Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä metsäenergia tukineen on paljon kestävämmällä pohjalla kuin tuulivoima. Metsäenergian kokonaistukikin tulee jäämään nykytaksoillakin alle 20 %:n siitä, mitä ollaan valmiita kylvämään tuuleen. Talteensaatu energiamäärä taas metsäpuolelta on nyt ja jatkossakin sevästi suurempi, kuin saadaan tuulesta.
Jos jostakin asiasta energiapuolella halutaan marmattaa, niin kannattaa aloittaa tuulivoimasta. Síinä sitä veronmaksajien rahaa palaa. Tuulivoimayhtiöidenkin voitto ylittää liikevaihdon ja rahat menee suurelta osin ulkomaisille firmoille. Järjentöntä.
Metsänergian tuki tuskin lisää pusikoitumista. Pikemminkin päivastoin. En usko, että tukien toivossa joku jättää metsänsä riukuuntumaan. Kyllä siihen on syynä välinpitämättömyys. Tukien avulla osa pusikoista saadaan pelastettua.
Metsäalaa mietiskelin aikoinaan ja olinkin kouluaikana kesähommissa istutuksilla ja raivauksilla. Ajauduin kuitenkin tekniikka-alalle ja pullahdin koulutusputkesta diplomi-insinöörinä. Metsäala kiinnosti kuitenkin sen verran, että ostin 90-luvulla metsätilan ja sillä tulee sitten kantapään kautta opiskeltua metsänhoitoa.
Ehkä koulutusvalintani oli oikea. Harrastuksena metsäala voi olla mukavampaa kuin leipätyönä.
Teen juuri energiapuuharvennusta m-sahalla hankintana (mäntyä ja koivua). Osa männyistä on hirvien vikuuttamia, mutta hankintamies pystyy valitsemaan ainakin tässä tapauksessa riittävästi laatupuuta jatkokasvatukseen. Kuusiakin on vähän joukossa, mutta ne joutaa pois, kun on niin vähän. Puiden ikä on noin 21 v ja rehevämmillä paikoilla männytkin ovat jo n. 12 m. pitkiä.
Koivuvaltaisia kuvioita on itselläni liikaakin. Päätehakkuu ikäisillä kuvioilla on noin 250 m3/ha koivua. Vastaavilla kuusikuvioilla on noin 400 m3. Kyllä kuusikuvion hakkuu tuottaa reippaasti enemmän kuin koivikon nykyisellä koivutukin huonolla hinnalla. Koivun istutus tuskin lyö leiville verrattuna kuuseen. Parin vuoden päästähän Äänekoskelle alkaa mennä havukuitua solkenaan. Eiköhän kuusen hintaan tule vähitellen nousupainetta.
Kyllä luvattoman ajon yksityistiellä voi estää, vaikka kuskilla olisikin työnantajansa lupa. Ellei muu auta, poliisit paikalle.
Vaikka vesihöyry on ilmaa kevyempää, ei se nouse ylöspäin keveytensä ansiosta, vaan lämpimän, ympäristön ilmaa kevyemmän ilman mukana. Ilman jäähtyessä ylemmässä ilmakehässä vesihöyry sitten tiivistyy pilviksi (vrt. cumuluspilvien muodostuminen).
Diffuusion ansiosta vesihöyryn ja muidenkin kaasujen pitoisuudet tasoittuvat ilmassa. Painovoimalla tai nostevoimilla on merkitystä vain, jos on olemassa ilman lämpötilaeroista johtuvia tiheyseroja. Tällöinkin ko. voimat vaikuttavat vain ilman liikkeisiin, joita ilmassa oleva vesihöyry seuraa ilman mukana.
Jos veden pinta on huomattavasti maan pintaa tai kauempana olevan veden pintaa lämpimämpi, niin vedestä ilmaan tuleva lämpö voi aiheuttaa nostevirtauksen, jonka mukana vesihöyry sitten nousee ylös. Näinhän tapahtuu mm. Golf -virran ansiosta. Jos sen sijaan veden pinta on ympäristöään viileämpää, niin eipä pilviä muodostu haihtumiskohdan yläpuolelle, vaikka vesihöyryä haihtuisikin tehokkaasti.
Kun sevitysmiehet rantautuvat Suomeen Kreikasta 10 vuoden kuluttua, niin ilmeisesti tiukimpana madonlukuna meille on, että ampukaa hirvet, niin Sumi pelastuu.
Olen tähän asti luullut, että hankintalisä on hankintahinnan ja kantohinnan erotus. Hankintakauppaa juuri pakerran. Hemputtajan mielestä kai pitäisi perua tai tehdä ilmaiseksi, kun lisää jollakin ihmeellisellä tavalla byrokratiaa.
Minä aion myydä metsäni puineen ja pohjineen runsaspuustoisena jatkajalle n. 10 vuoden kuluttua, jos nykyiset sukupolvenvaihtokauppaehdot ovat voimassa. Näin minä saan hyvän hinnan verottomana ja jatkaja kuittaa metsävähennyksen avittamana puista pian koko kauppahinnan. Nykyisillä puun myyntitulojen veroprosenteilla tämä on ehkä kannattavin tapa myydä puuta. Jatkuva kasvatus ei tietenkään sovi tähän ajatuskuvioon.
Jesse tavoittelee elinaikanaan mahdolisimman suurta puunmyyntituloa. Minä yritän maksimoida metsätilan ja puun myynnin yhteistulosta. Kumpaankaan tavoiteeseen ei jatkuva kasvatus luonnollisesti oikein istu.
Ellei veden pitoisuus ilmassa ole kylläisellä alueella (kondenssia tai sumun muodostumista ei ole), niin vesi on kaasumaisessa muodossa, jolloin se on ilmaa kevyempää, jolloin voisi ajatella, että vesihöyry puista haihtuessaan nousisi mieluummin ylös kuin alas.
Em. ajatuskin on harhakuvitelmaa. Vesihöyryn pitoisuus haihtuvalla pinnalla on suurimmillaan pinnan läheisyydessä. Tällöinkin vesihöyryn pitoisuus on niin pieni, ettei se vaikuta mitään siihen, mihinkä suuntaan vesihöyry lähtee irrotessaan pinnasta. Koska veden haihtuminen sitoo lämpöä, voisi ajatella, että puun pinnassa ilman lämpötila on alempi kuin kauempana. Tällöin pinnan vieressä oleva ilma voi olla tiheäpää kuin kauempana oleva ilma ja teoriassa ehkä olisi mahdollista, että puusta haihtuva vesi virtaisi alaspäin ympäristöään viileämmän ilman mukana.
Jos vesihöyryn tiheydellä olisi jotakin merkitystä sen virtaukseen normaali-ilmassa, niin eipä täällä olisi mitään elämää. Esim. happi on ilmaa raskaampaa ja sen pitoisuus ilmassa on 21 % (vesihöyryn korkeintaan muutama %). Jos raskaampi kaasu (happi) jotenkin valuisi ilmassa alaspäin, kerrostuisi happi maan rajaan, eikä elämä maassa olisi mahdollista.