollut hyviä ennakkoja saatavilla. Itse olen saanut 40-60% ennakoita arvioidusta puunmyynti summasta, lopputilitys kuukausi hakkuiden jälkeen.
Tämä arvio tukinmäärästä leimikolla on hankala kysymys monesti metsäammattilaisellekkin. Kyse saattaa olla tuhansista euroista suuntaan ja toiseen. Jos vaikka tietämätön kysyy neuvoa ammattilaiselta niin tämä voi olla varovainen ottamaan vastuuta ja voi antaa ympäripyöreitä vastauksia leimikosta, varsinkin jos leimikossa on vaihtelua. Toki on onneksi myös poikkeuksia. Paras tietysti aina olisi kun itse tietäisi mitä on myymässä niin vältyttäisiin pettymyksiltä mutta eihän se ole aina mahdollista.
Niin pitää sitä tietysti myyjän tietää mitä myy. Jos on kuitua paljon sisältävä leimikko niin ei sitä kannata tietysti sahoille tyrkyttää kun korkeintaan jonkun vaikka isomman kaupan kylkiäisenä jos ala ei ole iso. Silloin jos myydään järeähköä leimikkoa jossa puu on jostakin syystä hieman elänyttä niin katkonnalla on suuri merkitys. Sellufirmoilla saattaa olla lyhin mitta 37 joka on apumitta jota saa tehdä 5%, normi mitat alkavat sitten 43 jne. Sahalle jolle itse olen tehnyt paljon kauppaa mitat alkavat 31,37,40 jne. Ja näitä lyhyitä mittoja mikäli puu on elänyttä on tullut ns. Huonoista leimikoista paljon. Tällöin valehtelematta sahan tukki% voi olla jossakin 60-70% luokkaa, kun taas sellufirman tukki% liikkuvat 30-40% nurkilla. Tällöin jo 1000m3 kaupassa toinen saa tukkia 600-700m3 ja toinen 300-400m3. Siinä on jo euroissakin melkoinen ero. Hyvä laatuisissa leimikoissa eroa ei juurikaan ole firmojen välillä niistä kaikki saavat tukkia tehtyä, Eikä katkonnalla ole niin suurta merkitystä.
Täytyy myöntää että tällä taktiikalla olen myös tehnyt muutamia hyviä metsäkauppoja. Metsä arvioissa on voinut tukki% tietyillä päätehakkuu kuvioilla olla 30-40% luokkaa kun todellisuudessa oikealle firmalle myytynä tukki% on ollut sitten kaupan jälkeen aivan muuta. No tämä on tietenkin johtunut omasta osaamisestani joten en ole potenut siitä huonoa omatuntoa vaan ennemminkin ollut ylpeä. Kauppa se on joka kannattaa.
Tapanin myrsky puhalti vielä idästä päin kun varaston avopuoli oli idän suuntaan. Ompa se varasto pysynyt sen jälkeen pystyssä. Muistaako Suorittava vuotta?
Joku Tapanin myrsky poikasena oli, muistan kun olin nukkumassa poikasena ja heräsin aamuyöllä räsähdykseen kun oli kova tuuli. No jatkoin unia, aamulla kun aukaisin verhot oli kolme seinäinen varasto (eli yksi sivu oli avonainen) mennyt katolleen. Hauskinta tässä oli että yhdessäkään koneessa ei ollut osumia ja varasto nostettiin nosturiautolla takaisin paikoilleen toki sitä täytyi tukea että se ehyenä pysyi noston aikana. Jälkeen päin kun vuosia kului mietin että olikohan isällä ankkurointi perslankkuun tullut huolella tehtyä kun varasto pääsi kaatumaan. Vielä kun varasto ei tuulessa levennyt vaan pysyi ehyenä vaikka oli katollaan niin epäilen että lujemmin perslankussa kiinni ollut olisi levennyt eikä kaatunut ehyenä, no onni onnettomuudessa.
Todennäköisesti teko ja ajotaksat oli kyseisessä firmassa eritelty jolle töitä teki. Ei tuosta ole kun pari vuotta kun jäi eläkkeelle yrittäjä.
Itsellä sen verran tietoa ajokoneen kannattavuudesta tekijältä suoraan joka oli pitkän linjan motoyrittäjä, työmaana sahan leimikot. Sanoi että ajokoneen tuotto on plus miinus nolla ja motolla tehdään tulos. Meinas että pakko ne on puut saada tienvarteen niin joutuu pitämään ajokonetta.