Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Espanja panosti voimakkaasti vielä muutama vuosi sitten aurinkoenergiaan. Sitten loppuivat rahat, joten se siitä. Suomi tulee jälkijunassa ja kylvää velkarahojaan tuuleen, vaikka kotimainen puu olisi edullisempaa. Kun rahahanat sulkeutuvat, niin ehkä järki voittaa.
Metsät eivät mahdollisesti riitä kattamaan Suomen bienergiatavoitetta nykyisellä metsien kasvulla. Tuulivoimaa ei kuitenkaan voida perustella sillä. Tuulivoimalla saadaan katettua vain murto-osa tavoitteesta, koska rahat loppuvat kesken. Parempi olisi ollut aloittaa satsaamalla tuleen kylvämisen rahatkin muuhun bioenergiaan, niin oltaisiin jo melko lähellä tavoitetta. Ennen lamaa vaan oltiin niin ”rikkaita”, että rahaa ajateltiin riittävän vaikka mihin. Lisäksi Ruotsin malliin olisi paras määrittää turvekin ainakin hitaasti uusiutuvaksi.
Olen hieman seurannut sivusta EU:n rahojen käyttöä tutkimuspuolella. Osa touhusta menee miinuksen puolelle. Anomusten väsäämiseen jo menee melkoinen työpanos omalla rahalla. Jos rahoitus onnistuu, EU maksaa hommasta vain osan. Tuloksena on usein pelkkää hyllyntäytettä. Vaikka rahaa EU:sta tulisikin, niin melkoinen miinus tulee jo siitä, että hyllyntäytehankkeet sitovat parhaita tutkijavoimia. Parempi olisi heidätkin vapauttaa tutkimuksiin, joista syntyisi jotakin myytävää.
Jesse on oikeilla jäljillä. Kaivoksissahan jo koneet tekee hommia etäohjattuna. Sama käyttäjä voi ohjata vaikka netin kautta useita koneita. Miksei metsissäkin. Kun konenäkö kehittyy, niin metsäkoneet voivat tehdä yötä päivää itsenäisesti hommia. Puukaupan teon jälkeen puutkin ovat jo seuraavana päivänä lanssilla ja rahat kuukauden päästä tilillä. Ehkä myös käytettykin.
Itse en usko, että biotalouteen voidaan luoda 100 000 uutta suoraa työpaikkaa. Biotalouden kerrannaisvaikutusten kautta päästäneen ainakin suunnilleen ko. tulokseen.
Esim. jos tuontienergialaskusta saadaan supistettua 2.5 miljardia ja ajatellaan ko. liikevaihdon tulevan Suomeen sekä arvioidaan yhden suoran työpaikan syntyvän 100 000 €:n liikevaihdolla, niin siitä syntyisi 25 0000 suoraa työpaikka. Kerrannaisvaikutuksineen ehkä 50.000. Lisäksi, jos biotalouteen saadaan uutta vientiä samalla summalla, olisi yhteensä 100 000 työpaikkaa kasassa.
Jotta tämä olisi mahdollista, pitäisi lisätä turpeen ja puun käyttöä sekä ydinvoimaa. Kaikki nämä tuottavat Vihreille ongelmia. Ydinvoima myös Keskustalle jostain käsittämättömästä syystä. Ydinvoiman vastustaminenhan on juuri sitä populismia, kuten myös geenimuuntelun kategorinen vastustaminen. Järki tietysti jossain vaiheessa voittaa, kun kyyti tulee riittävän kylmäksi.
Orpon esittämää suuntaa olen pitänyt jo pitkään Suomen merkittävimpänä mahdollisuutena nousta nykyisestä ahdingosta. Aineettomat hyödykkeet ovat kuitenkin vain pieni osatekijä. Aineelliset tekijät (vientituotteet) ja energiatuotteet (korvaavat tuontia) ovat 10 kertaa merkittävämpiä.
Orpo kannanotollaan selvästi kosiskelee Keskustaa puheillaan seuraavaan hallitukseen. Hyvä on tietysti, jos sitä kautta biotalouden toinintaedellytykset paranevat. Valtiohan ei voi olla merkittävä bitalousyrittäjä. Valtion roolina tulisi olla ennenkaikkea biotalouden turhien rajoitteiden poistaminen. Se onnistunee, jos Vihreät eivät ole seuraavassa hallituksessa. Tuskimpa ovat.
Kuuntelin radiosta juuri geenimuunntelukeskustelua (yle 1). Siinäkin Vihreiden Sinnemäki oli päsmäröimässä. Ilmeisesti Vihreiden linja biotaloudessa on pykiä julistamaan Suomi geenimuunteluvapaaksi maaksi ja saada sitä kautta vientituotteita runsaasti maailman markkinoille. Siinä vaan on yksi pulma. Suomi ei tuota nytkään riittävästi elintervikkeita omalla kansalleen. Mitenkä sitten, kun siirrytään geenivapaaseen luomuun. Ilmeisesti ajatuksena on viedä ko. tuotteet kallilla ulos ja ostaa omalle kansalle halpaa geenimuuneltua ruokaa ulkomailta. Muutenhan ei tämä yhtälö oikein voi toimia.
Loistava idea, jos myyvät neliön kokoisia määräaloja. Eikös ostaja joudu myöhemmin lohkomaan ne omiksi tiloikseen. Lohkomiskulut + pyykit ja sen semmoisethan maksavat tuhansia/tila. Jos myytäisiin hehtaari neliön paloina, myyjälle tulisi rahaa miljoona ja julkiselle puolelle varovasti arvioiden 50 miljoonaa lohkomistouhuihin. Äkkiä kouluttamaan lisää maanmittareita.
Kyllä Roviot ja muut pelifirmat jäävät toiseksi. Eihän tämä bines tietysti ole vielä mitään siihen verrattuna, että Suomalaiset ostivat tyhjää ilmaa Sakasasta miljardeilla. No saksalaiset ovat tietysti meitä parempia. Suon myynnissä ehkä voisimme pärjätäkin.
Suomen kansantalouden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää nostaa metsien kasvua n 50 % nykyisestä ja lisätä vastaavasti puunjalostusteollisuuden kapasiteettia. Tämä on mielestäni ainoa tie nykyisestä ahdingostamme kohti parempia aikoja. Uskon, että puunjalosteiden viennillä + puun lisääntyvällä energiakäytöllä voimme lisätä vientiä ja vähentää tuontia siinä määrin, että pärjämme ilman velanottoa.
Edellytyksenä on, että ulkomaisella velalla pilviin hinattu kustannus- ja tulotasomme saadaan vastaamaan sitä tasoa, jonka oikeasti ansaitsemme omin voimin. Tämä on tietysti pitkä tie, mutta niin on myös puuston kasvun huomattava tehostaminen. Viherhörhöilyt ja jatkuvan kasvatuksen apostolit tietysti voivat myös lyödä kapuloita rattaisiin, mutta jossakin vaiheessa kyyti alkaa olla niin kylmää, että järki alkaa voittamaan tunteet.
Tamperelaioselle tiedoksi, että alkuperäinen jätevesiasetus oli Enestamin (RKP) tuotoksia. Lehtomäen toimesta asetusta hieman helpotettiin, muttei riittävästi. Ellei asetuista olisi muutettu, se olisi jo voimassa kaikessa ankaruudessaan.
Palokunnat kaipaavat harjoituskohteita. Kannattaa kysyä sieltä rakennuksen polttoa ennenkuin tekee itse.