Tulihan se hallitus viimeinkin ainakin osittain järkiinsä. Vielä kun ymmärtäisivät lopettaa ylisuuren tuulivoimatuen, niin tilanne olisi vieläkin parempi.

Mitä tulee tähän energiapuun kasvatukseen, niin minäkin olen sitä mieltä, että päätavoite on tukkipuun ja nimenomaan laadukkaan tukkipuun kasvatua. Tämä voi edellyttää joissakin tapauksissa verraten tiheää alkukasvatusta josta seuraa, että puuston ensimmäisessä harvenuksessa runkokoko on pieni. Itse mieluummin hakkaan omatoimisesti tällaiset alueet energiapuuksi ja myyn ennemmin kuin jätän maahan mätänemään. Vaikka runkokoko on verraten pieni, hakkuutuotos kuitenkin on sama, kuin varsinaisessa ensiharvennuksessa kuitupuuksi. Energiapuuta ei tarvitse lajitella, eikä pituutta mittailla. Viallisetkin kelpaa ja hintakin on parempi kuin kuitupuulla. Teenköhän suurenkin virheen näin toimiessani?

Ainakin minun metsässä lastaus on aina tapahtunut tien polelta. Pääsyynä on se, että laaninpaikka ei yleensä ole hakkuualueen reunassa.

En tiedä, aiheuttaako puutavaran kuljetus metsästä laanille tietä pitkin suuremmat vauriot, kuin autokuljetus laanilta eteenpäin. Eikös pintapaine metätraktroreissa ole pienempi kuin puutavararekoissa? Ainakin erästä hakkuuta seuratessani näytti tielle tulevan suuremmat vauriot puutavararekoista kuin metsätraktoreista. Ostofirma toi kyllä lopuksi mursketta tielle ja korjasi vauriot.

Huomasin metsänomistajille suunnatusta Maaseudun Tulevaisuudesta, että valtio tienaa Mesähallituksen myymistä tuulivoima-alueista. Siis valtio myy tuulivoima-alueita tuulivoimayhtiöille, jotta pääsee maksamaan ruhtinaallisia tuulivoimatukia samoille tuulivoimayhtiöille. Valtio on keksinyt rahatalouden ikiliikkujan tai oikeastaan rahamyllyn, joka tuo rahaa enennän kuin vie. Onkohan näin? Epäilen. Uusi ympäristöministerikin näyttää olevan hurahtanut näihin tuulivoimajuttuihin.

Tuulimyllyjen tuki maksetaan verkkoon syötetystä sähköstä. Puun suhteen oikea vertauskohta olisi lauhdevoimala, joka jauhaa sähköä puusta. Tällöin noin 1/3-osa puun energiasta saadaan sähköksi. Eli oikea tuki puusähkön tuotantoon puun energiasisältöön suhteutettuna olisi 83.5*2/3 = 55.7 €/MWh=111.7 €/kiinto m3. Koska puusta ei voi jauhaa sähköä hakkuupalstan vieressä ja puusähkön tuottaminenkin on työläämpää kuin tuulisähkön, pitäsi em. tuki maksaa koko tuotantoketjuun. Puun tuottajalle ehkä noin puolet, eli noin 55.7 €/kiinto m3. Tällaista summaa ei voi tietysti maksaa, koska tukitkin kannattaisi silloin polttaa. Vertailulaskelma kylläkin osoittaa, kuinka järjettömän suuri on tuulisähkön tuki.

Jostain kumman syystä Valtio on suuressa viisaudessaan päättänyt tukea tuulivoimaa ruhtinaallisesti. Ajatuksena on ollut synnyttää HITEC-teollisuutta Suomeen. Noin 10 vuotta sitten teollisuus innostuikin asiasta ja tuulimyllyjen ja niiden osien valmistus alkoi myös Suomessa. Nyttemmin se on loppunut kannattamattomana ja uudet myllyt ovat tuontikamaa. Myös huomattava osa tuulienergiayhtiöistä on ulkomaisia. Siis Valtio tukee ruhtinaallisesti sekä ulkomaista teollisuutta että energiafirmoja. Suomalaiset puuenergian tuottajat ja kattilavalmistajat ihmettelevät tätä linjavalintaa suuresti. Tukipolitiikassa on samoja piirteitä kuin aikoinaan Valco-kuvaputkitehtaassa. Valtio pystyttää teollisuutta, joka melko pian joudutaan ajamaan alas kannattamattomana.

Tämä on sitä Vihreiden ajamaa hajautettua sähköntuotantoa. Sähkön kulutushan on kyllä melko lailla hajautettua. Kun tämä on huomattu, on kai syntynyt ajatus, että sähkön tuotantokin pitää hajauttaa.

Kummallisia kannanottoja. Salokin pohtii, miten puu saadaan liikkeele, vaikka puu liikkuu tällä hetkellä ihan hyvin. Myös UPM:n veroajattelut ovat kummallisia. Ajatuksena kai on, että puun hintaa pitäisi saada alaspäin masinoimalla päättäjille ajatusta, ettei puu nytkään liiku riittävästi.

Puun liikkumattomuusmantraahan on hoettu jo vuositolkulla. On tainnut jäädä levy päälle. Eiköhän kannattaisi jo vaihtaa, ettei kulu ihan puhki.