Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kun jätevesiasetus tehtiin YM:n toimesta, ministerinä oli Jan Enestam. Sittemmin jätevesiasetusta hieman helpotettiin Paulan ollessa ympäristöministerinä. Siinä mielssä hän teki kyllä hallaa, ettei ryhtynyt toimiin, joilla koko asetus olisi voitu kumota. Vaikea sanoa olisiko ollut mahdoton tehtävä. Eli ”pääsyyllinen” on Jan Enestam, jota YM:n virkamiehet ”ansiokkaasti” harhauttivat.
Kannattaa ottaa asioista sevää, ennen aiheettomia heittoja.
Mitä vahinkoa Paula on aiheuttanut Suomelle?
Virkamiehet ovat varmaankin hyvinkin työllistettyjä, johtuen mm. paisuvasta byrokratiasta. Mitkä tahot sitä byrokratiaa kasvattavat? No ylityöllistetyt virkamiehet. Toiset väsäävät monimutkaisia lakiesityksiä ja toiset yrittävät sitten niitä soveltaa ja valvoa niiden toteutumista.
Jotkut eivät ymmärrä metsän arvokasvua. Jotkut taas eivät koron merkitystä. Äärimmäinen esimerkki tästä ovat pikavipit. Metsäpuolella rahat saa tilille helposti verrattuna pankkilainaan, vaikka pankkilaina voi olla edullisempi. Jotkut valitsevat tämän helpomman tien.
Mitä tulee tähän keskenkasvusen puuston myyntiin ennen kuolemaa, että ehtisi vielä nauttia rahoista, niin en sitäkään ymmärrä. Jotenkin tuntuu, että ainakin metsänomistajissa on näitä tyyppejä, jotka haluavat viedä tuhkatkin pesästä ennen kuolemaansa. Mitenkähän on tilanne muiden omaisuuserien omistajien suhteen? Myyvätkö osakkeensa, asuntonsa ja muut vähän ennen lähdön hetkeä.
Kuten jo aiemmin totesin, harmitonta energiantuotantomuotoa ei ole. Tuotettua energiayksikköä kohden kuolee ja vammautuu kivihiileen perustuvassa tuotannossa moninkertainen määrä verrattuna ydinvoimaan.
Ydinvoiman pelko on jotenkin sisäänrakennettu ihmisiin vähän vastaavasti kuin käärmepelko. Kun ihminen näkee käärmeen, se kavahtaa jopa harmitonta rantakäärmettä. Ydinvoima aiheuttaa saman, alitajuisen reaktion. Kivihiili ei, vaikka se tapaa ihmisiä kuin kärpäsiä. Siis tunne voittaa tässä järjen.
Itse toivoisin myös Vihreiltä suoraselkäisyyttä. Jos ovat suoraselkäisiä, äänestävät ydinvoiman puolesta, koska se aiheuttaa vähiten haittaa luonnolle ja on myös turvallisin energiamuoto.
Ydinvoima ei poissulje kotimaista energiaa, jota tarvitaan etenkin yhdistetyssä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Nythän ko. voimaloissa käytetään runsaasti kivihiiltä. Jo ko. kivihiilen korvaaminen kotimaisilla polttoaineilla nostaisi puuenergian kysynnän huomattavasti nykyistä korkeammalle. Jos kivihiili korvattaisiin puulla, tarvittaisiin noin 10 miljonaa m3 puuta korvaamaan kivihiili. Kun nyt tämäkin saataisiin aikaan, kannattaa sitten vasta puhua ydinvoiman korvaamisesta puulla. Ehkä sekin onnistuisi, jos siirrytään elintasossa ja muussakin toiminnassa 1930-luvulle.
Harmitonta energian tuottotapaa ei vielä ole keksitty. Turpeen nosto varmaankin aiheuttaa vesistöhaittoja. Kivihiilen kaivostoiminta taas tappaa ihmisiä tuhansittain vuodessa ja polton pienhiukaspäästöt miljoonia. Viimeksi Turkissa kaivoksessa yli 300. Kumpi on suurempi haitta?
Itse kyllä pidän turvetta parempana kuin kivihiiltä. Haitat nostovaiheessa turpeella ovat huomattavasti pienemmät kuin kivihiilellä, vaikkakin ko. haitat tulevat Suomen kontolle. Lisäksi turve on kotimainen ja uusiutuva (ainakin hitaasti). Ruotsissahan se ei ole fossiilinen.
Jos tarkastellaan eri energian tuotantomuotoja niiden aiheuttamien kuolemantapausten perusteella, niin kivihiili aiheuttanee eniten kuolemantapauksia tuotettua energiayksikköä kohden. Ydinvoima lienee vähiten. Turve on varmaan huomattavasti turvallisempi kuin kivihiili, mutta ei ehkä yhtä turvallinen kuin ydinvoima.
Taimikoissa voi olla muutakin hivenainepuutosta kuin boori. Itse levitin käsipelissä viime kesän alussa Yaran rakeistettua booriravinnetta 1500 kg ja siinä sai hikoilla monta päivää.
Taimikossa oli neulasanalyysin perusteella booripuutosta, mutta vielä enemmän magnesiumpuutetta, joten pelkkä boori ei ehkä olisi auttanut.
Taimikot (yksi alue n. 2.5 m pitkää, istutettu 2006 ja toinen n. 5 m pitkää, istutettu 2003) kasvoivatkin jo viime kesänä hyvin, mutta tänä kesänä näkynee lopullinen tulos.
Mitäs, jos pieniläpimittaiselle puulle on kysyntää. Kielletäänkö tuottamasta?
Mielestäni pieniläpimittainen puu sopii hyvin energiapuuksi, koska se kuivuu paremmin, kuin suurempiläpimittainen.
Verohan tietysti vielä menee 17 eurosta, kun ensin vähnnetään menot. Puun ostajan maksamaan hintaan (17 €) ei puun myyntivoiton vero vaikuta. Eli sitä ei oteta huomioon, kun lasketaan kuinka suuri osuus sellun hinnasta tulee puun myyjälle.