Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jos selun hinta on 700 €/tn ja puun hinta 17 €/m3 ja puuta menee 4.5 m3/tn sellua, niin minun rätinkini mukaan puun myyjän osuus on 11 %.
Mitä tulee palkkojen merkitykseen kilpailutilanteessa, niin on selvää, että liian suuret palkat ovat osasyy heikkoon kilpailykykyymme. Koko Euroopan kilpailukykyhän on melko heikko.
Osayynä on kustannusten nousu (mm. palkat) suhteessa muihin maihin. Ja mistä tämä nousu johtuu? Se johtuu siitä, että Suomessa ja koko Euroopassa on nostettu velkarahalla elintasoa (myös palkkoja) enemmän, kuin olisimme ilman velkavipua ansainneet. Nyt on edessä sopeutumisen aika.
Jos työpaikkoja halutaan lisää, on kustannustasoamme saatava alemmaksi kuin kilpailijoilla. Tästä syystä palkkakehitys on oltava maltillinen pitkälle tulevaisuuteen. Puun hintahan ei ole reaalisesti noussut vuosikymmeniin, joten siinäsuhteessa malttia on ollut riittävästi.
Palkkamaltilla en tarkoita, että sen pitäisi kohdistua etenkin vientiteollisuuteen. Ensisijaiseti pitäisi karsia palkkamenoja niiltä aloilta, jotka lähinnä kuluttavat vientiteollisuuden tuottamaa lisäarvoa. Siis palkkoja ja työpaikkoja pitäisi vähentää julkiselta sektorilta, jota tällä hetkellä pidetään yllä velkarahalla. Julkisen sektorin kutistaminen vähentäisi kotimaista kysyntää ja johtaisi kustannustasomme laskuun ja lisäsi näin myös vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Pitkässä juoksussa vientiteollisuutemme nousu on ainoa mahdollisuutemme pitää yllä kohtuullista elintasoa.
SDP:n uusi puheenjohtajahan kannattaa kiinteistöveroa metsille. No. onneksi ko. puolue kutistuu entisestään tumpelon puheenjohtajan ansiosta.
Sehän on selviö, että mitä paremmin metsiä hoidetaan, niin sitä enemmän tulee myyntiin kelpaavaa puuta. Tässäkin keskusteluketjussa esitetään, että metsänomistajat pitäisi jotenkin pakottaa hoitamaan metsiään paremmin ja myymään puuta. Perusteluna on käytetty mm. tuontipuun käytön vähentämistä.
On myös esitety huolestuminen koivun vähäisestä kasvatuksesta. Tuontipuusta taitaa olla vähintään puolet koivua, josta maksetaankin Venäjälle parempi hinta kuin kotimaisesta. Koivun kasvattaminen kotimaan hinnoilla ei kyllä lyö leiville. Jos sama hinta maksettaisiin, kuin tuontipuusta niin sitten voisin kiinnostua. Kummallisia ajatuksia nämä pakkopuheet tilanteessa, jossa tuontipuusta maksetaan korkeampaa hintaa, kuin kotimaisesta. Tämä hintasuhdehan jo osoittaa, että kotimaisesta puusta on ylitarjontaa. Pakollako ylitarjontaa pitäisi vielä nostaa?
Jos puun kasvatuksen tehostamiseen pitäisi pakottaa, niin vielä suuremmalla syyllä pitäisi pakottaa maanviljelijöitä lisäämään hehtaarisatoja. Etenkin rukiin kasvatukseen pitäsi pakottaa, kun siitä ainakin joinakin vuosina tuodaan yli puolet. Viljan viljellyssäkin taitaa olla se ongelma, kuten puunssakin, että tuodusta viljasta ostajat haluavat jostain syystä maksaa enemmän, kuin kotimaisesta.
Kannattaa ottaa huomioon, että tuulivoiman kannattavuus perustuu täysin Valtion maksamaan järjettömän suureen tukeen. Voi olla, että poliitikot tulevat joskus järkiinsä huomatessaan, ettei Valtion rahat kertakaikkiaan riitä kaikeen mahdolliseen.
Tuulivoimayhtiökin voi siis mennä vararikkoon, kuten tuulimyllyjen valmistajia jo on mennytkin. Jos tuulimylly-yhtiö menee konkurssiin, kannattaa miettiä, kenenkä vastuulla on myllyn purku. Kaikista metsäpalstalle muidenkin tuomista jätteistä vastaa tällä hetkellä maanomistaja. Ehkä tuulimylyjen maanvuokrasopimuksissa kannattaisi myydä myllyn peittämä maa-ala ja vuokrata sen ympäriltä tuulivoiman voiman tuottoon tarvitsema alue. Näin konkurssitilanteessa alkuperäinen maanomistaja ei joutuisi vastuuseen mahdollisista jätteistä.
Onkohan olemassa jotakin tutkimustietoa siitä, miten hyvin metsien hoitdon taso riippuu omistajan iästä? Veikkaisin, että on jonkinasteinen myytti, että nuoret hoitasivat metsiään paremmin, kuin jo hieman ikääntyneet. Nuorten metsiä ehkä hakataan enemmän rahantarpeesta johtuen (perintöverot, sisarosuudet, muut lainat).
Tietysti jo ikäloppujen metsät voivat olla eri asia. 60 v. on mielestäni liian aikainen ikä luopua metsistä, jos on työkykyinen. Eihän siinä iässä vielä pitäisi lähteä eläkkeellekkään.
