Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Ksyjähän ei ole vastuussa muitten tekemisistä. Jos joku tuntematon taho on kysyjän tietämättä mekinnyt karttaan metsälakikohteen, niin kysyjän ei missään nimessä tule ilmoittaa siitä eteenpäin, vaan on viisainta ensi itse käydä paikan päällä arvioimassa tilanne. Jos ilmoitaa eteenpäin metsälakikohteen, joka ei täytäkään ehtoja, niin taitaa jäädä asiakirjoihin ikuisesti kummittelemaan.
Minä heinäsin aiemmin istutuksen jälkeisenä kesänä vanhanajan viikatteella.Silläkin katkesi ohuet lehtipuuraipat. Hieman varttuneemmassa parhaaksi olen havainnut yhdenkäden tosi teräväksi tahkotun vesurin, Fiskars 1980 -luvun alusta. Nykyiset ovat liian kevyitä. Lehtipuupuskan kun taivuttaa kaarelle ja lyö vesurilla, niin katkeaa monta raippaa yhdellä kertaa. Raivaussaha tai jokin muu konevärkki painaa liikaa ja sen kanssa on hankala kääntyillä.
Pienellä vesurilla hiuskasee heinät ja lehtipuuraipat. Kuusentaimien harvenukseen hieman huono. Nyt raivaan kuusentaimikosta kaikki koivut ja haavat. Leppää jätän hieman, jos eivät haittaa taimia. Myös koiranheisipuut ja ruusu- ja viinimarjapuskat. Paikoitellen on jumalattoman tiheässä luotaisia kuusentaimia. Parin vuoden päästä ajattelin tasata ja harventaa kuuset lopulliseen tiheyteen raivaussahalla.
No nyt minä ymmärrän miksi Jesse on siirtynyt haavan kasvatukseen. Puuta pitää saada tehtaille paljon ja nopeasti. Voi pian kyllä käydä niin, että firma kieltää Jesseltä haavankin kasvatuksen, kun eivät ehdi saamaan riittävän nopeasti ympäristölupia haavan jalostustehtailleen.
Kejun aloittaja kaipasi mielestäni neuvoja riukuuntuneen koivikon harvennukseen, kun tavoiteena on varmistaa koivikon hyvä kasvu jatkossa.
Eli ei kaivannut neuvoja polttopuusavottaan. Polttopuusavotan ja riukuntuneen koivikon harvennuksen optimointi onkin hankalampi juttu. Kannataako kaataa kesällä rasiin, jolloin saa hyviä polttopuita, mutta lumituhoriski seuraavana talvena on suurempi kuin kevättalvihakkuussa, jolloin taas polttopuut ehkä eivät tule yhtä hyvälaatuisiksi kuin kesähakkuussa?
Itse kyllä hakkaisin riukuuntuneen koivikon kevättalvella myös polttopuiksi. Jos puut pienii tuoreina maaliskuussa aurinkoiseen, sateelta suojattuun paikkaan, niin kyllä palavat hyvin jo seuraavana syksynä. Jos koivikko ei ole riukuuntunut, niin hakkuuaika riippuu puiden käyttötarkoituksesta ja maaston ajokelpoisuudesta.
Jos maasto tms. syistä koivikon harvennus on mahdollista tehdä kesällä, niin normaalisti ainakin omatoimisesti tehtynä kannattaa koivikko harventaa kesällä. Kun lehti on puussa, niin koivikko ei jää helposti niin tiheäksi kuin talvihakkuussa.
Poikkeuksena mielestäni on juuri kysyjän riukuuntunut koivikko. Jos sen harventaa kesällä, kestää koivikko mahdollista seuraavan talven lumituhoa huonommin kuin harventamaton koivikko. Kevättalvella lumituhoa ei todennäköisesti tule ja seuraavana kesänä talvella harvennettu koivikko ehtii ainakin hieman vahvistua seuraavaa talvea varten.
Kaikenlaista tutkitaan ja kehitetään. Sähkön (myös aurinkosähkön) avulla voidaan tietysti tehdä vetyä ja siitä edeleen metaania.
Suomessa ko. menetelmällä ei auriko- ja tuulienergian sähköllä kannattane tehdä vetyä muutoin kuin veronmaksajien ruhtinaallisella tuella. Ydinvoimalla ehkä kannattaisikin.
Vaikkakin vedyn tuottaminen aurinkosähköllä Suomessa on imeisesti järjetöntä, tämä ei pois sulje sitä, etteikö ko. tekniikkaa kannata kehittää Suomessa. Edulliselle ko. tekniikalle on todennäköisesti tulevaisuudessa kysyntää Saharassa tms. alueilla, jossa aurinkoenergiaa on runsaasti tarjolla.
Kevättalvi on mielestäni paras ajankohta. Lumituhoiset puut voi samalla poistaa. Seuraavana kesänä jäljelle jäävät puut ehtivät ainakin hieman vahvistua talvea vastaan.
Tein tällaisen harvennuksen viime talvena energiapuuksi. Lumen taivuttamatkin kelpaavat. Saanto ja hintakin on parempi kuin kuiduksi.
Metsien omistussuhteet eivät lienee suurikaan ongelma. Nytkin jää huomattava osa vuotuisesta kasvusta hakaamatta. Kysyntää kun ei ole.
Jos metsät otetaan pois vanhoilta miehiltä, niin vielä suuremmalla syyllä pitäisi pankkitalletukset ottaa pois. Pankkitileillä makaa noin 90 miljardia rahaa. Huomattava osa siitä tuottaa inflaatiota vähemmän. Tämä osa paremmin sijoitettuna tuottaisi vähintään saman verran lisätuloa, kuin metsien vuotuiset hakkuut yhteensä. Tästä löytyisi lääkettä kansantalouteen ja nopeasti.
Rahojen ja metsien siirto ”parempiin” käsiin ei luonnollisesti onnistu demokraattisessa järjestelmässä. Kotimaisin voimin jää mätäkuun jutuksi. Putinilta voisi kylläkin löytyä keinot.
Metsäthän voi nykyään kai hakata sileiksi jo hyvinkin nuorina, mutta kai tämänkin keskustelun pointti on, milloin päätehakkuu kannattaa tehdä. Kannattaako esim. mt-männikkö hakata 60 vuotiaana. Jos kasvu on vielä reipasta (käytännössä pelkkää tukkia), niin näillä pankkikoroilla tuskin kannattaa. Tietysti, jos pankki ei anna rahnaa ja pussi on tyhjä, niin voi kannattaa.
Tarkoituksenani ei ole laittaa tuuli- ja metsäenergiaa vastakkain. Marssijärjestys vain on nyt väärinpäin. Ensin kannataisi panostaa siihen, jossa tuotto suhteessa panostukseen on edullisin, koska paukut eivät riitä kaikkeen mahdolliseen. Selviö on, että metsäenergia olisi ensin hoidettava maaliin. Tuuli sitten, jos rahkeet kestävät.
Espanjaa tosiaan ei vienyt kuralle aurinkoenergia. Valtion rahat loppuivat muista syistä, jolloin Espanja alkoi säästämään niistä toiminnoista, joissa tuotto suhteessa panostukseen on heikoin. Tämä on tietysti järkevää. Suomenkin rahat ovat loppuneet jo aikoja sitten. Toivottavasti pian Valtiokin havaitsee sen ja ryhtyy toimenpiteisiin. Tuulienergian tuotto suhteessa panostukseen on luvattoman pieni, joten siitä kannattaa säästää ja vähän äkkiä.