Kun harrastaa reippaita metsätöitä, niin sunnilleen 75 v on sopiva luopumisikä. Tällöin seuraavalla sukupolvella ei ole enää kovin pieniä lapsia hoidettavanaan. Oma pappanikin oli jo yli 70 v, kun vielä teki hankintana tuulenkaatotukkeja ja ajoi hevosella lanssille. Metsästään luopui n. 80 v:n ikäisenä.
Mitenkähän laiminlyönnit on selvitetty. Voi olla ainakin osittain tilastovirhe. Osa istutuksista ja taimikonhoidoista ei vain tule ilmoitettua viranomaisille. Eihän metsänomistajille ko. ilmoituksista ole mitään hyötyä. Turhaa byrokratiaa.
Puuntakusen mielestä jo 60 vuotiaana pitäsi luopua metsistään. Näin on tietysti silloin, jos on jo niin huonossa hapessa, ettei kädessä pysy muu kuin kaljalasi.
Maatilapuolella aikainen luopuminen voi olla perusteltua. Toimivia maatiloja vain on yhä vähemmän ja vähemmän. Puhtaan metsätilan luovuttaminen 60 vuotiaana etäällä asuvalle lapselle tuskin parantaa metsien hoidon tilaa. Eiköhän nuoremmalla polvella ole muutakin puuhaa. Hyväkuntoisten ikämiesten kyllä kannattaa hoitaa itse metsiään niin kauan kuin kuntoa riittää, koska aikaakin on. Näin ajattelin itse toimia. Hoidan metsän hyvään kuntoon ja sitten sukupolvenvaihdoskaupoille.
Pitkäparran mukaan siis pedot hyödyntävät metsäomistajia niin, että metsänmistajien säästöt ylittävät reippaasti pedoista aiheutuneet kulut.
Jos hieman jatketaan tätä ajatuskuviota, niin pian metsänomistajat laitetaan maksamaan pedoista aiheutuneet kulut, kun kerran ovat suurin hyötyjäkin. Ehkä Kemeravarat pitäisikin sunnata petokorvauksiin.
Toivottavasti kukaan Valtionvarainministeriön edustaja ei lue tätä ketjua.
Jos metsässä on puuta paljon, niin sukupolvenvaihdoskauppa voisi olla ainakin verotusmielessä edullisempi. Puhtaissa metsätiloissa kauppahinta on oltava vähintään 76 % käyvästä arvosta. Tällöin ostajalle ei tule muuta veroa kuin 4 % varainsiirtovero, jonka saa moninkertaisesti takaisin metsävähennyksen ansiosta. Jos maatilassa on myös peltoa, voi em. 76 % raja ehkä olla alempi. Kannattaa tarkastaa asiantuntijoilta (tai verottajalta). Kiristynyt puun myyntitulon verotuskin parantaa metsävähennyksestä saatavaa hyötyä.
En oikein ymmärrä, miksi lahjoittaa maatilakiinteistöjä, kun sukupolvenvaihdoskaupat ovat ainakin verotusmielessä edullisempia. Näin ainakin silloin, jos seuraava sukupolvi voi taas siirtää kiinteistön sukupolvenvaihdoskaupalla eteenpäin. Lahjoitus on tietysti silloin jossain mielessä ymmärrettävää, jos lahjan saaja on niin tumpelo, ettei pärjää, jos ostaa tilan 24 % alennuksella. Tumpelo kyllä tietysti pystyy hävittämään lahjoitetunkin tilan.
Kun tässä muutama vuosi kitkutellaan ja elintaso laskee riittävästi, ja sellulle on kysyntää ulkomailla, niin huomataan, että sellutehdas olisi järkevä investointi.
Sipiläkin kepusta on patistanut Valtion myymään osakkeitaan. Vastustajien argumenttinä on niiden hyvä tuotto, mikä pitääkin paikkansa. Valtion tuottoa tarkasteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon korkotuotto ja työllisyysvaikutus. Mm. Sammon osakkeissa hyötynä on vain tuotto. Työllisyysvaikutus ei riipu Sammon tapauksessa omistajuudesta. Jos Valtio myisi vaikka Sammon osakkeet ja sijoittaisi rahoja uuteen sellutehtaaseen (vähemmistöosuus), niin sasi kohtuullisen koron. Lisäksi työllisyys ja kauppatase vahvistuisi. Puuta ko. tehtaaseen löytyy vaikka Metsähallitukselta tai sen seuraajayhtiöltä. Metsänomistajienkin puunmyyntihalukkuus nousee elintason laskiessa.
20 litran e-puuhakkussa ei tietenkään ole mitään järkeä. Parempi raivata omaan piikkiin ko. vitelikko ja jättää kasvamaan sen verran tiheässä, että e-puuhakkuu on ajankohtainen, kun runkojen tilavuus on vähintään 50 l. Sitten vasta e-puuhakkuulle ja tuet kotiin.
Näin itse menettelin rehevällä maapohjalla. Jos aikoinaan olisin harventanut alueen KEMERA-malliin taimikkona, olisi tuloksena ollut nykyistä paksuoksaisempi ja huonolaatuisempi männikkö.
Olen sitä mieltä, että e-puu on tullut uudeksi puutavaralajiksi ja sen osuus tulee kasvamaan. Ilman tukia e-puuta ei kuitenkaan tule tarpeeksi. Jos tuet ajetaan alas, niin sitten kivihiiltä laitetaan pannuihin. Onhan tämä jo tullut useassa yhteydessä selväksi. Olisi mielenkiintoista tietää mikä vaihtoehto on KEMERA-tukien vastustajien takataskussa. Mitenkä e-puutarve olisi heidän mielestään tyydytettävä. Kivihiilellä vai?